Vielä ei voida puhua kyllä parisuhteesta, kun alle kuukaus vasta tässä tapailtu, mutta en nyt keksinyt parempaakaan palstaa tälle.
Elikkä tyttöystäväni kaveri sairastaa jonkinlaatuista masennusta, ilmeisesti aika paha jakso nyt menossa ja oireet on jotakin tämänmoisia, kuin pelkää yksinään oloa ja pelkää muita ihmisiä ja ahdistusta sekä itkeskelee jatkuvasti.
Tyttöystäväni Kati (nimi muutettu) ja se kaverinsa Miia (nimi muutettu) ovat tunteneet koko ikänsä ja Miia rupesi seurustelemaan n. 1kk ennen kuin minä ja Kati tavattiin. Kati on ollut Miian tukena siitä asti kun masennus todettiin ja ovat olleet myöskin aikaisemmin hyvin läheisiä kavereita, mutta kunnes Miia löysi itselleen poikaystävän (varmasti huonoin mahdollinen hetki) niin Kati jäi vähän varjoon ja oli hieman mustasukkainen Miialle, koska hänellä ei ollut ketään ja laittoikin hetimmiten suomi24:n treffi-ilmoituksen jossa tapasi jonkin ajan kuluttua minut.
Tästähän hankaluudet sitten tuntuivatkin alkavan, koska nyt Miia on ihan järjettömän mustasukkainen Katille, koska löysi poikaystävän ja hänellä on ajatuksia päässänsä, että Kati ei voi olla samalla aikaa hänen ystävänsä ja tukihenkilönsä, koska haluisi olla vain minun kanssa. Siis no tottakai suhteen alkuaikoina tahtoisi tavata suht tiiviisti, mutta oon joutunut kokemaan parit oharit vain sen takia että juuri silloin kun meidän olisi pitänyt tavata niin Miialle on tullut huono olo. Lisäksi Miia on erittäin katkera siitä, kun tietää että Kati on minun kanssani tulee, kun Kati saa jatkuvasti viestiä esim. "nyt varmaan muhinoitte, kun et ole pistänyt viestiä?", "ootko nyt minut hylännyt kun tahdot olla vain sen poikakaverisi kanssa?!"
No ihan käsittämättömäksi asia meni silloin kun oltiin eräillä festareilla, joissa Miian poikakaveri sekä minä ja Kati oltiin yhtä aikaa. Ei voitu pitää Katin kanssa mitään fyysistä kontaktia, koska Miialle tuli siitä paha olo ja rupesi itkettämään, vaikka hän sitten oman poikakaverinsa kanssa vähän väliä kävelivät käsikkäin ja pusuttelivat jne.. Kertaakaan en ole vielä voinut olla yötä Katin luona siten, että Miia olisi tiennyt (kerran salaa), varmaan Miia pimahtaisi lopullisesti, jos kuulisi että ollaan harrastettu seksiä jo useaan otteeseen..
Todella omituinen tapaus omasta mielestäni, voiko tosiaan kaikki tämä mennä masennuksen piikkiin? Tuntuu siltä, että hän haluaa Katilla menevän huonosti, pystyykö masentunut ajattelemaan muita kuin itseään? Nimittäin Katillakin alkaa menemään tähän Miiaan hermot, kun haluaisi olla minun kanssa, mutta Miia ei tunnu antavan siihen oikein ikinä mahdollisuutta. Viime tapaamisella Miia laittoi viesteissä tällaista että "mistä tiedät että se poika ei halua sinulta muuta kuin pillua ja sitten kun saa niin häipyy?" yrittääkö hän tahallaan meidät erottaa? Lisäksi Miialle tulee huono fiilis jos joku häntä vihaa ja hän luulee että minä vihaan häntä ylikaiken, mutta enhän minä häntä vihaa, oon ollut ennenkin masentuneen kanssa tekemistä ja ymmärrän jotenkuten mutta tämä tuntuu menevän vähän yli ymmärryksen :/
Siinä vaiheessa tämä meidän suhde on aika varmasti mennyttä, jos Miian ja hänen poikakaverin suhde päättyy siihen että se poikakaveri ei enää jaksa tuota masennusta ja jatkuvaa itkemistä.. Siinä vaiheessa Kati joutuu todennäköisesti tekemään valinnan Miia vai minä ja veikkaanpa, että siinä vaiheessa tämä mies joutuu lähtemään takavasemmalle... Se ei varmasti olisi Katille helppo päätös ja saattaisi olla Miialle erittäin vihainenkin, vaikka ei saisi olla vihainen, koska se vaan pahentaa Miian olotilaa.
