Lisää vahvistusta korkean sokerikuorman sydänriskille
Harvardin yliopiston pitkäaikaisessa sairaanhoitajien terveystutkimuksessa on jo aikaisemmin havaittu, että ruokavalion korkea sokerikuorma (glykeeminen kuorma, GK) on merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille.
Nyt saman suuntaisia tutkimustuloksia on saatu myös Euroopassa. Hollantilaisessa yli 15 000 naista käsittäneessä ja noin 10 vuoden mittaisessa väestötutkimuksessa havaittiin, että ruokavalion korkea sokerikuorma korotti sydän- ja verisuonitautien riskiä 47 prosentilla. Ylipainoisilla naisilla korkea sokerikuorma lisäsi sydänriskiä vielä enemmän, 78 prosenttia. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. High Dietary Glycemic Load and Glycemic Index Increase Risk of Cardiovascular Disease Among Middle-Aged Women
Kaikki hiilihydraatit (fruktoosia eli hedelmäsokeria lukuun ottamatta, myös täysjyväviljatuotteet) nostavat ruokavalion sokerikuormaa merkittävästi, etenkin niiden saantisuosituksen ollessa korkea (50-60 E%). Ks. Sokerikuorma käytännössä, osa 1
Frank Hu, FT, Harvardin yliopiston ravitsemustieteen laitokselta kirjoittaakin em. lehdessä, että alkuperäinen olettamus (tyydyttyneen) rasvan ja sv-tautien yhteydestä on liian yksinkertaistettu, ja huomio pitäisi siirtää rasvan rajoittamisesta sokerikuorman rajoittamiseen.
http://content.nejm.org/cgi/content/abstract/355/19/1991
http://content.onlinejacc.org/cgi/content/abstract/50/1/14
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/sokerikuorma-kaytannossa-1.html
http://content.onlinejacc.org/content/vol50/issue1/#CLINICAL_RESEARCH__CARDIOVASCULAR_RISK__EDITORIAL_COMMENT
Harvardin yliopiston pitkäaikaisessa sairaanhoitajien terveystutkimuksessa on jo aikaisemmin havaittu, että ruokavalion korkea sokerikuorma (glykeeminen kuorma, GK) on merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille.
Nyt saman suuntaisia tutkimustuloksia on saatu myös Euroopassa. Hollantilaisessa yli 15 000 naista käsittäneessä ja noin 10 vuoden mittaisessa väestötutkimuksessa havaittiin, että ruokavalion korkea sokerikuorma korotti sydän- ja verisuonitautien riskiä 47 prosentilla. Ylipainoisilla naisilla korkea sokerikuorma lisäsi sydänriskiä vielä enemmän, 78 prosenttia. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. High Dietary Glycemic Load and Glycemic Index Increase Risk of Cardiovascular Disease Among Middle-Aged Women
Kaikki hiilihydraatit (fruktoosia eli hedelmäsokeria lukuun ottamatta, myös täysjyväviljatuotteet) nostavat ruokavalion sokerikuormaa merkittävästi, etenkin niiden saantisuosituksen ollessa korkea (50-60 E%). Ks. Sokerikuorma käytännössä, osa 1
Frank Hu, FT, Harvardin yliopiston ravitsemustieteen laitokselta kirjoittaakin em. lehdessä, että alkuperäinen olettamus (tyydyttyneen) rasvan ja sv-tautien yhteydestä on liian yksinkertaistettu, ja huomio pitäisi siirtää rasvan rajoittamisesta sokerikuorman rajoittamiseen.
http://content.nejm.org/cgi/content/abstract/355/19/1991
http://content.onlinejacc.org/cgi/content/abstract/50/1/14
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/sokerikuorma-kaytannossa-1.html
http://content.onlinejacc.org/content/vol50/issue1/#CLINICAL_RESEARCH__CARDIOVASCULAR_RISK__EDITORIAL_COMMENT
Vastaukset 71
Vanhimmat
Tutkimukset on tutkimuksia. Vain oma kokemus on tärkeätä. Minä syön täysjyväistä ja perunoita jokaikinen päivä. Ongelmia ei ole. Ikää on melkein 60.
"Diabetes 5/2006
Ravitsemuksesta ja terveydestä puhutaan paljon
Vippaskonsteja vai tutkittua tietoa?
Sirpa Palokari
Peruna pannaan! Nyt hiilareita vahtimaan! Glykeemisellä indeksillä laihaksi! Lehdet houkuttelevat lukijoita raflaavilla ravitsemusuutisilla.
