KG-lehden numerossa 4/2007 on Kiril/Mattilan haastattelun lisäksi muutakin ja kiinnostavampaa. Erityisen hyvä hyvä artikkeli on sivuilla 72-73: "Hiilareilla on väliä — Hyväkarppaamisen ABC".
Lyhyesti sanottuna hyväkarppaus tarkoittaa nopeasti imeytyvien puhdistettujen hiilareitten välttämistä. Turha tästä on asioita toistaa, mutta tietoa löytyy mm. sivustolta: http://www.hiilaritietoiset.net/
Itselläni oli muutama vuosi sitten kokonaiskolesteroli hiukan päälle 7. Muuttaessani ruokavalioni hiilaritietoiseksi kokonaiskolesteroli laski nopeasti alle viiden. Myös paino laski normaalilukemiin 2kg/kk vauhtia eikä nälkä vaivannut milloinkaan. Sittemmin paino on edelleen pysynyt normaaliarvoissa.
Kiriliä tuntuu nälkä riivaavan, jos hän maistaakin jotain hiilareita sisältävää ruokaa. Minulla näin ei näytä olevan. Glykeemiselle indeksille Kirlin ei näytä antavan mitään arvoa. Hänen mielestään tiettävästi puhdas sokeri ravintoarvoltaan on samassa sarjassa kuin esimerkiksi ruisleipä. Voiko joku todella uskoa tällaista väitettä?
Painoindeksini ja vereni rasva-arvot ovat myös paremmat kuin palstalle ahkerasti kirjoittavan Kiril/Mattilan. Harrastan ns. hyväkarppausta ja syön esimerkiksi ruisleipää ja puuroa säännöllisesti. En silti välitä pitää itsestäni samanlaista meteliä kuin Kiril/Mattila tekee. Miksi elämöisin?
Suhtaudun myös liikuntaan Kiriliä myönteisemmin. Kiril ei tunnusta olevansa liikunnanvastainen, mutta tietty penseys liikuntaan paistaa selkeästi läpi lukuisista kommenteista. Eilenkin tulin hyvässä säässä ajelleeksi polkupyörällä hiukan yli 100 km. Hienossa kesäsäässä polkeminen oli pelkkää nautintoa.
Lyhyesti sanottuna hyväkarppaus tarkoittaa nopeasti imeytyvien puhdistettujen hiilareitten välttämistä. Turha tästä on asioita toistaa, mutta tietoa löytyy mm. sivustolta: http://www.hiilaritietoiset.net/
Itselläni oli muutama vuosi sitten kokonaiskolesteroli hiukan päälle 7. Muuttaessani ruokavalioni hiilaritietoiseksi kokonaiskolesteroli laski nopeasti alle viiden. Myös paino laski normaalilukemiin 2kg/kk vauhtia eikä nälkä vaivannut milloinkaan. Sittemmin paino on edelleen pysynyt normaaliarvoissa.
Kiriliä tuntuu nälkä riivaavan, jos hän maistaakin jotain hiilareita sisältävää ruokaa. Minulla näin ei näytä olevan. Glykeemiselle indeksille Kirlin ei näytä antavan mitään arvoa. Hänen mielestään tiettävästi puhdas sokeri ravintoarvoltaan on samassa sarjassa kuin esimerkiksi ruisleipä. Voiko joku todella uskoa tällaista väitettä?
Painoindeksini ja vereni rasva-arvot ovat myös paremmat kuin palstalle ahkerasti kirjoittavan Kiril/Mattilan. Harrastan ns. hyväkarppausta ja syön esimerkiksi ruisleipää ja puuroa säännöllisesti. En silti välitä pitää itsestäni samanlaista meteliä kuin Kiril/Mattila tekee. Miksi elämöisin?
Suhtaudun myös liikuntaan Kiriliä myönteisemmin. Kiril ei tunnusta olevansa liikunnanvastainen, mutta tietty penseys liikuntaan paistaa selkeästi läpi lukuisista kommenteista. Eilenkin tulin hyvässä säässä ajelleeksi polkupyörällä hiukan yli 100 km. Hienossa kesäsäässä polkeminen oli pelkkää nautintoa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
"Glykeemiselle indeksille Kirlin ei näytä antavan mitään arvoa. Hänen mielestään tiettävästi puhdas sokeri ravintoarvoltaan on samassa sarjassa kuin esimerkiksi ruisleipä. Voiko joku todella uskoa tällaista väitettä?"
Jos puhtaalla sokerilla tarkoitetaan sakkaroosia, niin sen GI on samaa luokkaa tai matalampi kuin ruisleivällä. Ruisleivän ravintoainepitoisuuksissa ei myöskään ole erityisesti kehumista.
höpö höpö höpö. Ruisleipää tutkitaan jo Jenkeissäkin terveyttä edistävänä elintarvikkeena.
Tarkoitatko, etteivät Kuopion yliopisto ja Kansanterveyslaitos osaa mitata ruisleivän GI:tä vaiko ettei Kansanterveyslaitos (Fineli) osaa mitata ruisleivän ravintoaineita?
kirjoitukseni ei koskenut noita instansseja lainkaan, jos et huomannut.
