Huomenta vaan, niin on juhannus mennyt ja arki taas koittanut. Punnittu on aamulla 103.5kg eli pudotusta viime viikkoon tasan -1kg. Nyt on hyvä fiilis. Kuinkas muilla on mennyt juhannusviikko? Toivottavasti yhtä mukavasti...nyt ei mulla olis kuin muutamia satoja grammoja siihen kun paino on pudonnut 40kg, on se vaan mieletön määrä vaikka itse sanonkin. Ei mikään ihme että askel on kevyt ja liikunta on kuin huumetta nykyään...sitä on saatava lisää:) Tänään pitäisi suunnata kohti alennusmyyntejä, jos vaikka löytäisi jotakin kivaa... Tsemppiä kaikille jotka mukana ovat tässä loppuelämän prosessissa kohti kevyempää elämää. Kirjoitellaan taas.
T:Nilkalllinen
T:Nilkalllinen
Vastaukset 17
Vanhimmat
Upeeta Nilkallinen, hienoa työtä! Mulla "vähän" taas nesteitä, suolaa ja se aika kuukaudesta. Paino aamulla 97,5 pussaa 2,2 kg voi voi! Homma jatkuu. Reissu meni mukavasti, vaikkakin näyttäs siltä, ettei kaikki ollutkaan ihan nestettä mikä tuli. No noi matkat on aina hankalia mulle kun ei voi ihan omaa ruokavaliota ja -rytmiä pitää. Juhannus meni kans reissatessa, joten tulos on nyt toi! Mulla on vielä matkaa tohon -40kg mutta kyllä ajattelin sen vielä tänävuonna saavuttaa. Onnea sulle Nilkallinen kun taidat sen ihan näinä päivinä tavoittaa. Koita silti pitää maltti liikunnassa, kokemuksesta tiedän, että siinä voi mennä "ylikuntoon" ja sitten pitää ottaa ihan kevyesti hetkenaikaa. Kerrohan millaisia löytöjä teit alennusmyynnistä? Mä taidan keritä ostoksille vasta loppuviikosta tai ensviikolla. Mitens Kilonen, mitäs sulle kuuluu?
Nautitaan kesästä ja ens maanantaina taas tuloksia!
T: alli!
Heipparallaa Alli ja Nilkallinen ja muutkin!
Mietiskelin tuossa jo että miksikähän olen käyny 2 viikkoa sitten viimeksi palstalla, mutta mehän oltiin reissussa viime maanataina ja ei tuntunut mielekkäältä kirjoitella enää loppuviikosta.
Voihan vihvilä tytöt teidän kanssa; kohta olette pudottaneet huimat 40 kiloo, se on jo hatunnoston arvoinen suoritus! Lämpimät onnittelut molemmille
Huh, huh kylläpä olet kysymyksiä kerännyt kerrakseen Kilonen! Mulla on nyt vähän tasannevaihe, että toi iho kerkiäis mukaan!
1.Yli satakilonen minusta tuli neljännen lapseni jälkeen, joten kaksitoista vuotta siinä vierähti!
2.50 vuotta ikää ja nuorimmainen vasta mennyt kouluun, joten oma terveys ja jaksaminen.
3. Vaikea kysymys, kun olen tätä uutta elämäntapaa jo monta vuotta harjoitellut, helppoa se on ollut, joskus vähän laiskottaa, jolloin siirrän tavoitettani etteenpäin.
4. Riippuu kuukaudenajasta, joskus ei ongelmia ja joskus jää putki päälle muutamaks päiväks.
5. Kyllä se toi hyvä olo on.Tietysti myös se, että pikkuhiljaa alkaa näyttämään "immeiseltä".
6.Aviomiheni on aivan ihana!
Olin aikaisemmin iltasyöppö, eli kaikki virheet on tullut tehtyä, aamupäivä ilman ruokaa ja illalla olisin syönyt vaikka hevosen. Joten aloin pestä hampaani,kun olin syönyt iltapalan, joten en voinut enää syödä, laiskana ihmisenä en viitsinyt enää toista kertaa pestä. Elämäni on helpottanut se että keitän ison määrän papuja ja kik-herneitä ja linssikeittoa ym. kerralla ja pakastan niitä evääksi töihin.
7. Jatkan aika samalla lailla kun nykyäänkin, välillä löysemmin ja sitten taas niskasta kiinni.
Liikuntaa en aijo jättää, saas nähdä löytyykö motivaatiota vielä lisätä.