Diabeetikoita ja liikakilojen kanssa painivia ihmisiä tämä irrallisissa yhteyksissä esitettyjen osatutkimustietojen raportointi hämmentää. Aina joku eksyy testaamaankin tapetille nousseita laihdutusniksejä.
Tutkimukset kuitenkin vahvistavat, että vippaskonstit eivät riitä elimistön monimutkaisen koneiston pyörittämiseen, puhumattakaan että ne suojaisivat vahvan diabetesperimän ja epäterveelliset elämäntavat omaavia suomalaisia sairauksilta.
Diabetekseen liittyvä tieteellinen ravitsemustutkimus etenee kuin oikeaoppinen laihdutuskuuri: hitaasti mutta varmasti. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävä tutkimus palvelee kaikkia, myös jo sairastuneita, sillä diabeteksen ehkäisyssä ja hyvässä hoidossa pätevät samat käytännöt. Kilojen pudotus ja vyötärön kaventaminen on tärkeää, mutta ne eivät yksin riitä.
- Ravinnon sisällöllä on suuri merkitys, kun pyritään pienentämään tyypin 2 diabetekseen sairastumisen vaaraa ja kun hoidetaan jo puhjennutta diabetesta. Ravinnon määrän sääteleminen ei riitä, myös ravinnon laatu on tärkeää, Kansanterveyslaitoksen ravitsemustutkija Jaana Lindström korostaa.
Kovien eli tyydyttyneiden rasvahappojen diabetekselle altistava vaikutus on tiedossa.
- Runsaasti kovia rasvoja sisältävä ruokavalio altistaa diabetekselle, sillä se aiheuttaa triglyseridien eli rasvan kertymistä lihas- ja haimasoluihin, mikä heikentää insuliiniherkkyyttä, Jaana Lindström selittää.
Keskustelu rasvaisen ruuan haitoista on saanut jotkut laihduttajat luopumaan kokonaan rasvoista. Se ei ole tarpeen, eikä suositeltavaakaan. Jaana Lindström kehottaa vähentämään kovia piilorasvoja sisältäviä ruokia, mutta sipaisemaan pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa leivän päälle ja lirauttamaan öljykastiketta salaattiin. Tutkimusten mukaan pehmeä rasva pienentää veren kolesterolipitoisuutta ja edistää sydämen terveyttä.
Ravitsemukseen liittyvät tutkimukset ovat usein kulttuurisidonnaisia ja riippuvat väestön ravitsemustottumuksista. Suomessakin on luettu muun muassa perunan ja virvoitusjuomien diabetekselle altistavista vaikutuksista. Tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa, jossa syödään runsaasti rasvassa käristettyä ja suolattua perunaa ja jossa limsat valmistetaan vahvaan fruktoosisiirappiin.
- Perunan ja suolan vaikutus diabeteksen kehittymiseen on meillä tutkimuksen alla. Yllättävää olisi, jos peruna todettaisiin Suomessa terveydelle haitalliseksi, Jaana Lindström sanoo.
Tämän vuoden alusta lähtien Yhdysvalloissa on täytynyt ilmoittaa elintarvikepakkauksessa myös tuotteen sisältämien transrasvahappojen määrä. Terveydelle haitalliset transrasvahapot ovat teollisesti kovetettua pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa ja sitä on muun muassa mikrossa valmistettavissa popcorneissa, ranskalaisissa perunoissa, kekseissä ja joissakin aamiaismuroissa.
Jaana Lindströmin mielestä transrasvahappojen vaarallisuutta ei kannata ylikorostaa, jos niitä sisältävien elintarvikkeiden napostelu on satunnaista. Tutkimusten mukaan transrasvahappojen saanti on Suomessa vähäistä, alle prosentin päivittäisestä energiansaannista.
Glykeeminen indeksi on noussut esiin muun muassa vähähiilihydraattisten laihdutuskuurien yhteydessä. Glykeeminen indeksi kertoo, miten tehokkaasti eri ruoka-aineet nostavat veren sokeritasoa. Puhutaan korkean ja matalan glykeemisen indeksin ruuista. Mitä korkeampi ruuan tai ruoka-aineen glykeeminen indeksi on, sitä nopeammin ja usein myös korkeammalle verensokeri nousee. Vastaavasti, mitä pienempi ruuan glykeeminen indeksi on, sitä hitaammin ja tasaisemmin se nostaa verensokeria.
Jaana Lindströmin mukaan glykeemisestä indeksistä on liikkeellä runsaasti ristiriitaisia tietoja. Glykeeminen indeksi kiinnostaa ravitsemustutkimusta, mutta ravitsemusneuvonnassa glykeemisestä indeksistä ei yleensä puhuta – sen koetaan soveltuvan enemmän tutkimuskäyttöön.
