Minä olen kohta 40nen n, pieni, luonnonvaalea, lihavahko (159 cm ja 82 kg) mutta omaan kuntosalillatreenatun vartalon joasa ei läskit lölly tosin ei kyllä lihaksetkaan pullistele :D
Olen yleensä hyvällä tuulella, hymyilenkin varsinkin sellaisille ihmisille jotka ovat minulle ystävällisiä, esim. moikkaavat, tulevat kysymään jotain asiaa jne. Tuntemattomien suhteen olen varovainen. En mielelläni juttele paitsi tosi hyvien tuttujen kanssa (läheisiä ystäviä minulla ei ole), vaan kuuntelen ja pysyttelen ns taustalla. En oikein osaa tehdä itseäni "tykö".
Sanon suoraan asiat,ja mieluiten kasvotusten. Takanapäin en juoruile edes tuttavien kanssa. Juttelen kyllä ihmisistä mutta faktatietoon perustuen, inhoan "mutu"juttuja.
En suutu helposti, mutta jos minua joku loukkaa en unohda sitä koskaan ja tämä ihminen menettää minulle merkityksensä muuttuen täysin nollaksi.
Olen hyväsydäminen, auttavainen, huumorintajuinen ( työni vuoksi siedän ronskiakin huumoria) ja eläinrakas.
Lapsista en välitä, minulle ei ole mitään heitä vastaankaan kunhan pysyvät kohtalaisen hiljaa ja eivät aiheuta minulle häiriötä. En ole koskaan ollut kiinnostunut lapsista.
Asun yksin, taloudellinen tilanteeni on hyvä. Viihdyn omassa rauhassa, en halua miestä kanssani asumaan. Mutta voisihan sitä seurustella muutenkin kuin asumalla yhdessä..
Kertokaapa miehet (ja miksei naisetkin) mikä voisi olla se tekijä, että olen miehille kuin "ilmaa"? Minulle ei ole seksikokemuksia, viimeisin suudelma sattui 14 vuotiaana ja sekin oli vahinko :D
Esimerkki: Tulen aamulla työhön, kävelen käytävää, ovensuussa seisoo tuttu työkaveri, hän katsoo minua jopa joskus silmiin muttei sano mitään. Minä alkuun sanoin huomenta tai hei, mutta kun vastausta ei tullut, lopetin. Katson vain takaisin.
Naispuoliset työkaverini kyllä tervehtivät ja heidän kanssa tulee joskus juteltuakin, mutta miehet ei yleensä edes huomaa (tai kyllä huomaavat mutta eivät koskaan sano mitään), hyvin harvoin edes vastaavat tai jos sanon heille jotakin, lyövät asian leikiksi tai nakkaisevat jotain.
Tässä ollaan jo elämän puolivälissä ja asialle tuskin enää voi tehdä mitään, mutta kiinnostaisi silti kuulla mielipiteitä..
Olen yleensä hyvällä tuulella, hymyilenkin varsinkin sellaisille ihmisille jotka ovat minulle ystävällisiä, esim. moikkaavat, tulevat kysymään jotain asiaa jne. Tuntemattomien suhteen olen varovainen. En mielelläni juttele paitsi tosi hyvien tuttujen kanssa (läheisiä ystäviä minulla ei ole), vaan kuuntelen ja pysyttelen ns taustalla. En oikein osaa tehdä itseäni "tykö".
Sanon suoraan asiat,ja mieluiten kasvotusten. Takanapäin en juoruile edes tuttavien kanssa. Juttelen kyllä ihmisistä mutta faktatietoon perustuen, inhoan "mutu"juttuja.
En suutu helposti, mutta jos minua joku loukkaa en unohda sitä koskaan ja tämä ihminen menettää minulle merkityksensä muuttuen täysin nollaksi.
Olen hyväsydäminen, auttavainen, huumorintajuinen ( työni vuoksi siedän ronskiakin huumoria) ja eläinrakas.