8. Kyllä kaikki on ollut positiivista, tähän mennessä.
9. En ole vielä kaikkia taulukoita hävittänyt, taidan tehdä jonkun yhteenvetotaulukon tästä projektista sitten joskus.
10. On mulla vanhoja ja uusiakin vaatteita, jotka ei mahdu päälle, jonain päivänä kyllä.
11. Olen käyttänyt liikunnassa kuraisessa metsässä tai tehdessän jotain sotkevaa hommaa. Joitain hyviä olen antanut kavereilleni, jotkut ovat jo niin loppuun käytettyjä....
12. En sano mitään.... hymyilen vain vienosti, mulla on oma tavoite 60-65kg ja ajattelin sen saavuttaa ennen kuin 60 vuotta on mittarissa. Ken elää hän näkee?
Olipas terapeuttista vastailla!
Odottelen innolla teidän mietintöjänne. T:alli
-vuoden -97 jälkeen en ole saanut sitä tippumaan alle sadan, lähellä on monesti ollut
-olen sen ikäinen(reippaaasti yli 40) että nyt oli tehtävä jotain, jos aikoo selvitä hengissä eläkkeelle asti ja haluan viettää tulevaa eläkeikää suhteellisen terveenä. näin voin vaikuttaa siihen parhaiten.
kai sitä ihminen rupeaa ajattelemaan vanhuuttaan ja tulevaisuuttaan. 10 v. sitten en uhrannut ajatustakaan tulevaisuudelle tai että tässä alkaisi vanhenemaan. nyt on toisin. keveämpi olo vaikuttaa myös terveydentilaan ja tuo lievennystä "vaivaani"
-ei saa syödä illalla enää makoisia iltapaloja, ei ainakaan paljon, muun perheen mässäilyt ottaa joskus päähän, nyt alkaa tosin helpottaa siltä osin. helpointa on ollut luopua rasvaisista ruuista, raa'an grillimakkaran haju kuvottaa, on aina tehnyt sitä.
-tälle kesälle on siunaantunut monet juhlat ja vielä on jäljellä. niissä on tullut otettua herkkuja, mutta olen onnistunut kokoamaan itseni hyvin ja jo seuraavana päivänä syönyt omaa kevyttä ruokaa. kerran olen repsahtanut karamelleihin, vedin niitä varmaan 20-30 kpl kerralla ja kohta oli kamala morkkis ynnä ällöttävä olo. seuraavana päivänä jatkoin taas omaa linjaani. en laske repsahtamiseksi joka kuukausi saatavaa suklaata tai pullaa kahvin kanssa, koska olen niitä syönyt koko tämän vuoden aikana ja paino silti tippunut. kokonaiskalorimäärä ratkaisee, ei mikään muu.
-paras kannustin on ehdottomasti keveämpi olo ja jaksaa tehdä paremmin "kaikenlaista kivaa", uudet vaatteet, kateellisten katseet, vaivani ovat helpottaneet, nuorentunut ulkonäkö jne..... näitähän riittää
-puolison tuki on tärkein, ehdottomasti, kaloreiden laskeminen tässä vaiheessa auttaa parhaiten, toivottavasti pääsen siitä eroon pian, ei raskasta kotona, mutta hankalaa muualla, kun pitää arvioida määrät ja ei tiedä valmistusaineita (onko kermaa, voita käytetty)
-painon säilyttäminen hermostuttaa jo nyt, mutta mieheni kannustaa ja lohduttaa, että paino pysyy koska tulet syömään sitä samaa kuin nytkin, olet muuttanut elämäntapasi, et ole ollut rankalla kuurilla. uskon tähän ja näinhän se on.
-rinnat pienenee väkisellä, ei voi mitään, omaksi ja miehen harmiksi:) muuta negatiivista ei tule mieleen, omaa kehoa on nykyisin ehkä vaikeampi hahmottaa.
-vanhat taulokot ovat yksi hyvä kannustin myös ja valokuvat. taulokot on tallessa ja vertailen niitä ja tulen säilyttämään tämänhetkisetkin mittaustulokset varmasti jatkossakin.
-on mulla ollut joskus aikaisemmin pieniä vaatteita odottamassa, mutta ehkä totesin tässä vuosia sitten tilanteeni toivottomaksi ja möin ne pois. vieläkin harmistelen yhtä ihanaa ja ajatonta mokkatakkia.....