Kokojyvätuotteet, vihannekset ja marjat ovat matalan glykeemisen indeksin ruokia. Niitä kannattaa syödä runsaasti, sillä ne pitävät verensokerin tasaisena ja elimistön tyytyväisenä.
Diabeetikot ovat tottuneet välttämään "nopeita hiilihydraatteja" eli sokeria ja vaaleita jauhoja sisältäviä ruoka-aineita. Monet karttavat myös pastaa ja perunaa nopeasti imeytyvän tärkkelyksen vuoksi. Tutkimustiedon mukaan perunassa ja pastassa olevan hiilihydraatin hajoaminen ja imeytyminen ovat riippuvaisia myös tärkkelyksen koostumuksesta.
- Juuri keitetty peruna nostaa verensokeria nopeasti, mutta jos perunan annetaan jäähtyä ja se käytetään vaikkapa kylmänä salaatissa, tärkkelys muuttuu ja sen imeytyminen on hitaampaa. Pastassa sama toimii, kun se valmistetaan "al dente" eli sitä ei keitetä aivan pehmeäksi, Jaana Lindström kertoo.
Kokojyvätuotteiden, vihannesten ja marjojen lisäksi ravitsemustutkija Jaana Lindström kannustaa syömään kalaa: tutkimukset ovat vahvistaneet sillä olevan terveydellisiä suojavaikutuksia. Diabetekselta suojaavia ravintoaineita saattaa olla myös maitotuotteissa, mutta niiden tutkimus on vielä kesken.
- Kuitupitoisten ruokien syöntiä olisi kaiken kaikkiaan lisättävä, kuidun tiedetään vaikuttavan hormonien kautta insuliinin eritykseen. Uusin löytö tyypin 2 diabetesta ehkäisevistä ruuista on ruisleipä, Jaana Lindström kertoo.
Ruisleipään on kautta aikojen Suomessa luotettu, mutta kahvin diabetesta ehkäisevä vaikutus saa monien huulille hymyn.
- Sellainen tieto on vahvistettu, että yli kuusi kuppia kahvia päivässä ehkäisee tyypin 2 diabetesta etenkin naisilla. Toisaalta voi kysyä, miten paljon niin suuri kahvimäärä aiheuttaa univaikeuksia. On näet myös tutkittu, että unihäiriöt altistavat diabetekselle, samoin kuin tupakka, Jaana Lindström toteaa.
Mustikkaan on liitetty monenlaisia terveysvaikutuksia: sen on sanottu muun muassa alentavan verensokeria. Jaana Lindströmin mukaan asiasta ei kuitenkaan ole olemassa kontrolloituja tutkimuksia eikä siten luotettavaa tutkimustietoa.
- Mustikka on joka tapauksessa erittäin hyvä ja suositeltava ruoka kaikille, myös diabeetikoille, joten mikään ei estä kokeilemasta sen mahdollista tehoa verensokeriin. Paras vaikutus varmasti saadaan, jos kerää mustikat itse metsästä rivakalla tahdilla, Jaana Lindström sanoo.
Jaana Lindström on mukana Kansanterveyslaitoksen koordinoimassa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (Diabetes Prevention Study, DPS), joka on tällä hetkellä yksi eniten siteeratuista lääketieteen alan suomalaistutkimuksista. Suuri kiinnostus ei ole ihme, sillä tutkimus osoittaa kaikkialla maailmassa nopeasti lisääntyvän tyypin 2 diabeteksen olevan ehkäistävissä.
Tutkimuksen keskeinen tieto on, että yli puolet sairastumisvaarassa olevista, elämäntapaohjausta saavista henkilöistä välttyy diabetekseen sairastumiselta muuttamalla ravitsemustottumuksiaan, laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Tutkimuksen seurantavaihe jatkuu, ja nyt selvitetään, säilyvätkö saavutetut muutokset ohjausjakson jälkeenkin.
Tulokset vahvistavat ajatusta, että ikinä ei ole liian myöhäistä aloittaa terveellisempää elämää.
- Yllättävä tieto oli se, että eniten elämäntapamuutokset vaikuttivat yli 60-vuotiaiden terveyteen. Paitsi että suotuisat muutokset ehkäisivät diabesta ne vaikuttivat myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Eikä siihen päästäkseen tarvitse panna koko elämää remonttiin, pienet muutokset arjessa riittävät, Jaana Lindström sanoo."