Lapsista en välitä, minulle ei ole mitään heitä vastaankaan kunhan pysyvät kohtalaisen hiljaa ja eivät aiheuta minulle häiriötä. En ole koskaan ollut kiinnostunut lapsista.
Asun yksin, taloudellinen tilanteeni on hyvä. Viihdyn omassa rauhassa, en halua miestä kanssani asumaan. Mutta voisihan sitä seurustella muutenkin kuin asumalla yhdessä..
Kertokaapa miehet (ja miksei naisetkin) mikä voisi olla se tekijä, että olen miehille kuin "ilmaa"? Minulle ei ole seksikokemuksia, viimeisin suudelma sattui 14 vuotiaana ja sekin oli vahinko :D
Esimerkki: Tulen aamulla työhön, kävelen käytävää, ovensuussa seisoo tuttu työkaveri, hän katsoo minua jopa joskus silmiin muttei sano mitään. Minä alkuun sanoin huomenta tai hei, mutta kun vastausta ei tullut, lopetin. Katson vain takaisin.
Naispuoliset työkaverini kyllä tervehtivät ja heidän kanssa tulee joskus juteltuakin, mutta miehet ei yleensä edes huomaa (tai kyllä huomaavat mutta eivät koskaan sano mitään), hyvin harvoin edes vastaavat tai jos sanon heille jotakin, lyövät asian leikiksi tai nakkaisevat jotain.
Tässä ollaan jo elämän puolivälissä ja asialle tuskin enää voi tehdä mitään, mutta kiinnostaisi silti kuulla mielipiteitä..
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eiköhän se tullu heti tossa alussa:
"pieni, luonnonvaalea, lihavahko (159 cm ja 82 kg) mutta omaan kuntosalillatreenatun vartalon joasa ei läskit lölly tosin ei kyllä lihaksetkaan pullistele"
Jos toi teksti pitää paikkansa niin et ole "pieni" etkä "lihavahko" vaan rehellisesti sanottuna leveä ja lihava. Vaikea kuvitella että noin lyhyessä naisessa voisi olla 82 kiloa lihaksia ilman doping-kuureja.
Varmaan tästä voisi aloittaa.
"Varmaan tästä voisi aloittaa."
Ei voi.
.. paitsi että ei ollut edes hyvä, kun tekee pilkkaa ylipainoisilla ja epärealistisen itsekäsityksen/ vajavaiset sosiaaliset taidot omaavilla.
Jos olet täysi-ikäinen kirjoittaja, suosittelen lasten palikkatestejä.
.. olisi, ettet olekaan ap provo, niin siinä tapauksessa nöyrä anteeksipyyntöni. Toivottavasti et suutu iäksi. Jos olet tosissasi, siinä tapauksessa sulla ei ole tarvista palikkatesteille.
Neuvoa vaikea antaa, mutta jos vain kynnelle kykenet, suosittelisin pudottamaan painoa ihan oman terveytesikin takia. Joku sosiaalistava harrastus vois myös olla sulle hyvä. Siellä saattaisit tavata miehiäkin.
Ihmettelen kyllä, että miten kukaan voi selvitä neljäkymppiseksi asti ilman suhteita. Sun kannattais opetella suhtautumaan maailmaan sosiaalisemmin ja avoimemmin ( sama neuvo pätee siinäkin tapauksessa, että olet provoilija).;)
PS = PiiaM (eionikkii, Wastaaja...) sanoo.
Käykö sulle Piia usein ihan reaaliaikaisissa keskusteluissakin niin, että ensin möläytät jotain typerää ja sen jälkeen joudut pyytelemään anteeksi?
.. rauhallinen, mikä ei tosin ole edes erityisen vaikeaa, koska olen oikein mainiolla tuulella.:)
Vastaus kysymykseesi: Ei. Ei käy. Olen hyvin tahdikas ihminen, ainakin tuntemattomien kesken. Joskus ollu kyllä sen verran törppö, että pyytäny anteeksi muidenkin mokia, kun kaikki nuijat ei sitä ollenkaan tajua tehdä ja niitäkin mokia, mitkä ei edes mun mokiani ole.;D Yleiseksi hyväksi, plaah. Kaverit taas tuntevat mua sen verran, että tietävät tarkoitusperäni useimmin hyväntahtoisiksi. Enpä kovin paha möläyttelijä ole. Olen harkitseva luonne.