-suuret vaatteet luovutan mielihyvin joko kirpparille tai heitän huonoimmat suoraan roskiin. mies nauraa, että sulla on nykyisin paljon tuommosia löysiä vaatteita. saan uusia kokoajan vaatteita ja varsinkin rintaliiveja ja alushousuja, mutta ei haittaa, muuta kuin kukkaroa:)
-tuo huomautus on sellainen kakspiippuinen juttu. toisaalta huvittaa ja toisaalta saattaa ärsyttää kamalasti. kyllä sitä jokainen tietää paljonko aikoo/haluaa pudotta painoaan. riippuu omasta mielenalasta mitä vastaa. joskus joku saattaa sanoa, että nyt sinun pitää lopettaa tuo laihduttaminen, menet ihan kurjan näköiseksi, siinäpä sitten menen.
Terveppä taas terve, en ehtinyt palstalle aikaisemmin kurkkimaan mutta tässä nyt ollaan. Sait kyllä kilonen mut kovasti miettimään esittämiäsi kysymyksiä...katsotaan osaisinko niihin vastata.
1. paino on ollut yli 100kg viidennestä luokasta lähtien, eli noin 11-12vuotiaana saavutin 100kilon rajan 173cm pitkänä.
2.En tiedä mikä sai minut päättämään painon pudotuksesta...yhtenä päivänä n.14kk sitten ajattelin vain syödä vähän vähemmän.Kului reilu viikko ja sitten sain ajatuksen ja soitin miehelleni että kävisi ostamassa minulle vaaan(olin iltavuorossa joten en itse voinut vissiin käydä), muistan että pyysin vaaan joka punnitsee 150kiloon asti...en nimittäin ollut varma painostani ja siksi otin varman päälle etteivät viisarit heti lentäneet seinään:)
3. Vaikeinta alussa oli se kun töissä ihmiset söivät joka päivä kahvilla pullia/kakkuja ja se kun muut yrittivät minulle herkkuja tuputtaa(äitini varsinkin) myös tv:n pizza/hampurilaismainokset alussa nostivat veden kielelle...
Helpointa uudessa elämäntavassa...hmm, mikään ei enää tunnu ylitsepääsömättömältä. Mutta ehkä se että uskallan käydä vaakalla kerran viikossa nykyään:)se on jo helppoa.
4.En niinkään ole repsahtanut vaan olen antanut itselleni luvan syödä juhlissa ja matkoilla mitä vaan...niinhän "normaalitkin" ihmiset tekevät. Aina kun on arki koittanut niin olen jatkanut siitä mihin jäin...niin myös tämän viimeisimmän sairaalaepisodin jälkeen jolloin murheissani sain painoa kerättyä muutaman kilon.
5. Paras kannustin on ollut oma terveys ja kohentunut kunto...vaikka en lihavana vielä ollutkaan sairastellut niin nyt olen pitänyt huolta ettei niin ihan heti tapahtuisikaan.
6. paras tapani on ollut se että kerran viikossa saan käydä vaakalla, kirjoitan lukeman pieneen vihkoon ja maksan siitä 10euroa omaan "painonvartija säästöpossuun"...niillä rahoilla on sitten kiva ostaa vaikka uusia vaatteita. Kannustavin ihminen on ollut oma mieheni...ilman häntä en olisi päässyt näin pitkälle.
7. olen päättänyt säilyttää normaalipainon(sitten kun sen saavutan) niin että punnitsen itseni jatkossakin 1kerran viikossa ja asetan takarajan jonka yli paino ei saa mennä...jos lähenee kyseistä painoa niin kiristän syömisistäni ja lisään liikuntaa.
8. Negatiivistä olen houmannut vain löysän nahan:) ja sen että suhtautumiseni lihaviin on muuttunut, näen heidät kriittisin silmin ja mietin että olisi tuonkin hyvä jo aloittaa elämäntapa muutos...tämä onkin ihan jännä piirre.
9. En ole mitään aikaisempia mittaus/punnitustuloksia säilyttänyt, omistan elämäni ensimmäisen vaaan. Mutta siitä kun tämän vaaan sain olen siis joka viikko kirjannut painoni vihkoon ja tämän vihkon aion säilyttää.