Enemmän itse väitöskirjasta Diabetes-lehden Diabetes ja lääkäri -liitteessä, jota valitettavasti ei jaeta kaikille lehden tilaajille, kirjastosta saattaapi löytyä. Mutta toisaalta, yllä kaikki oleellinen.
mistä puhuu.
"Runsaasti kovia rasvoja sisältävä ruokavalio altistaa diabetekselle, sillä se aiheuttaa triglyseridien eli rasvan kertymistä lihas- ja haimasoluihin, mikä heikentää insuliiniherkkyyttä, Jaana Lindström selittää".
Minulla oli todistetusti runsashiilihydraattisella ja keinorasvaruokavaliolla triglyseridiarvot huippulukemissa 11.78 ja kun siirryin vhh-ruokavaliolle syömään luonnollisia eläinrasvoja niin laboratoriokokeissa 2.5.2007 lukema oli 1.18.
Jokaisessa väikkärissä pitäisi olla lisälause: "Tämä koskee kaikkia muita paitsi Kiriliä, joka tietää parhaiten itse."
On se hyvä, että kahden vuoden kokemuksella oppii noin hyväksi! Kannattaisi varmaan laittaa oma praktiikka pystyyn!
Kuules kun minäkin olen ollut reippaasti ylipainoinen, ja ennenkuin kuin sain kolesterolilääkityksen, olivat sekä HDL:ni että Triglyt sallitun tai jopa hyvän lukemissa, ainoastaan LDL kohosi ylipainon takia, ja vastaavasti kokonaisKOL.
Mitä ihmettä olet oikein syönyt ja kuinka paljon? Minä olen syönyt ruisleipää, kanaa, kalaa ja paljon kasviksia ja hedelmiä, mutten yhtään punaista lihaa. Silloin tällöin olen syönyt jäätelöä ja kutsuilla kahvileipiä, ei muulloin. Suklaatakin joskus.
Triglyni eivät ole koskaan olleet yli 1,5 ja HDL oli ennen lääkitystäkin siinä 1,4. Ja minä sentään olen seitsemisen vuotta vanhempi kuin sinä :)
Ei ymmärrä...!
kolesterolilääkityksestä ja ryhdyin hoitamaan terveyttäni ruokavaliolla. Uskoisin, että söin ihan virallisten suositusten mukaan runsaasti 50-60% päivässä hiilihydraatteja eri muodossa, perunaa monipuolisesti ja leipää joka aterialla. Täysin järjetöntä minulle.
Ei ymmärrä moni muukaan, mutta kyllä ne olivat terveyskeskuksen virallisessa käyntiraportissa olleita lukemia.
Kylläpäs oli suureksi osaksi epätieteellistä asenteellista panettelua tuo teksti. Pari poimintaa:
"vippaskonstit eivät riitä elimistön monimutkaisen koneiston pyörittämiseen"
Mitätöidään hiilarien rajoitus vippaskonstiksi.
"Runsaasti kovia rasvoja sisältävä ruokavalio altistaa diabetekselle, sillä se aiheuttaa triglyseridien eli rasvan kertymistä lihas- ja haimasoluihin, mikä heikentää insuliiniherkkyyttä, Jaana Lindström selittää."
Selittää hyvinkin. Iso kasa tutkimuksia osoittaa toisin, runsasrasvainen ruokavalio laskee triglyjä ja parantaa insuliiniherkkyyttä.
"Yllättävää olisi, jos peruna todettaisiin Suomessa terveydelle haitalliseksi"
Valmiiksi päätetty... Suomalaiset perunat ovat varmaankin jotenkin ainutlaatuisia.
"Kokojyvätuotteet, vihannekset ja marjat ovat matalan glykeemisen indeksin ruokia. Niitä kannattaa syödä runsaasti, sillä ne pitävät verensokerin tasaisena ja elimistön tyytyväisenä."
Kokojyvätuotteet? Höpö höpö. Suomalaisen täysjyväleivän GI:tä on tutkittu ja se ei ole matala. Tehokkain tapa pitää verensokeri tasaisena on vaihtaa hiilarit rasvaan.
"Juuri keitetty peruna nostaa verensokeria nopeasti, mutta jos perunan annetaan jäähtyä ja se käytetään vaikkapa kylmänä salaatissa, tärkkelys muuttuu ja sen imeytyminen on hitaampaa."
Kuinka paljon hitaampaa? Veikkaanpa, ettei ero ole kovin dramaattinen.
"Uusin löytö tyypin 2 diabetesta ehkäisevistä ruuista on ruisleipä"
Vain vehnäleipään verrattuna.