Erittäin hankala ja ärsyttävä tilanne.... pistäkäähän mielipiteitä kehiin, jos niistä olisi edes itselleni jotain apua. kitoos!
t. ihmettelevä m86
Elikkä tyttöystäväni kaveri sairastaa jonkinlaatuista masennusta, ilmeisesti aika paha jakso nyt menossa ja oireet on jotakin tämänmoisia, kuin pelkää yksinään oloa ja pelkää muita ihmisiä ja ahdistusta sekä itkeskelee jatkuvasti.
Tyttöystäväni Kati (nimi muutettu) ja se kaverinsa Miia (nimi muutettu) ovat tunteneet koko ikänsä ja Miia rupesi seurustelemaan n. 1kk ennen kuin minä ja Kati tavattiin. Kati on ollut Miian tukena siitä asti kun masennus todettiin ja ovat olleet myöskin aikaisemmin hyvin läheisiä kavereita, mutta kunnes Miia löysi itselleen poikaystävän (varmasti huonoin mahdollinen hetki) niin Kati jäi vähän varjoon ja oli hieman mustasukkainen Miialle, koska hänellä ei ollut ketään ja laittoikin hetimmiten suomi24:n treffi-ilmoituksen jossa tapasi jonkin ajan kuluttua minut.
Tästähän hankaluudet sitten tuntuivatkin alkavan, koska nyt Miia on ihan järjettömän mustasukkainen Katille, koska löysi poikaystävän ja hänellä on ajatuksia päässänsä, että Kati ei voi olla samalla aikaa hänen ystävänsä ja tukihenkilönsä, koska haluisi olla vain minun kanssa. Siis no tottakai suhteen alkuaikoina tahtoisi tavata suht tiiviisti, mutta oon joutunut kokemaan parit oharit vain sen takia että juuri silloin kun meidän olisi pitänyt tavata niin Miialle on tullut huono olo. Lisäksi Miia on erittäin katkera siitä, kun tietää että Kati on minun kanssani tulee, kun Kati saa jatkuvasti viestiä esim. "nyt varmaan muhinoitte, kun et ole pistänyt viestiä?", "ootko nyt minut hylännyt kun tahdot olla vain sen poikakaverisi kanssa?!"
No ihan käsittämättömäksi asia meni silloin kun oltiin eräillä festareilla, joissa Miian poikakaveri sekä minä ja Kati oltiin yhtä aikaa. Ei voitu pitää Katin kanssa mitään fyysistä kontaktia, koska Miialle tuli siitä paha olo ja rupesi itkettämään, vaikka hän sitten oman poikakaverinsa kanssa vähän väliä kävelivät käsikkäin ja pusuttelivat jne.. Kertaakaan en ole vielä voinut olla yötä Katin luona siten, että Miia olisi tiennyt (kerran salaa), varmaan Miia pimahtaisi lopullisesti, jos kuulisi että ollaan harrastettu seksiä jo useaan otteeseen..
Todella omituinen tapaus omasta mielestäni, voiko tosiaan kaikki tämä mennä masennuksen piikkiin? Tuntuu siltä, että hän haluaa Katilla menevän huonosti, pystyykö masentunut ajattelemaan muita kuin itseään? Nimittäin Katillakin alkaa menemään tähän Miiaan hermot, kun haluaisi olla minun kanssa, mutta Miia ei tunnu antavan siihen oikein ikinä mahdollisuutta. Viime tapaamisella Miia laittoi viesteissä tällaista että "mistä tiedät että se poika ei halua sinulta muuta kuin pillua ja sitten kun saa niin häipyy?" yrittääkö hän tahallaan meidät erottaa? Lisäksi Miialle tulee huono fiilis jos joku häntä vihaa ja hän luulee että minä vihaan häntä ylikaiken, mutta enhän minä häntä vihaa, oon ollut ennenkin masentuneen kanssa tekemistä ja ymmärrän jotenkuten mutta tämä tuntuu menevän vähän yli ymmärryksen :/
Siinä vaiheessa tämä meidän suhde on aika varmasti mennyttä, jos Miian ja hänen poikakaverin suhde päättyy siihen että se poikakaveri ei enää jaksa tuota masennusta ja jatkuvaa itkemistä.. Siinä vaiheessa Kati joutuu todennäköisesti tekemään valinnan Miia vai minä ja veikkaanpa, että siinä vaiheessa tämä mies joutuu lähtemään takavasemmalle... Se ei varmasti olisi Katille helppo päätös ja saattaisi olla Miialle erittäin vihainenkin, vaikka ei saisi olla vihainen, koska se vaan pahentaa Miian olotilaa.