10. En ole säilyttänyt pieneksi jääneitä vaatteita vaan olen aina ostanut suuremmat kun entiset ovat jääneet pieniksi. Tosin kuluneen vuoden aikana olen ostanut muutaman kerran liian pieniä vaatteita joihin olen päättänyt mahtua myöhemmin...osa niistäkin on jo käytetty ja isoksi jääneitä:)
11. suuriksi jääneet vaatteet olen antanut äidilleni ja parille lihavalle ystävälleni...liian suuria vaatteita en ole säästänyt etten vaan rupea haaveilemaan että jonakin päivänä ne taas olisivat sopivia;)
12. Sanon että lopetan vasta kun siltä tuntuu ja että 100kiloa painoa on liikaa minun pituiselleni ihmiselle...
Kylläpä minusta on tullut tiukka täti:) toivottavasti vastaukseni eivät loukanneet ketään...se on vaan niin että kun on koko ikänsä ollut lihava ja vasta nyt on havahtunut siihen että kylläpä minä olinkin lihava ennen, harmittaa ettei tullut ryhtyneeksi toimeen aikaisemmin...en vain ennen tiennyt että tämä onkin näin helppoa.
Sen olen päättänyt ettei minusta tule enää koskaan lihavaa, periksi en anna:)
Allille kerrottakoon että löysin alennusmyynneistä tällä kertaa: ihanan pellavablazerin(kokoa 46 jee..), yhdet paremmat suorat housut, yhden juhlatopin, 3 tavallista puseroa ihan arkikäyttöön...kyllä olikin taas ihania vaatteita kaupat pullollaan mutta ajattelin käydä vielä myöhemmin uudestaa katsastamassa valinnan.
Jatketaan harjoituksia naiset, ei anneta periksi:)
Tsemppiterveisin:Nilkallinen
Sen verran vielä, että reissussakin voi syödä keveästi. Ulkomaan "painavasta" viikosta viisastuneena, söin kevyet salaatit joko hesessä tai mäkkärillä ja omatunto oli puhdas ja sydän keveä illalla nukkumaan mennessä:)
Grammaakaan ei tullut lisää, päin vastoin. Olen siis oppinut tekemään valintoja. Ja söin pullaakin kun käytiin kahvilla. Mies sanoi että huomaatko miten uudet opit on menneet jo sulla päähän? En ensin tajunnut mitä hän tarkoitti, mutta lisäsi sitten, ettet ottanut munkkia kermavaahdolla, vaan valitsit tavallisen pullan, jossa on ainakin kaks kertaa vähemmän kaloreita, ellei jopa kolme.
Ja juhannuksesta, olen ylpeä itsestäni; 0 makkaraa.
Tsemppiä vallan kamalasti sinulle.
Tahtois itsekkin onnistua joskus tuossa laihduttamisessa mutta kun en löydä sitä tsemppaajaa , eikä se oikein tahdo löytyä minusta itsestänikään kun tuo masennus syö kaikki voimat muutenkin.
Kyllä sinäkin onnistut sitten kun saat "mittasi täyteen" niin kuin minä aikanaan...se ei olekkaan niin vaikeaa kun aina luulin, meinaan tämä elämäntapa remontti.
Tiedän kyllä mitä elämä on silloin kun se potkii päähän ja kovaa, silloin kun tuntuu ettei elämässä ole enää mitään muuta pakotietä kun köysi...
Tsemppiä...
T:Nilkallinen
Nyt on se aika kuusta, että paino menee alaspäin 96,4kg oli paino -900gr, no ens viikolla sitten enempi?
Voi kun kivankuuloisia vaatteita Nilkallinen olit löytänyt, näytät varmaan upealta niissä.
Mulla on vähän se ongelma, etten viitsisi ostaa uusia kivoja ja ihania vaatteita, jotka sitten pian jäävät isoiksi, aattelin uusia vaatekaappia tehokkaammin sitten kun olen tavoitepainossa ja ostaa tosi ihania "rettuja" että ei voi antaa enää painon nousta. (kyllä mun varmaan useampi vaatekerta pitää sitä ennen ostaa, on tää niin hidasta puuhaa, mulla ainakin)
Jakkua munkin pitäis mennä tänään katseleen. Saas nähdä kelpuutanko mitään, perjantaina vähän kiertelin ja ihanaa, että moni vaate mahtui päälle, mutta en silti ostanut, aina ei ole ollut näin, kuten varmaan tiedätte.
Tällä viikolla ajattelin nauttia, jopa työnteosta!
Miten Kilonen osteletko paljon uusia vaatteita?
Terveisin Alli!
Huomenta tytöt!
Olin eilen aivan kuin sairas, kun netti ei toiminut ja en päässyt koneelle. Nyt aamulla avasin jännittyneenä koneen ja tsädäm, tänne tulla pölähti. Että sitä nykyihminen on kiinni tässä koneessa, voi voi.....