Ei silloin aiemmin ahmit kaksin käsin ruokaa suuhun, ei niissä ktl:n suosituksissa kai niinkään sanota. Yksinkertaisesti söit liikaa, etkä kuluttanut syömääsi energiamäärää. Niin simppeliä, kun ei se ihminen energiaa ilmastakaan ota vastaan.
Aivan, täysin järjetöntä ahmimista.
et siis tiedä, mitä viralliset suositukset oikeasti ovat? Olet varmasti syönyt juuri toisin, kuin virallisesti suositellaan, muutenhan et olisi ylipainoiseksi tullutkaan.
Niin, minä harrastin ennen isompaa lihomistani hyvinkin paljon liikuntaa vielä 90-luvulla, kun kävin viikottain usealla reippaalla kävelylenkillä työkaverin kanssa sekä salilla ja uimassa. Silloin ei arvojani, siis silloin sinun iässäsi, edes mitattu tai ne eivät olleet mitenkään hälyttäviä, koska työterveyslääkärini ei niihin puuttunut.
Kun työssäni tahti kiristyi äärimmilleen, alkoi lihominen, mutta suurin syy siihen oli tosiasiassa lisääntyvä istuminen kotitietokoneen ääressä!!! Silloin on helppoa "perustella", miksi en taaskaan viitsinyt lähteä lenkille, kun aikakin loppui! Lihomisen alku ajoittuu erityisesti vaiheeseen, kun 2000-luvun alussa hankin laajakaistan kotikoneeseen... eli istuin töissä 10-12 tuntia ja istuin kotona loput illan tunnit koneen tai tv:n ääressä.
Ruokavalioni on ollut kasvisvoittoinen jo 80-luvulta lähtien, ja olen aina pitänyt huolen perheeni kanssa siitä, että kasviksia tarjotaan joka aterialla, aamiaisellakin.
Nyt on LDL 2,1 ja triglyt ja HDL samoissa kuin ennen lihomista, ja kokonaisKOL taisi olla jo vähän alle 4. Nyt aion kesälomalla lisätä liikuntaa radikaalisti, oli sää mikä tahansa. Sitten näen syksyllä, kun saan veriarvoni labrasta, mikä liikunnan vaikutus todella on. Kun jään eläkkeelle loppuvuodesta, olenkin vapaa tekemään mitä tahansa, mutta ylipaino saa ekaksi kyytiä. On kokemusta myös hyväkarppauksen tapaisesta laihdutuksesta, mutta jos on liian ankara, voi seurauksena olla repsahtaminen ja lihominen. Nyt vältän sokeripitoisia välipaloja.
ajatusta, että on pakko liikkua saadakseen syömiset kulutettua. Kun työelämässä lähes kaikilla rasitus on keventynyt niin ruokavalio pitäisi muuttaa vastaamaan uutta tilannetta. Jos sitten syystä tai toisesta liikunta estyy niin silloinhan syödään enemmän kuin kulutetaan ja jos vielä ruokavalio on hiilihydraattipainotteinen niin pulassa ollaan. Liikunnan pitäisi olla hauskaa ja luonnollista eikä säässä kuin säässä pakonomaista toimintaa.
on aina ollut se, ettet ymmärrä eroa ruisleipäviipaleen ja pullapellillisen välillä. Näistä lähtökohdista on tosiaan aika heikkoa ponnistaa.
Tämä hokema toistuu säännöllisesti kirjoituksissasi. Etkö todella näe siinä mitään omituista?
ja sinä levitätte tuota pullapeltiteoriaa totuutena. Miksiköhän?
kyllä täällä vähän väliä joku pitkään mukana ollut kirjoittaja ja jopa puskasta-ampujakin muistaa saman kirjoituksen.
Valheen jäljet ovat pitkät. Jäljet näkyvät, vaikka delete-nappula olisikin ollut aktiivisessa käytössä. Siitä pullapellistä et pääse eroon ennen kuin tunnustat sellaisesta kirjoittaneesi. Meitä on liikaa, jotka muistavat.
Onneksi tuo pullapeltiteksti on kopioituna, luulin, ettei ollut, mutta on onneksi. Niin, onhan se, jos ktl:n ohjeet tulkitsee niin, että pellillinen pullia menee uunituoreena alas, niin on siinä minustakin hieman liikaa hiilareita.
Olen samaa mieltä, ei tuolla sateessa liiku ja kuntoile kuin hullu, makkariliikunta on ihan eri asia :) Siksi kannattaakin se epäterveellinen ja lihottava rasva jättää lautaselta pois, niin ei ole moista lihomisongelmaa. Kyllä se on tuo rasva se pahin kaikista.