Saanen nyt esittää sulle pari vastakysymystä: Tarkasteletko mielestäsi kaikkia kirjoittajia yhtäläisellä tavalla, eli että "nyt tuo kirjoittaja pyytää anteeksi ja tuo ei" jne., vai onko niin, että kirjoittelet tuollaisia vanhat nikit esiin kaivelevia kommentteja vain _tiettyjen_ kirjoittajien kohdalla?
Suhtaudutko mielestäsi tasa- arvoisesti kirjoittajiin, vai "tökitkö" ainoastaan joitakin tiettyjä nimimerkkejä? Omaksi kunniakseni voin ainakin sen sanoa, että mulla mitään silmätikkuja kuppasilla nettipalstoilla ei ole, eikä tule.;D On sosiaalisuutta sikäli tarpeeksi.
Olisko mun pitäny jättää pyytämättä anteeksi mahdollista tökeröä provokommenttiani vai, olisko se ollu parempi? Mikä funktio muuten tolla nikkien mainitsemisellasi oli?
Jännää muuten, kun ap ei vielä ole kommentoinu aloittamaansa keskustelua ja saamiaan vinkkejä mitenkään.;)
.. tarkasti mieleesi: "PS:" aa käyttää kirjoituksissaan täällä moni muukin, kuin minä joskus. Toivon itses takia sinä piiam:st jauhaja, ettet sentään tuolta pohjalta päättele kirjoittajista mitään.
Josko ihan vaan tekstit teksteinä, niin mukavaa niinkin eikös juu...
"Olisko mun pitäny jättää pyytämättä anteeksi mahdollista tökeröä provokommenttiani vai, olisko se ollu parempi?"
Harkitseva luonne olisi kenties jättänyt koko tökerön provokommentin kirjoittamatta. Ei tarvitsisi jälkeenpäin pyydellä anteeksi. Kirjoittaessa kun ehtii harkitsemaan julkilausumiaan vielä tarkemmin kuin kasvotusten jutellessa.
..olet vastannu mun kysymyksiini. Tiedäthän varmaan kohteliaan saittikäyttäytymisen sinäkin.
"Tarkasteletko mielestäsi kaikkia kirjoittajia yhtäläisellä tavalla, eli että "nyt tuo kirjoittaja pyytää anteeksi ja tuo ei" jne., vai onko niin, että kirjoittelet tuollaisia vanhat nikit esiin kaivelevia kommentteja vain _tiettyjen_ kirjoittajien kohdalla?"
En koe olevani mikään palstapoliisi, jonka pitäisi tasapuolisesti huolehtia kirjoittajien käytöstavoista. Sinun tyylisi vain tunnistaa heti kättelyssä - oli se kirjoitettu nimimerkillä tai ilman - ja tökerö kommenttisi herätti reaktion. En ole myöskään törmännyt täällä surffaillessani yhteenkään kirjoittajaan, joka pitäisi yhtä suurta elämölöä omasta erinomaisuudestaan, joka toisen kirjoituksen sitten paljastaessa hippusia karusta totuudesta.
"Suhtaudutko mielestäsi tasa- arvoisesti kirjoittajiin, vai "tökitkö" ainoastaan joitakin tiettyjä nimimerkkejä?"
Miten niin tökin? Sinä vastasit melko railakkaasti kirjoittajalle, jonka kirjoituksessa ei ollut mitään asiatonta. Kirjoittajana, joka hyvinkin usein paasaa muille hyvistä nettikäytöstavoista, voisit mennä hiukan itseesi.
mielipiteeseesi. Miten mulle vaan kummasti tulee mieleen, että jollakin täällä on ollu aika kova tarve viimeaikoina hyökkäillä mulle (keskusteluiden aiheeseen liittymästi) väittämästään mun muka erinomaisuuteni korostamisesta...