Ihan mukavasti homma etenee, vaikka sanoisinko "vain" 400g oli viikon saalis, mutta kokonaismäärä kasvaa myös kokoajan, ollen nyt 19,2.
Sen verran oli kiinnostusta, että laskin tässä yksi ilta minkälaista kuukausivauhtia painonlasku on tapahtunut. Ensimmäisenä kuukautena meni heti 5kg, mutta sitten se vakaatui, olleen 2,4 ja 3,7 kg välillä kuukausittain, eli ei läheskään tasaista tahtia.
Nyt yritän tosissani kiinteytyä. Ostin käsipuntit ja teen niillä useasti viikossa toistoja ja samoin teen erilaisia jumppaliikkeitä, jotka kohdistuvat reisiin, takamukseen ja vatsaan. Jos ei nyt ala tämä tyttö kiinteytyä, niin on kumma juttu!!!!
Vaatteita on pakko hankkia välillä, kuten liivit ja alushousut menee moneen kertaan uusiksi tässä projektissa. Kävin jo yhdessä alessa, mutta pidin pääni kylmänä, löysin kyllä 70% alesta mukavat joustavat pitkäthousut, ne oli pakko ostaa syksyä varten.
Olen funtsinut tämän homman niin, että menen tämän kesän vanhoilla rytkyillä( muutaman uuden puseron olen ostanut ja joitakin mieluisia pienentänyt) ja satsaan sitten ensi kesään kokonaan uusitulla garderobilla.
Miltäs kuulostaa?
Kyllä mä kaupassa kattelin vaatteita ja mietin ostaisko jo "jemmaan" jotain sillä hetkellä vähän pientä vaatetta esim ens kesäksi, mutta sitten päätin etten tiedä minkä kokoinen ensi kesänä olen. Nehän voi olla pahastikin isoja ja menee ostokset ihan hukkaan.
Talveakin oikeastaan odotan vain siksi, että mun on "pakko" ostaa uusia talvikamppeita. Jotain piristystä kaamokseen.
Nyt mä lähden aamupalalle ja sitten pyörälenkille.
Mukavaa heinäkuuta tytöt! Kyllä nyt saa rusketusta, jos vain haluaa.
t: Kilonen
paino eilen aamulla 103.7kg eli plussalle meni 200g mutta se ei onneksi taktia haittaa. Viikonloppu meni matkoilla, nauttien merihenkisiä herkkuja...joten ei hullummin:)
Muuten kaikki ennallaan, into kova ja töihini hukun:)
Ens viikolla yritän kirjoittaa enemmän.
Tsemppiterveisin:Nilkallinen
Vieläkö porukkaan pääsee? Kävin täällä aikaisemmin muutaman kerran, mutta kun tuli repsahduksia niin häivyin *noloa*.
Mutta nyt on taas ote tiukasti pudotuksessa.
Aamun paino 99.8kg JESS!!! Siitä on n.5½ vuotta kun viimeksi oli alle sadan. Vielä on tavoitteeseen matkaa sillä tarkoitus on päästä alle 70kg:n ja sen minä myös teen! Kokonaispudotus tähän mennessä on 18.8kg syksystä lähtien.
Tsemppiä meille kaikille!
Kyllä meidän porukkaan saa aina takaisin tulla vaikka välillä ei kehtaisikaan näyttäytyä:)
Tsemppiä...
T:Nilkallinen
Tervetuloa takaisin! Me ei olla kadottu mihinkään ja tähän porukkaan pääse kaikki muutkin mukaan.
Voi onneksi olkoon sadan kilon alituksesta! Se on varmasti ihana tunne. Itsellä se tavoite on enää pienen matkan päässä ja siitä on kuule 10 vuotta, kun minä olen viimeksi painanut alle sata! Odotan kuin kuuta nousevaa sitä aamua, kun puntari näyttää alle sata, voipi päästä pari onnenkyyneltäkin, kuka tietää. 20 kiloa on kohta pudotettu vuoden alusta.
...ryhmään?
vai onkos tää jo niinku täynnä?
hyvvee kesää kaikille tasapuolisesti.
ihmeessä mukaan! Maanataina lisää!
Maanantaina punnitaan ja tunnustetaan paino julkisesti täällä;)
Eiköhän taas siirrytä etusivulle ensi viikolla? Tsemppiterveiset:NIlkallinen