Säähän on pelkkä pukeutumiskysymys. Ainakin siellä mantereella.
Miten meidän kävisi, jos lakkaisimme viljelemästä ja syömästä viljatuotteita? Vastaa siihen jarijoo jos osaat! Hehtaarilta saa jotain 500 kg proteiinia. Kun se syötetään eläimille ja sitten syödään ne eläimet, proteiinimäärä putoaa alle kymmenesosaan. Pitääkö pari miljardia kansalaista viedä saunan taakse tapettavaksi vai annetaanko niiden kylmästi kuolla nälkään? Vastaa jarijoo!
ainakin saisimme jatkuvasti kasvavat diabetesluvut vihdoinkin laskuun, kun vähentäisimme viljatuotteiden syöntiä.
"Miten meidän kävisi, jos lakkaisimme viljelemästä ja syömästä viljatuotteita?"
Minulle on ainakin käynyt ihan hyvin. :)
Hyvä ravitsemus ja ekologisuus ovat kaksi erillistä asiaa. Jos jossakin päin maailmaa jotkut ovat lisääntyneet enemmän kuin heidän luonnonvarat sallivat, niin käyttäkööt sitten siellä sitä viljaa paremman puutteessa.
sinun syömäsi eläimet sitten syövät, jos ei enää ole viljaa?
Kehitysmaiden suurin ongelma ylikansoituksen lisäksi on se, että varsin pieni osa heidän vilja-alastaan käytetään oman kansan ruoantuotantoon. Suurin osa viedään ulkomaille lihanrehuksi, ja suurimmat alat käytetään tupakan ja huumeiden kasvattamiseen.
Ylikansoitus vähenee pikkuhiljaa, kunhan elintaso saadaan sille tasolle, ettei lapsia tarvitse tehdä vanhuuden turvaksi. Niin kuin meillä Suomessakin aikoinaan.
Et kai kuvittele, että vilja olisi minkään eläimen luontaista ravintoa?
kun ihan tiedän.
Jos siis ymmärsin oikein, niin mielestäsi vilja on jonkin eläimen luontaista ravintoa. Fiksu eläin, kun osaa viljellä maata. Vai puhutko nykyihmisestä?
kesärengiksi jollekin lihatilalle tai lampolaan. Palataan sen jälkeen asiaan - jooko? :)
Luontainen ravinto on monesti eri asia kuin se, mitä ihmiset vangitsemilleen eläimille syöttävät.
ettei maailmassa ollut viljapeltoja ennen kuin ihminen tajusi ottaa ne käyttöönsä? No, eihän ihminen sitten varmaan ole lihaakaan syönyt ennen kuin keksi karjatalouden.
Millä planeetalla oikein mahdat elää?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maanviljely#Historia
Ei tuolla Suomen luonnossa näy kasvavan viljaa villinä, mutta jostakin syystä villieläimet pysyvät silti hengissä ilmankin.
etteivät esim. peurat ja hirvet verota lainkaan viljapeltoja? Voi poika pikkainen, kun olet hukassa...
Villiviljaa kasvaa muuten aika paljon, kun pitää silmät auki. Ei se tietenkään ihan samannäköistä ole kuin meidän satoja vuosia jalostetut viljamme. Nythän on otettu uudelleen käyttöön esim. speltti, mutta monia muita lajeja olisi "valjastettavissa", jos vain taitoa ja tahtoa löytyy.
"etteivät esim. peurat ja hirvet verota lainkaan viljapeltoja"
En ole noita elukoita vakoillut, mutta ihan mutuna sanoisin, että pärjäävät hyvin ilmankin viljapeltoja. Vai ovatko ne muuttaneet vasta maanviljelyn aloittamisen jälkeen Suomeen?
ihan oikeasti kuvittelet, että ihminen keksi viljan ja lihan? Ennen kun ihminen alkoi viljellä, ei viljaa sinusta siis ollut olemassakaan? Eikä kavioeläimiä, joihin esim. hirvi ja nauta kuuluvat? Voi herra isä ja ahvenen vasikat.
Ihminen on toki kesyttänyt lehmän, ja varmasti tänne ammoin muuttaneet asukkaat toivat sen mukanaan lämpimimmiltä alueilta "Suomeen". Mutta se ei lehmän luontaista ravintoa miksikään muuta. Usko tai älä: Suomenniemellä oli viljaa ja kaiken maailman muitakin kasvillisuutta jo kauan ennen kuin esi-isämme tänne muuttivat, tai keksivät alkaa sitä viljellä.