Erittäin hankala ja ärsyttävä tilanne.... pistäkäähän mielipiteitä kehiin, jos niistä olisi edes itselleni jotain apua. kitoos!
t. ihmettelevä m86
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tyttöystäväsi kaveri on sairas, jos hän ahdistuu siitä että sinä ja tyttöystäväsi suutelette.
Itse pistäisin sinuna pelin poikki nyt. Sano tytöllesi suoraan, että mistä kiikastaa.
Voithan sanoa että katsellaan sitten, jos ja kun tuo kaveri ei ole enää kuvioissa.
Ei kannata kierrellä eikä kaarrella. Sano että kärsivällisyytesi alkaa olla lopussa. Nykytilanteessa olette kumminkin menossa aika lailla varmasti kohti eroa, joten ei kannata pelätä nostaa kissaa pöydälle.
Ei ole tyttöystäväsi ystävä masentunut oikeasti. Masentunut ihminen ei jaksa kiinnostua muiden tekemisistä. Jotain muuta sairasta on tuon ystävättären käytöksessä, jos hän ei suo teille suhdetta, mutta itse kuhertelee. Miksi hän ei tukeudu omaan poikaystäväänsä? Kuulostaa sitäpaitsi ihan teini-ikäisten meiningiltä tuollainen vahtiminen.
Kyllä hän on oikeasti masentunut ainaskin syö masennuslääkkeitä ja käy terapiassa. Muuten kyllä vaikuttaa todella lapselliselta toiminnalta tämä mustasukkaisuus ja vahtiminen, ei mielestäni kuulu päälle 20v toimintatapoihin. Kyllä hän tukeutuu aina poikaystäväänsä silloin, kun on itse suuttunut Katille (sen takia kun on silloin minun kanssa). Suorastaan hän työntää Katin pois luotaan, kun hän on minun kanssani ja sitten kumminkin syyttää Katia siitä, että miksi et ollu minun kanssani vaan sen pojan? No siihenhän Kati vastaa "että et halunnu minun tulevan lähellesi" ja siitä sitten alkaa loputon viestittelyputki...
Aivan kuin Miia yrittäis suojella katia joltakin miltä? elämältäkö? En ole mikään peluri, joka yrittää käyttää Katia hyväkseen ja sitten häippäistä. Suhdehhan voi loppua ihan muista syistä, paitsi nyt tilanne vaikuttaa vaan siltä että oon jokatapauksessa se tarinan pahis.. Eli jos suhde loppuu niin Miia syyttää siitä itseään, että Katille tuli paha mieli ja jos suhde taas jatkuu niin Miia luulee että vien hänet Katilta.
Hittolainen nää mun ensimmäiset seurustelusuhteeni ei oo kovin hyvin alkaneet, ensimmäinen seurustelukumppanini eli exäni kärsi maanis-deprissiosta ja suhde kaatui täydellisesti alkaneen alun jälkeen hänen ahdistukseensa ja tää nykyinen suhde meinaa kaatua siihen että tyttöystäväni kaveri kärsii masennuksesta. Mikä tässä auttaa, masentua itsekin?
Kamalaa jos tyttöystäväsi joutuisi tekemään valintaa ystävän ja sinun välillä. Kuitenkin kuulostaa siltä että kyseessä ei ole enää ystävyyssuhde vaan jonkinlainen takertumis-riippuvuussuhde. Ystävää ei mielestäni pitäisi asettaa tukihenkilön asemaan. Itse taistelin koko nuoruusikäni alkoholistiäidin kanssa, kävin vähän terapiassakin sen takia, mutta pyrin aina pitämään ystävät ystävinä enkä minään pahan oloni likasankkoina. Kerroin kyllä aina parhaille ystävilleni missä mennään, mutta en sälyttänyt heidän niskaansa mitään holhousvastuuta itsestäni. Ei edes masentuneella ole oikeutta sellaiseen. Onko tämä Miia käynyt lääkärillä, terapiassa?
Kuulostaa siltä että nämä tytöt eivät ole kasvaneet yli teinimäisestä symbioosikaveruudesta aikuismaiseen ystävyyteen. Ei sellainen voi jatkua. Se ei ole Katiltakaan hyvää ystävyyttä että sallii toisen kävellä jatkuvasti ylitseen, oikeaan ystävyyteen kuuluu myös rajojen vetäinen. Masentunutta ei auta yhtään se, että hänen sallitaan terrorisoivan läheistensä muuta elämää.
