...jos tekee bänät kirjoittamalla kauniin kirjeen, missä selittää selkeästi eroon johtaneet syyt ja toteaa lopuksi olevansa toki valmis keskustelemaan nenätysten vielä asioista, kun/jos mies sitä vielä kirjeen luettuaan kaipaa?
Kyseessä ei siis ole mikään vihapäissään tehty äkillinen tunteenpurkaus, eikä tarkoitus ole lopettaa suhdetta siten, ettei ikinä enää tahtoisi nähdä toista...On vaan etäisyyttä ja olosuhteita, jotka tekevät nenätysten puhumisesta ehkä vähän hankalampaa kuin jos oltaisiin kimpassa päivittäin...Ikää on meillä molemmilla reippaasti eli tarpeeksi ja suhdekin monivuotinen. Mitä mieltä?
Kyseessä ei siis ole mikään vihapäissään tehty äkillinen tunteenpurkaus, eikä tarkoitus ole lopettaa suhdetta siten, ettei ikinä enää tahtoisi nähdä toista...On vaan etäisyyttä ja olosuhteita, jotka tekevät nenätysten puhumisesta ehkä vähän hankalampaa kuin jos oltaisiin kimpassa päivittäin...Ikää on meillä molemmilla reippaasti eli tarpeeksi ja suhdekin monivuotinen. Mitä mieltä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tälläiset asiat pitäisi aina sanoa suoraan kasvotusten, mutta onhan tuossa kirjeessä se kääntöpuolikin.
Jos kumppani on helposti hermostuvaa sorttia , kuten minä, on kirje silloin yksi hyvä vaihtoehto.
Kun toinen lukee kirjeen niin saat ainakin sanottua kaikki mitä haluat ja toinen "kuuntelee".
toisaalta jos kerran teen selväksi, että olen valmis keskustelemaan nenätystenkin vielä, enkä vaan jätä kirjettä ja poistu kuvioista ikuisiksi ajoiksi...Ajattelin, että mies saisi rauhassa tunnustella omia tuntojaan ja mietteitään kirjeen luettuaan ja juteltaisiin sitten vielä nenäkkäin, jos siihen on tarvetta. Tarkoitukseni ei ole olla paska luuseri, joka häviää kirjeen jälkeen savuna ilmaan.
Oikein hyväksi havaittu tapa on kirjoittaa kirje ja lukea se miehelle ja antaa kirje sitten hänelle ja sanoa että kun on "sulatellut" asiaa, voidaan puhua tai sitten heti jos mies heti sitä tahtoo.
mä koitin tota kerran, kyl se onnituki. jätkä katto monttu auki kirjettä, poltti sen ja lähti ryyppäämään. mut oikeesti oon oppinu et ku miehen jättää ni useinmiten ku sana jättö, loppu tms tulee esiin ni sen jälkee loput menee toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään. kannattaa vaa sanoo et nyt tuli bänks ja se mies kyl kysyy jos se haluu tietää miksi ja tarkemmat syyt. yleensä niille ei oo olennaista se et miks vaa et mitä tapahtuu
Mieletäni osoitat arvostusta ihmiselle, jos/kun vaivaudut kirjoittamaan kirjeen, varsinkin jos etäisyyttä on sen verran, että kasvotusten puhuminen on vaikea järjestää.
Minä ainakin olisin tosi onnellinen, jos saisin minun jättäneeltä mieheltä kirjeen - tai edes tekstiviestin - mutta tuntuu, että sitäkään hän ei vaivaudu tekemään.
Ero satuttaa sitä, joka on jätetty - ja usein jättäjääkin - mutta kauniilla kirjeellä voi korjata paljon pahaa mieltä. Ja koska kirje jää jäljelle (ellei lukija tunnekuohussaan hävitä sitä), se voi olla hyväksi ohjeeksi myös tulevia suhteita ajatellen.
Kynä käteen vaan ja kirjoittelemaan :)
Olen tässä pitkin viikkoa sorvannut sanottavaani kirjeen muotoon ja aion sen nyt hänelle lähettää. En nyt ala tässä sinänsä sen kummemmin eron syitä ruotimaan, muuta lähinnä halusin juuri hieman mielipiteitä, onko tuo ihan täysin kusipäinen tapa päättää suhde. Itse olen ajatellut, että kirjeen muodossa saan kiihkottomasti sanottua asiani ja voidaan sitten myöhemmin vielä tosiaan jutella, jos miehestä siltä tuntuu. Kiitos kaikille!
Tsemppiä sinulle!