Haluaisinpa nähdä sinut karjatilallisena! Tai en, sillä tappaisit eläimesi nälkään alta aikayksikön. Mitä kuvittelit lehmien syövän? Mansikoita?
Kylläpä jaksat saivarrella yksinkertaisesta asiasta. Jatka toki saivartelua itseksesi, mutta ei tarvitse muille selittää, että vilja olisi eläinten luontaista ravintoa.
Unto Salon kirjoittamassa kirjassa Ihmisen jäljet Satakunnan maisemassa. Kulttuurimaiseman vuosituhannet, kerrotaan, miten ainakin kaura oli ensin viljapellon rikkaruoho:
(kuvatekstistä viljalajiemme kuviin sivulla 80)
"...Kaura, jonka nimi on germaaninen laina, oli alun perin viljapellon rikkaruoho. Hyvän säänkestonsa vuoksi sitä alettiin Ruotsissa viljellä jo pronssikaudella, ja sieltä kaura levisi myös Suomeen ja muulle itämerensuomalaiselle alueelle;..."
En jaksa enempää tuosta kirjasta kopioida tekstiä, mutta on siinä paljon muustakin kuin viljanviljelyn alkamisesta täälläpäin. Kirjan kustantaja on SKS eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (1997).
jaksa yksin keskustella. Tulipa vain taas selväksi minulle ja monelle muulla minkä tason jätkä olet.
Se ei ole mies eikä mikään, joka ei pysty myöntämään olleensa väärässä. :(
"Mitä ne sinun syömäsi eläimet sitten syövät, jos ei enää ole viljaa?"
"Luomueläimet ruokitaan luomurehulla, joka on eläinlajin luontaista ravintoa. Rehu on pääosin luonnonmukaisesti tuotettu. Luomun osuus vaihtelee eläinlajin mukaan 80 - 90 %:iin. Nautojen, lampaiden, vuohien ja hevosten päivittäisestä rehuannoksesta vähintään 60 % on karkearehua, eli yleensä tuoretta, kuivattua tai säilöttyä nurmea." -Finfood
"Naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja" -Wikipedia
"Siat elävät luonnossa hyvin vaihtelevissa oloissa, joten niille on kehittynyt voimakas taipumus tutkia ympäristöään. Ne haistelevat, tonkivat ja näykkivät kärsällään ja oppivat helposti uutta. Suurin osa valveillaoloajasta käytetään ruuan hakemiseen ja syömiseen. Pääasiallista ruokaa ovat kasvit, mutta myös esim. raadot, hyönteiset ja käärmeet kelpaavat." -Oikeutta Eläimille
"Kana on kaikkiruokainen. Luonnossa sen ravintoa ovat siemenet, madot, hyönteiset ja toukat." -Maatiainen ry
sen rehun sisältävän? AIV:tä? ;)
Tämä sinun kirjoituksesi olikin mennyt minulta ohi. Kiinnostava kirja, täytyy tsekata ensi kerralla kun käyn SKS:ssä.
Niinhän tuo on, että monet entiset rikkaruohot ovat aikojen saatossa päätyneet ihmisravinnon tärkeäksi osaksi. Ja toisin päin. Monet kasvit, joita nykyisin pidämme rikkaruohoina ovat itse asiassa erittäin hyvää ravintoa, jota meitä edeltävät sukupolvet osasivat taiten käyttää.
Tässä SKS:n verkkokirjakaupan linkki kirjan tietoihin:
http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=148
Takakannessa: "Kuinka vanhoja ovat vanhimmat pellot? Milloin Suomessa alettiin kasvattaa karjaa? Koska syntyi suomalainen talonpoikaistalo? Miten asutus muutti maisemaa historiallisella ajalla? Kuinka kauan piharatamo on kasvanut ihmisen jäljissä? Miten Etelä-Suomen sisämaa voi olla Lappia? Näihin ja moniin muihin uusiin kysymyksiin Unto Salon tutkimus vastaa. Tulkinnat pohjaavat arkeologiaan ja historiaan, asutushistoriaan, tekniikan historiaan, metsä- ja viljelyhistoriaan sekä kielihistoriaan.... Unto Salon tutkimuksen aikaväli ulottuu kahdeksannelta vuosituhannelta eKr. viime vuosisadan jälkipuolelle.
Itseäni kiinnostaa kielihistorian näkökulma, mutta alunperin olisi pitänyt valita opiskelualaksi biologia, arkeologia tai historia.