Ikävää, jos koet niin. Ei sellainen ainakaan tarkoituksenani ole ollut: eihän mulla ole profiiliakaan, joten mikä motiivi mulla nyt olis korostaa itseäni yhtään mitenkään. Oon itseasiassa mielestäni päinvastoin pyrkiny välttelemään sellaista, ainakaan asioiden kustannuksella. Enkä tässä ala maata nuolemaankaan ainakaan siksi, että miellyttäisin jotain sangen ikävässä hengessä mua lähestyvää kirjoittajaa.
Luulen, että antipatiasi mua kohtaan johtuvat joistakin yksittäisistä _sinulle_ mahdollisesti joskus sanomistani kommenteista (jotka sinua ovat vaivaamaan jääneet), mutta niitähän sä et mulle tietenkään kerro (sääli se...), jos niin olisi. Persoonien nyanssierot eivät myöskään keskustelupalstoilla näy, joten luulen, että ymmärrät ja ajattelet asioista ja keskustelupalstoista eri tavalla, kuin mä.
Voisit tietysti säkin mennä vähän syvemmälle itseesi (kun kerran mulle ohjeita annat, niin annan mäkin nyt sulle..) ja miettiä, että mistä tuollaiset tuntemuksesi _yhden_ kirjoittajan (=mun) kohdallani johtuvat. Jos suoraan sanon, niin oma tyylisi vaikuttaa vihamieliseltä. Toivottavasti olet tietoinen siitä. En myöskään ymmärrä tarvettasi nostaa esille vanhoja nikkejä. Tuskin teet niin kenenkään muun kirjoittajan kohdalla, kuin mun, mutta antaa sen olla. Aivan tyhjänpäiväistä jaaritella ihmisen kanssa, jonka tietoinen tarkoitus on ainoastaan pahoittaa mieltä.
Maailmaan saa toki tietenkin puhetta mahtua.:) Hyvää kesää myös sulle ja parempaa mieltä.
.. vastausta, mutta en kaipaa mäkään sitä, että sä toimisit palstapolisina myöskään mun kohdallani kiitos, kun kerran ilmoitit, ettet sellaisena toimi muutenkaan. Siksi vastasin vielä.
Ja joo, JOS tuo ap kirjoitus ei ollut provo, mä lupaan mennä itseeni.
Jos kirjoitus ei ole provo, haluaisin itse kirjoittaa muutaman sanan omasta elämästäni, jos se vaikka auttaisi sinuakin. Itse olen puhjennut kukkaan 40-vuotiaana. Saan usein nykyisin kuulla olevani kaunis, seksikäs niin ikäisiltäni kuin nuoremmilta miehiltä. Tosin seurustelen, eikä noilla ole merkitystä, mutta kuitenkin aiemmin ei kukaan koskaan sanonut kauniiksi. Nuorempana ei minua katseltu, olen itsekin miettinyt, mitä tapahtui, yritän analysoida jotenkin asiaa.
Luonnettani olen eniten pyrkinyt muuttamaan, yritän olla ystävällinen ja avulias, mukava työkaveri ja ystävä. Aloin liikkumaan säännöllisesti ja monipuolisesti, käyn itsekin salilla, mutta tarkoitus on vain kiinteytyä, ei kerätä lihaksia. Sain muutamat ylimääräiset kilot pois, silti olen vielä naisellisen pehmeä. Huolehdin itsestäni, hiukseni ovat pidemmät, aina hoidetut ja laitetut. Pukeudun klassisen tyylikkäästi ja siististi, en siis yritä olla mikään seksipommi. Rakastan ja nautin seksistä, mutta vain mieheni kanssa. Korostan naisellisuuttani hillitysti, mielestäni se riittää. Käytän koruja, kynnet ovat aina pitkät ja lakatut yms. En näe vaivaa miesten takia, vaan itseni. Haluan olla tällainen. Nautin nimenomaan siitä, että saan ja olen nainen!!