Sitä oon yrittänyt Katille sanoa, että Miia on sinusta erittäin riippuvainen. Sepä se, että he ovat koko ikänsä olleet ystäviä ja muita pysyviä ystäviä ei tietääkseni tällä Miialla olekaan ja toinen tukihenkilö on vain hänen äitinsä, joka on niin paljon töissä ettei hirveästi ole apua. Myöhemmin ehkä tämä tukihenkilö voi olla hänen poikaystävänsä, jos vain sattuu jaksamaan tätä koko hässäkkää. Ja Miia käy kyllä terapiassa ja syö masennuslääkkeitä tuohon sairauteensa..
Miian käytös tuntuu ensinnäkin todella lapselliselta ja teinimäiseltä, juurikin tuon katkeran mustasukkaisuuden takia, vaikka no ikää kummiskin päälle 20v. Olen yrittänyt Katille myös sanoa, että teidät pitäis vieroittaa pikkuhiljaa irti toisistanne ja hän kyllä ymmärtää et olis viisainta, mut se ei ehket oo nopee projekti. Käsittääkseni ovat olleet nyt viimeiset pari vuotta liki päivittäin yhteyksissä, jos eivät nähneet niin ainaskin puhelimella.. Melkoiseen sotkuun oon itteni menny mukaan vetämään, mutta ei se ois hyvä ratkaisu lähtee karkuunkaan juoksemaan kun kummiskin on tunteita tätä Katia kohtaan :/
ollut mua kohtaan tollainen. Kunnes sain erään kerran hänen oltua minun tavaroita kohtaan tuhoava, hepulin, ja löin välit poikki. Ikävää, mutta oli pakko. Hän myös kadehti minua ja poikaystäviäni, ja viestitteli pitkin yötä, jos olin baarista lähtenyt poikaystäväkandidaatin kanssa jatkoille. Ja ikää meillä yli 30, joten kyllä hyvin lapsellista.
Toi on ainakin narsistinen ja omistushaluinen, mutta voi olla muutakin. Joku luonnehäiriöinen tyyppi. Kantsis varmaan oikeasti käydä jonkun mielenterveyshoitajan kanssa pakeilla, että mitä tollaisen ihmisen kanssa voi tehdä. Se pitää ihmisiä otteessaan tuolla tavalla. Se ei ole tervettä, että antaa jonkun ihmisen manipuloida itseään. Tarkoitan, ettei sellaista tarvitse hyväksyä.
Kyseessä on vielä varmasti sekin, että tyttöystäväsi on kiltti ihminen, joten hänen ylitseen on sillä tavalla helppo kävellä.
Onhan nyt päivänselvää, että poikaystävä menee tällaisen kaverin edelle. Ja jos ei mene, niin voit vetää omat johtopäätökset ja tosiaan siirtyä takavasemmalle. Kyl se siitä. Tulee muitakin tyttöjä, joiden elämä on ehkä valoisampaa. Jotka ovat aikuisella tavalla riippumattomia.
on tila joka menee ohi, kriisi. silloin ei jaksa, ei kiinnosta, ei osaa keskittyä, toivottomuutta, ei nukahda kun haluaisi, nukkuu katkonaisesti , on itkuinen. Olen ollut kerran masentunut, mutta en todellakaan terrorisoinut läheisimpiäni kuten tyttökaverisi kaveri. Tietysti makta takaisin toimivaksi ja toivottavasti entistä tasapainoisemmaksi ihmiseksi oli pitkä ja rankka- mutta myös antoisa.
Ihan ammattini puolesta haluan kertoa sinulle, että tyttökaverisi ystävä on persoonallisuushäiriöinen, kuulostaa omaavan piirteitä monesta persoonallisuushäiriö- diagnoosista.
Kerro tyttökaverillesi, kuinka rasittavaa ja kummallista sinusta on kun Mia terrorisoi suhdettanne. Mitä tyttökaverisi haluaa elämältään? Luuleeko hän oikeasti, että teidän suhteennee aiheuttaa hänen ystävälleen psyykkistä pahoinvointia? Mitä tyttökaverisi saa ystävyyssuhteestaan? Onko hänen ystävällään vain hyviä ja pahoja ihmsiä, loppuuko ystävyys jos tyttökaverisi ei tottele ystäväänsä?
