Auttakaa!

...tavotteesi on kyllä realistinen, mutta muista, että laiduttaminen ei ole helppoa. Pysyvä painonlasku vaatii pysyviä muutoksia elämäntavassa. Yhden, kahden, tai edes kymmenen epäonnistumisen jälkeen ei saa luovuttaa, vaan on yritettävä uudelleen. Lopulta tavoite on saavutettu.
Mielestäni parhaat vinkit laihduttamisessa ovat ehkä se yksinkertainen "kuluta enemmän kuin saat" ja pienten välipäämäärien tekeminen.
Tuo "kuluta enemmän kuin saat" tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että syöt vähemmän kuin liikut. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei aina ole.
Pienillä välipäämäärillä tarkoitan puolestaan sitä, että nyt vaikka ensimmäisenä päätät, että et syö mitään herkkuja kuin vain lauantaisin. Seuraavaksi päätät vaikka, että syöt 5 kertaa päivässä. Sitten jätät herkut kokonaan. Ja sitä mukaa lisäät myös liikuntaa.
Nuo välietapit ovat tärkeitä, sillä pieniä saavutuksia on vaikea nähdä isossa mittakaavassa. Esimerkiksi voisin ottaa vaikka maratonin juoksun. Koko matka muodostuu yksittäisistä askelista, eikä koko maratonia voi juosta yhdellä tai kahdella harppauksella.

Onnea ja lujaa tahtoa sinulle! :>

Moi 15- vuotias tyttö! =)

Hyvä että pyydät apua ennekuin alat omin päin laihduttamaan, koska yleensä se menee yksin yrittäessä pieleen.

Erityisesti jos on ollut lapsesta asti ylipainoinen, on todella vaikea oppia omaksumaan toisenlaisia elämäntapoja, varsinkin terveellä tavalla, jos terveistä elämäntavoista ei ole aikaisemmin edes kokemusta (en tiedä omasta tilanteestasi). "Syö vähemmän ja kuluta enemmän" neuvot ovat yhtä tyhjän kanssa jos siitä, mikä on tarpeeksi vähän ruokaa ja tarpeeksi paljon liikuntaa, ei ole mitään kokemusta.

Ja jos on aina/pitkän aikaa ollut ylipainoinen, ei keho osaa antaa tarvittavia signaaleja mm. siitä milloin olet syönyt tarpeeksi, tai milloin olet harrastanut liikuntaa tarpeeksi. Keho antaa vääränlaisia signaaleja, joiden mukaan nyt elät.

Näitä tietäväisiä yleispäteviä ulkopuolisten neuvoja vain liikkua ja syödä vähemmän tulee tuutin täydeltä aina ihmisiltä, jotka eivät tajua että elämäntapamuutoksessa on huomattavasti enemmän elementtejä, kuin vain ruoka/kalorit/rasva ja sen vähyys tai paljous. Jos aikoo normalisoida elopainonsa pysyvästi ja _voida hyvin_, ei kannata kuunnella itsestäänselvyyksien hokemia, puhumattakaan moralisoinneista ja syyllistyksistä.

Eikä varsinkaan kannata hyväksyä eikä ottaa vastaan halventavaa asennetta (= tyhmänä pitämistä ylipainon vuoksi), vaikka sitä asennetta tämä kieroutunut yhteiskunta on täynnä. Ylipainoinen ihminen EI ole yhtäkuin tyhmä ihminen jolla ei ole itsekuria!

Sen sijaan sun kannattaa tehdä näin:

Ota ensimmäisenä yhteyttä RAVITSEMUSTERAPEUTTIIN jonka kanssa voit räätälöidä itsellesi sopivan ja terveellisen ruokavalion. Jos olet vielä peruskoulussa, käy kouluterveydenhoitajalla puhumassa asiasta niin hän auttaa sinua eteenpäin (lukiossa/amk:ssa sama juttu).
Mutta jos et ole koulussa ota yhteyttä vaikkapa paikkakuntasi terveyskeskukseen niin uskon sieltä löytyvän apua hyvän ravitsemusterapeutin löytämiseen.

Lisäksi kannattaa miettiä tämän asia tiimoilta myös monia muitakin asioita; onko liialliselle syömiselle joku emotionaalinen syy. Monet syövät masennukseen, mielekkään tekemisen puutteeseen, suruun, iloon, itsensä lohdutukseen yms. Jos kyse on syömishimosta, kannattaa miettiä sitä missä tilanteissa syömishimo tulee.

