Olen tällä hetkellä parisuhteessa elämäni mieheen.
Ainut mikä vähän harmittaa on kun hänen sukunsa inhoo mua.
Alettiin seurustelemaan kun oli 18 vuotias. Seurusteltiin 5 vuotta ja sitten kyllästyin ja halusin mennä vapaana.
No tahoillamme löydettiin uudet kumppanit. Minä sain lapsen, mutta erosin lapsen isästä kun tämä petti minua.
Aloin silloin miettimään, että mitä oikein menetin kun halusin silloin nuorempana erota tästä ihanasta miehestä pelkän vapauden kaipuun takia.
No meni vuosi ja toinenkin, niin tapasin ohimennen ravintolassa tämän "teini-ihastukseni" ja siinä samalla sytty rakkaus uudestaan kummallakin.
Hän oli avioliitossa ja pari pientä lasta. Hän jätti vaimonsa takiani, mutta yhteishuoltajuus on kuitenkin lapsista exänsä kanssa.
Me ollaan nykyään todella onnellisia ja rakastetaan toisiamme suunnattomasti eikä ikinä enää erota.
Tämä on tietysti kurjaa hänen exälleen, mut minkäs sitä ihminen tunteilleen voi.
No tämän miehen vanhemmat ja sisarukset nyt sitten karttaa mua, koska tämä mies jätti vaimonsa takiani.
Ei se silleen haittaa, vaikka vihaisikin mua, mutta olisin mieluummin sovussa kaikkien kanssa. Erota ei aiota koskaan, joten sukulaisten olisi varmaan helpompi hyväksyä minut kuin elää katkeruudessa lopun elämäänsä. Ollaan menossa naimisiin, heti kun heidän ero on selvä. Hääkutsut lähetetään kaikille, joten nähtäväksi jää kuka ilmestyy paikalle.
Ainut mikä vähän harmittaa on kun hänen sukunsa inhoo mua.
Alettiin seurustelemaan kun oli 18 vuotias. Seurusteltiin 5 vuotta ja sitten kyllästyin ja halusin mennä vapaana.
No tahoillamme löydettiin uudet kumppanit. Minä sain lapsen, mutta erosin lapsen isästä kun tämä petti minua.
Aloin silloin miettimään, että mitä oikein menetin kun halusin silloin nuorempana erota tästä ihanasta miehestä pelkän vapauden kaipuun takia.
No meni vuosi ja toinenkin, niin tapasin ohimennen ravintolassa tämän "teini-ihastukseni" ja siinä samalla sytty rakkaus uudestaan kummallakin.
Hän oli avioliitossa ja pari pientä lasta. Hän jätti vaimonsa takiani, mutta yhteishuoltajuus on kuitenkin lapsista exänsä kanssa.
Me ollaan nykyään todella onnellisia ja rakastetaan toisiamme suunnattomasti eikä ikinä enää erota.
Tämä on tietysti kurjaa hänen exälleen, mut minkäs sitä ihminen tunteilleen voi.
No tämän miehen vanhemmat ja sisarukset nyt sitten karttaa mua, koska tämä mies jätti vaimonsa takiani.
Ei se silleen haittaa, vaikka vihaisikin mua, mutta olisin mieluummin sovussa kaikkien kanssa. Erota ei aiota koskaan, joten sukulaisten olisi varmaan helpompi hyväksyä minut kuin elää katkeruudessa lopun elämäänsä. Ollaan menossa naimisiin, heti kun heidän ero on selvä. Hääkutsut lähetetään kaikille, joten nähtäväksi jää kuka ilmestyy paikalle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
profiilia hetki. Turha ärsyttää ketään tässä vaiheessa yhtään. On sensitiivistä kaikkien kannalta olla hieman kulisseissa vähäsen aikaa. On tyhmää varmaan nyt toitottaa rakkaudestaan, kun asiat ovat vielä kesken. Myös häiden järjestämistä pienemmällä porukalla kantsis vähän mietiskellä...
Täällä kotikulmilla on yksi sukulaispariskunta, jotka ei ymmärrä että täytyy olla sensitiivinen, joten ne ärsyttää toisia.
Voit todeta, että muiden vika, mitäs ärsyyntyvät. Samalla tavalla sitten voivat sanoa sinulle, että oma vika, mitäs ei ymmärtänyt hetken olla, että anteeksi olen olemassa -tyyppinen.
Ei se ainakaa pahitteeksi ole.
Eli nyt rankat sosiaaliset silmälasit päähän. Kyllä suku pitää sellaisten puolta, joita on loukattu, joten sinun täytyy sitäkin ymmärtää.
Ei siinä ole sinua kohtaan mitään pahaa, mutta sinun pitää ansaita luottamus ja hyvän tyypin -maine jotenkin.
"Ei se silleen haittaa, vaikka vihaisikin mua, mutta olisin mieluummin sovussa kaikkien kanssa. "
Minkäs suku tunteilleen voi?
Jos minun suvussani joku tekisi noin, niin kyllä sitä tulokasta pidettäisiin huorana ja lumppuna ja sitä miestä itsekkäänä kusipäänä.
Mutta lapsien tekeminen eri ihmisten kanssa tuntuu olevan päivän sana.
Joo, turha toitottaa rakkaudestanne kihlattusi suvulle! Sinulla on yksi ainoa takuu varma voittokortti- aika. Käykää vihillä jos siltä tuntuu ja älkää riidelkö miehesi sukulaisten kanssa. Ole ystävällinen, älä provosoide. 5 vuoden päästä kuulut kalustoon ja 10 v. päästä sinusta ehkä tykätäänkin. Mietipä itse! Olet jo kerran jättänyt miehesi ja nyt hänen pienten lasiraukkojen koti on hajonnut. Sinua varmaankin syytetään miehesi erosta. Hän on aikuinen ja valitsee itse. Rakkaus vaatii kovaa työtä1 onnea!
"Jos minun suvussani joku tekisi noin, niin kyllä sitä tulokasta pidettäisiin huorana ja lumppuna"
Paska mies kun jättää vaimonsa ja pienet lapset jonkun entisen heilan takia!
Sori nyt vaan mutta en tunne mitään myötätuntoa sua kohtaan.
Et tainnut sinäkään paljon ajatella tätä vaimoa, vaan vain omia halujas.
Jos mies on ollut jo yhdesti naimisissa ja eronnut, se kertoo jotain, älä ole niin varma että tuo teidänkään juttu tulee kestämään. Mitä jos kuvioihin ilmestyy joku nätimpi ja haluttavampi?
"ei erota koskaan". Aika naiivi olet aikuiseksi ihmiseksi. Ymmärrän hyvin jos miehen suku inhoaa sua. On todella hyvä syy. Itse en KOSKAAN voisi tai haluaisi hajottaa kenenkään liittoa, vaan antaisin toisten elää rauhassa!
Vituttaa oikein tommonen ruikutus, ja kun ei ymmärretä että ei sitä itsekään olla niin saatanan täydellisiä!