Minulla itselläni on tuttavapiirissäni melko häiriintynyt ihminen. Olen hänen kanssaa super asiallinen, selkeä. Pidän yhteyttä. Juttelen avoimesti. Tehen näin koska lapsemme ovat sukulaisia ja välitän hänestä. Luulen että hänkin minusta, koska olen melko stabiili. Ajattelin vain, että tyttökaverisi tuskin haluaa hylätä ystäväänsä, saisi huonon omatunnon. voisi kuitenkin miettiä omaa osuuttaan suhteessaan ystäväänsä.
Olen kyllä Katille kertonut, että minusta Miian käytös on erittäin omituista ja Kati tietää sen itsekkin sanoo vaan, että yritä jaksaa tää menee ohi kyllä. Tosiaan Kati on erittäin kiltti ihminen eikä tahdo loukata Miiaa eikä ketään muutakaan tahtois olla kaikkien ystävä, mutta Miia ei sitä pysty vaan uskomaan että Katilla voi olla samalla poikakaveri kun on ystävä hänen kanssaan.
Mitä Kati haluaa elämältään jaa-a en osaa tässä vaiheessa vielä sanoa tuohon mitään kun en oo tuntenu kuin vasta vähän aikaa.
En usko että hän luulee että pelkästään se aiheuttaisi hänelle pahoinvointia, tosiaan hän on niin kiltti ihminen että ei osaa sanoa Miialle vaan "ei" kun siitä tulee Miialle huono fiilis.
En usko että ystävyys loppuisi siihen, viime tapaamisella yritin varovasti sanoa että ei tottelis Miiaa, mitä tapahtuis? Kati ei osannut tähän vastata..
Tässä touhussa ei oo kyllä mitään järkee, yritänpä puhua tuolle Katille vähän järkee päähän että sun on pakko osata sanoa joskus "ei" pelkkä ainainen hyväksyminen ei ilmeisesti auta tätä masentunutta yhtään?
Pakko vastata tähän itse masennuksen läpikäyneenä ja siskon masennusta sivusta seuranneena. Tyttöystävän kaveri voi olla masentunutkin, mutta kuulostaa siltä että on pahasti muitakin mielenterveysongelmia tai keskenkasvuisuutta. Yleensä masentunut ihminen on niin masentunut, että ei jaksa koko aikaa läheisiään ahdistella saati määräillä mäiden tekemisiä.
Kuulostaa siltä että tytöillä on jonkinlainen symbioottinen suhde, joka ei mielestäni kuulu enää aikuisuuteen. Kyllä sinun kuuluisi olla se tärkein ihminen, eikä niin, että tyttöystäväsi antaa ystävänsä sabotoida suhdettanne ja pomppii täysin ystävänsä pillin mukaan. Kuulostaa todella narsistiselta, että tyttöystävälläsi ei saisi olla poikakaveria, mutta ystävällä kyllä. Kuulostaa jopa siltä että ystävä on mustasukkainen teidän suhteesta, koska haluaa rajoittaa hellyyden osoituksia tms.
Minusta sinun tulee nyt nostaa kissa pöydälle tyttöystäväsi kanssa. Kertoa, että tilanne on mielestäsi epänormaali ja asialle pitää tehdä jotain. Luulisin, että ko. "ystävyyssuhde" aiheuttaa tyttöystävällesi enemmän negatiivitsa kuin positiivista, joten mitä hyötyä siitä on? Onko kiva jos hankala ystävä tuhoaa suhteenne ja mahdolliset tulevat suhteet. Olisiko itseään kohtaan parasta rajoittaa yhteydenpitoa ystävään ja aloittaa se esimerkiksi olemalla menemättä mukaan tekstittely, syyttelyihin tms. Veikkaan, että kun tyttöystäväsi alkaa pitämään omia puoliaan ja laittaa kaverilleen rajat niin ongelmat helpottuvat tai sitten heidän suhde katkeaa, mikä ei tilanteessanne olisi huono juttu. Saisitte rakentaa suhdettanne rauhassa ainakin : ).