Kauneus on katsojan silmissä, mutta jos aiot miehiä hurmata, muista naisellisuus, se puree miehiin aina. Vai mitä pojat, antakaa kommenttia!
"Kertokaapa miehet (ja miksei naisetkin) mikä voisi olla se tekijä, että olen miehille kuin "ilmaa"?"
Tuo:
" En mielelläni juttele paitsi tosi hyvien tuttujen kanssa (läheisiä ystäviä minulla ei ole), vaan kuuntelen ja pysyttelen ns taustalla. En oikein osaa tehdä itseäni "tykö"."
?
Olet liian itseellinen eli itsenäinen. Miehet eivät saa leikkiä "prinssi Rohkeaa" rinnallasi, joten...
miettinyt itsekin että olenko jotenkin liian itsenäinen ja annan sellaisen kuvan etten edes muita kaipaa. Olisi kuitenkin kiva että edes huomioitaisiin "olemassa olevana", jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Niin ja ei ollut provo :) näin asia vain on
Tuosta painoasiasta, mahdun vaatekokoon 40-42-44 vaatteen mallista riippuen, joten en koe itseäni liian läskiksi. Ja fyysinen kuntoni on erittäin hyvä.
Ja oikeastaan ehkä on ihan hyvä että kukaan mies ei seksimielessä minusta kiinnostukaan, onhan se nääs tosi noloa kun en hirveästi osaisikaan sitten ;-)
Olen tuo ylempänä provoista jauhanut. Mua syytellään täällä usein aiheettakin, mutta tossa tapauksessa mulle kommenttia laittanut OLI oikeassa. Toi, mitä provoista kirjoitin aiemmin on todella luultavasti mauttomin vetoni tänne kirjoittelun historiassa. Olen pahoillani.
Haluan nyt kuitenkin sanoa, että (kuten sanoin aiemminkin..) sulla ei ole musta tarvetta minkään sortin palikkatesteille. Ehkä mua kirjoituksessasi vähän hämäsi jotenkin se, että suhtauduit niin huumorilla kaikkiin suhdekokemuksiisi jne. ylipäätään, eikä asenteesi ollut alkuunkaan ainakaan ruikuttava.
Sellainen asenne, kuin sulla kirjoituksessasi oli, voi olla myös merkki hyvin vahvasta itsetunnosta ihmisellä. Olet aika vahvasti sitä mitä olet.;)
Tsemppiä sulle. Ihan varmasti kiinnostuneita miehiä riittää, kunhan katselet vaan ympärillesi. Et varmasti ole ollenkaan huono catch jollekin miehelle esim. tuon ilmiselvän faktan vuoksi, että olet pärjännyt elämässäsi mukavasti. Sullahan on esim. elämisen kaikki puitteet ihan mallillaan.
Toivon, ettet negatiivisessa mielessä jää miettimään kommentteja, mitä tässä ketjussa olet saanut. Mun pointtini ei ainakaan ollu itsetarkoituksellisesti pahoittaa mieltäsi.
miehille ilmaa, on muut naiset. Eli muut naiset ovat osanneet houkutella miehiä paremmin.
Tulee aika myöhässä vastaus, tuleekohan koskaan perille asti. Mutta asiaan.
Ehkä ihmiset pitää sua ylpeänä ja vaikeasti lähestyttävänä, koska olet niin hiljainen ja tykkäät enemmän kuunnella kuin puhua ja keskustella?
Itse jos olen yrittänyt saada aikaan keskustelua jonkun hiljaisen ihmisen kanssa, joskus useampaan otteeseen, ei sitä enää jaksa, jos toinen ei yhtään siitä "avaudu". Joskus ajattelen, että kyseessä on vain niin ujo ihminen, mutta joskus tulee mieleen just toi, että on niin ylpeä, ettei sen takia hirveästi ole kiinnostunut mun asioista jne. kun ei niistä mitään kysele.