Mainitsemani tiedot, joita ilmeisesti sanot höpöhöpöksi, ovat Kuopion yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen mittaamia.
taitava tahallaan väärin ymmärtäjä kuin Kirilkin. Pointti oli se, että missasit pointin.
ja varmaan se jenkkien terveyttä lisäisikin. Täytyy vain ottaa huomioon että mihin verrataan, eli tässä tapauksessa vastassa on ranskaleipä, patonki ja muutama hampurilais sämpylä, kyllä siinä joukossa ruisleipä vaikuttaa terveelliseltä.
kiinnostavia juttuja, kuten Paula Heinosen "Syö itsesi terveeksi" artikkeli (sivu 13-17), jonka mukaan rasvatkin on nautittava luonnollisessa muodossa. Riittävä määrä hyvää rasvaa ei ole vaarallista painonhallinnalle.
on vain muotinimitys normaalille, terveelliselle ruokavaliolle.
Minun isoäitäini (s. 1900) opetti lapsensa hyväkarppaajiksi, vaikka tuskin oli tietoinen, että hänen kotona oppimillaan ruokailutavoilla on näin hieno nimi. Kaikki lähtee kotoa, ei siihen mitään trendilehtiä tarvita. Liikunnasta nauttiminen kuuluu samaan sarjaan.
Jos on lapsesta asti tottunut liikkumaan, ei ilman liikuntaa osaa elää. Eikä sitä paloa pieni solisluun murtuminen tapa. nimim. Käsi kipsissä useammankin kerran.
"Hyväkarppaus on vain muotinimitys normaalille, terveelliselle ruokavaliolle".
Miksi sitten vastustat henkeen ja vereen vähähiilihydraattista ruokavaliota ja lähetät sähköposteja Antti Heikkilälle?
sinä olet ollut hyväkarppi? Tai hyväkarppausruokavalion kannalla? Ainakin minun kohdallani olet vastustanut sitä koko alatyylisanastosi hyödyntäen.
olen ja miten alatyylisanasto näkyy sinun mielessäsi? Tietääkseni en käytä koskaan alatyyliä, niinkuin jotkut muut, joita sinä et koskaan suostu kommentoimaan. Miksi?
Nimitettiin sitä miksi tahansa, niin vaikutus on positiivinen. Vaihtamalla nopeat hiilarit hitaisiin ja niitäkin kohtuudella. Rasvaksi kelpaa hyvin sydänmerkityt margariinit ja kylmäpuristetut öljyt, paistamiseen sydänmerkitty juokseva margariini, tosin teflon pannulle ei pahemmin rasvaa tarvita. Kevytjuustot ja jogurtit on nykyään erittäin maukkaita, kuten kevyet leikkeleetkin. Voita ja läskiäkin jouluna tai muina juhlina, mutta ei päivittäin. Unohtamatta hyötyliikuntaa ja kevyttä kuntoilua. Näillä opeilla on veri- ja sokeriarvot palautettu nuoruuden tasolle kuten painokin, entinen roikkuvatsa lähentelee "pyykkilautaa";)
Varsin yksinkertaista. Ja maistuvaa!
Kannattaa suhtautua suurella varauksella näihin teollisuusrasvoihin, jotka monesti on merkitty sydänmerkillä. Niiden terveysvaikutuksista ei ole pitkän ajan kokemuksia. Edellinen sukupolvi, osittain kovetettu kasvirasva, oli suuri virhe.
Varmin valinta on käyttää luonnollisessa muodossaan olevia rasvoja monipuolisesti.
Sä olet tosiaankin paras varoittamaan pitkäaikaisen kokemuksen puutteesta. ;)
Mikäli veriarvoista jotain pystyy päättelemään, niin sydänmerkityt rasvat kyllä kohentaa niitä parempaan suuntaan. Osittain kovetetuista kasvisrasvoistahan saatiin päinvastaisia tuloksia. Kasvistanolit ja tenolit ovat sitten asia erikseen niistä on tutkimusta vasta vähemmän, mutta tuskin kolesteroli lääkitystä vaarallisempia ovat?
Mulla ainakin mennyt siihen uskottavuus. Jäätelö, jossa on "turvallisia" E-koodeja n. 14 kpl, makeutusaineita ja etanolia on myös erittäin sydänterveellinen. Siinähän on se merkki!
Paistinrasvassa olen päätynyt luonnolliseen meijerivoihin, koska juoksevissa margariineissa on transrasvoja ja lisäaineita ja öljyt taas eivät sovellu kuumennukseen.
Onko muuten kaupan hyllyillä montaakin glukoositonta leikkelettä, jossa ei olisi paljon lisäaineita? Ei oo tullut nähtyä muuta kuin HK:n täysrasvainen meetwursti ja sitäkään en suolan takia osta.
vai voitko väittää että sinun ruokavaliossasi tulisi rasvasta energiaa 50-60E% päivän tarpeesta?
Low-fat ja rasvapelko, kumpikin asioita jotka eivät VHHn kuulu.
Sydänmerkki tarkoittaa parempaa vaihtoehtoa. Silloin esim. porkkanaa ja paistinrasvaa ei verrata keskenään;)....... Missä jätskissä on sydänmerkki? Yhdessä merkissä logo muistuttaa aika paljon sydänmerkkiä, siinäkin saattaa tulla sekaannusta.
tuossa KG-lehdessä mainostettiin sokerittomia kevytjäätelöitä, joissa yhdessä on sydänmerkki. Enkä tarkoita GB Glacen logoa.
Ehdotan tilalle syväkyrppäämistä.