Joskus taas ylipainossa on kysymys vain tottumuksesta. Monen ikäisesi nuoren ylipaino johtuu lapsuudessa opetetuista ruokailutavoista, jolloin vika ei ole ylipainoisessa teinissä vaan kasvattajissa. Silloin taas kannattaa kiinnittää huomio tilanteisiin joissa on lapsuuden aikaisten ihmisten kanssa tekemisissä, ja siihen miten he vaikuttavat syömiseesi/kehonkuvaasi/minäkuvaasi yms ja opetella jollakin tavalla kontrolloimaan niitä tilanteita ja erottamaan se mitkä ajatukset tulevat lapsuuden ympäristöstäsi ja mitkä ovat omia ajatuksiasi.

Tärkeintä, kun alat elämäntaparemonttiin jonka tuloksena toivot pudottavasi painoa pysyvästi, on mielentilasi, ja se ettet ala laihduttamaan itserangaistusmentaliteetilla.

Sanot ettet kestä katsoa itseäsi sellaisena kuin olet, ja se kuulostaa minun korvaani huolestuttavalta.
Tämä kuulostaa varmasti kliseiseltä, mutta niin totta se on, että ensin tulee itsearvostus ja sen jälkeen vasta ulkoiset muutokset. Jos pysyvää, positiivista muutosta haetaan, se tapahtuu aina sisältä ulospäin, eikä koskaan ulkoa sisällepäin. Jos alat itserankaisumentaliteetilla laihduttamaan, saat aikaiseksi vain ikuisen syömishäiriö/itseinho/läskinkyttäyskierteen.

Silloin kun ihminen rakastaa itseään, hän tekee itselleen hyvää. Kun ihminen rakastaa itseään hän pitää huolta itsestään koska kokee olevansa sen arvoinen. Silloin ihminen myös tuottaa itselleen mielihyvää tarpeeksi monella tavalla, ettei sitä mielihyvää tarvitse hakea vain yhdestä lähteestä kuten liiasta syömisestä.

Mutta kun ihminen ei pidä itsestään ja lähtee siitä lähtökohdasta liikkeelle kun vaikkapa alkaa laihduttamaan, ei tulos ole koskaan pysyvä eikä terve. Silloin ihminen samaistaa oman arvonsa ulkoisiin tekijöihin, mikä ei vastaa realismia; ihmisen arvo EI ole yhtäkuin elopaino tai ulkonäkö.

Joten vaikka se olisi tässä kieroutuneessa pinnallisessa yhteiskunnassa kuinka vaikeaa tahansa, opettele ensin katsomaan itseäsi peilistä hyväksyvin silmin, ja ymmärrä se että ihmisarvosi EI riipu ulkonäöllisistä tai painoon liittyvistä asioista - vaikka kuka väittäisi mitä tahansa. Vaikka painaisit 500kg ja näyttäisit Notredamen kellonsoittajalta olisit tasan yhtä arvokas ihminen kuin muutkin. Kukaan ei tätä perusarvoa sinulta voi viedä. Ja sinä itse olet tärkein ihminen jonka se täytyy ensimmäisenä ymmärtää ja sisäistää. Ihmiset kohtelevat sinua hyvin pitkälti siten miten itse kohtelet itseäsi. Jos laihdutat itserangaistusmentaliteetilla, et lopulta ole koskaan tarpeeksi laiha ollaksesi tyytyväinen ja kokeaksesi hyväksyntää.

Mutta mielestäni noin kilogrammojen suhteen tavoitteesi kuulostaa erittäin realistiselta ja terveeltä. Se vain että haluat laihduttaa nopeasti ei välttämättä kannata. Mieluummin hitaasti ja varmasti, koska se tuottaa varmemmin pysyvää tulosta. ;-)
Eli ensinnä siis ravitsemusterapeutin pakeille, unohtamatta emotionaalista puoltasi... joskus laihduttaminen sujuu muuten parhaiten ilman puntaria, ja kilojen/kalorien laskemista, ihan vain omaa kehoa kuunnellen ja tietysti terveellisisä elämäntapoja noudattaen. Joskus kilojen ja kalorien laskeminen pelkästään haittaa pysyvien tulosten saavuttamista ja pitämistä koska numeroista voi tulla pakkomielle ja ne voivat mennä hyvän olon edelle.

Opettele ensimmäisenä kuuntelemaan omaa kehoasi, ja rakastamaan sitä, ja omaa persoonaasi. Sitä kautta kaikki hyvä tulee.

Tsemiä ja kerro vaikka kuulumisiasi tänne!

:-)