Minulla oli myös aika dominoiva ystävätär. Hän halusi pitää todella tiivistä yhteyttä (melkein joka päivä), joka ahdisti. Tuntui olevan myös kateellinen seurustelustani sekä muista asioista. Tuli juuri sellainen olo, että kaikki oli hyvin kun minulla meni huonosti (avioero, masennus), mutta kun meni hyvin, niin sitä hän ei kestänyt. Käyttäytyminen oli myös todella lapsellista (yli 30-v.) välillä ja aina piti pomppia hänen pillinsä ja tahtonsa mukaan. Koska laitoin parisuhteeni etusijalle ja kypsyin koko "ystävään" katkesi meidän ystävyyssuhde. Täytyy sanoa, että ikävä ei ole. Minäkin olin liian kiltti. Tämän kokemuksen myötä opin laittamaan rajat kiltteyteni hyväksikäytölle ja olen itsekin nyt tyytyväisempi.
Tsemppiä! Kerro kuinka kävi. Toivotaan, että tyttöystäväsi ymmärtää oman parhaansa.
Kiitoksia vain hyvästä vastauksesta ja muistakin hyvistä vastauksista, enköhän näillä eväillä lähde sitä kissaa nostamaan pöydälle, kun kerta kokemuksen syvällä rintaäänellä osaatte kertoa. Pitääpä muistaa tulla kertomaan miten kävi, jos tilanne tästä muuttuu mihinkään suuntaan tyttöystävälle antamistani neuvoista huolimatta..
sairastaneena haluan myös lisätä tähän kommenttini että ei vaikuta masentuneen käytökseltä. Itse en ainakaan tuntenut mitään mielenkiintoa muihin ihmisiin, käperryin täysin itseeni, eivätkä muiden asiat kiinnostaneet.
Vaikuttaa että kyseinen henkilö hakee käytöksellään huomiota, olisikohan narsistisesti luonnehäiriöinen?
Laitoin juuri tyttöystävälleni viestiä, että Miian käytös vaikuttaa mielestäni erittäin narsistiselta ja lapselliselta olen tässä itsekkin pähkäillyt ensimmäisestä kerrasta lähtien kun hänet tapasin että ei oo normaalia masennuksen oiretta joku luonnehäiriö varmaankin.. en tästä nyt aikaisemmin ollut mitään tyttöystävälleni maininnut. Katikin tämän asian käsittää, että jotakin pitäis tehdä eikä tahtoisi olla tässä tilanteessa, mutta pelkää kumminkin niin paljon että menettää ystävyytensä tähän Miiaan, jos väittää jotakin vastaan... Kumminkin tämä Miia on todella ihana ystävä kuulemma silloin kun ei ole huonoa jaksoa. Sanoin Katille, että meneeköhän tämä huono jakso ikinä ohitse jos ei mitään asialle tee, niin tulee syvä hiljaisuus, jännityksellä tässä vaan odottelemaan mitä tapahtuu.
Kun maallikkona auttaa toista noin paljon, niin saattaa sairastua itsekin. Tukihenkilön tehtävä on raskas. Tyttöystäväsi pitäisi ehdottomasti saada vapaata ja omaa elämää myös.
Kaveri lienee liian riipuvainen ja kaikki on helppo laittaa masennuksen tiliin ja syyllistää sillä. Juttele tyttöystäväsi kanssa vakavasti hänen omasta elämästään ja vapaudestaan.
Parskaan ystävä ei aina välttäättä tahdo toisen parasta.
Osaat ilmaista itseäsi erittäin hyvin ollaksesi 21 v nuorimies. Osaat kirjoittaa. On hauska lukea tekstiä, jossa on pisteet ja pilkut.
Oikein paljon onnea yrityksellesi saada tyttöystäväsi ymmärtämään oman elämänsa arvot.
Ai kiitti, luulin et tää mun teksti on ihan puuroo eikä kukaan jaksa sitä loppuun asti lukea (:
Voi voi! Olet tossukka, häpeäksi miehille. Munat pois ja hame päälle!
Tyttöystäväsi kaveri on joko narsisti tai lesbo, sen vaikutelman ainakin itse sain. Jos hän on narsisti, asia onkin sitten ikävämpi, sillä he saavat asiansa aina läpi.. Eivätkä säästele valheitaan..
Kyllä sun tyttöystäväs pitää ne raamit asettaa, missä muodossa kaverinsa terrorisointia sietää. Meillä on hieman samantapainen tilanne, mut "kolmantena osapuolena" on poikaystäväni isä, jonka puhelinterroria en nyt tässä rupea selostamaan...
Mut sun täytyykin jo ruveta vaatimaan tyttikseltäs valintoja, ei toi tilanne tosta muuten muutu muuta kuin aina vain pahempaan. Ei sairaan ihmisen tarvitse antaa sairastuttaa kaikkea muutakin ympärillään! Raa'asti sanottu mut se nyt on mun mielipide.