Toinen SKS:n julkaisema 2-osainen teos, Pentti Virrankosken "tiiliskivet" Suomen historia 1-2, alkaa esihistoriasta ja keskiajasta. Esihistorian osuus on tosin suppea, mutta ekat kappaleiden otsikot kertovat samoista asioista kuin Unto Salon kirjassa:
1. Esihistoria ja keskiaika
Maa ja sen asukkaat pyyntikulttuurin kaudella (s.17)
Karjanhoito ja maanviljely leviävät Suomeen (28)
Rautakirves kaskenkaatoon, auranvannas kyntäjälle (38)
jne. jne.
Professori emeritus Pentti Virrankoski on mainio tiedon jättiläinen, sillä hän on kirjoittanut myös tietoteoksen Pohjois-Amerikan intiaaneista. Teos ei ole mikään romanttinen kuvienkatselukirja, vaan kuvia on vähän, mutta tietoa sitä enemmän. Tämänkin on julkaissut SKS.
Saa noita kirjoja tavallisistakin kirjakaupoista, sillä SKS:n kuten muidenkin kustantajien omat kirjamyymälät ovat suljettuina koko heinäkuun. Tietysti Suomalainen ja Akateeminen ovat auki, mutta ne eivät olekaan kustantajien omia myymälöitä. Kirjastosta varmasti löytyy tuo Unto Salon kirja, mutta on siinä paljon muustakin kuin viljakasvien viljelyn tulosta Suomeen, ja nättiä työkalujen kuvia. Alussa on havainnollinen aikakausien taulukko esim. "Kiukaisten kulttuurista" ym.
Kun lukee painettua sanaa, voi rauhoittua kirjan ääreen, ja kun tietää, että tieto perustuu tutkittuun tietoon, tietoteos päihittää mennen tullen kaikenmaailman nettisivut. Kiva että kommentoit viestiini, Skäri!
todella innostumaan! Mulla on yhteyksiä SKS:ään, joten uskon saavani opuksia lainaksi heinäkuuksikin. Oma hima ja työhuoneet alkavat olla jo lattiasta kattoon asti kirjoja, joten ei oikein uusia mahdu, ainakaan ennen kuin joku on järjestänyt ne... ;)
Lainaamasi kirjan takakansiteksti oli todella mielenkiintoinen! Viittaakohan tuo "Miten Etelä-Suomen sisämaa voi olla Lappia?" Nimen omaan kielihistoriaan tai kansatieteeseen? Täällä ulkosaaristossa kun on myös hyvin lappimainen luonto, samoja lajeja (hilla, karpalo, suopursu, tupasvilla, matala puusto jne.) ja jopa eläimistöä.
Minä olen kielihistorian sijaan enemmän kiinnostunut etymologiasta, vaikka onhan se vähän samaa alaa.
Intiaanien historiaa (P.Amerikka) olen opiskellut aikoinaan paljonkin, joten Virrankoski on sinänsä tuttu. Tällaisena "vanhan polven" akateemisena olen minäkin välillä ihmeissäni, kuinka nuoriso kuvittelee, että totuus löytyy netistä. Kirja ei kuole koskaan, eikä todellista, syvällistä tietoa löydä googlaamalla, vaan kirjastosta. Mutta yritäpäs täällä kirjoittaa moisesta. :(
Jos tarkoitit SKS:n kirjastosta lainaamista, sekin sulkeutuu 3 viikoksi, eli on tänään viimeistä päivää auki ennen sitä. Koko se talo, jossa kirjasto on, on suljettuna ja porukka lomilla. Sattumalta olen läheisesti yhteydessä noihin tietoihin, mutta näet aukioloista tietoa finlit.fi -kotisivujen Ajankohtaissivuilta ja Kirjaston omilta sivuilta.
Kyllä näitä kirjoja saa kaikista kirjastoista (ja tavallisista kirjakaupoista. Onhan kirjastoilla kaukolainajärjestelmä, joten kirjoja voi tilata itseään lähemmäs.
Kirjan lukemisessa on toisenlainen tunne, siinä ei esim. silmät rasitu ja pystyy keskittymään ja sulattelemaan lukemaansa, kun kirjan voi välillä pistää kiinni ja tehdä muuta. Tällaisena seniorina kuin olen, alan jättää vähemmälle netin selailun ja lueskella oikeita kirjoja.
Menossa on myös kirjastosta lainattuja Raija Siekkisen novelleja - ah mikä nautinto lukea hänen proosarunotyyliään, ja kun tapahtumat ja tapahtumapaikat ovat mielen maisemassa eikä joskus liian karussa todellisuudessa... :) Kirja on kuin ystävä, jonka kanssa voi "keskustella" kun luettu antaa mielihyvää, kun huomaa, että olipas jännä tunnelma siinäkin mielenmaisemassa!
Jatketaan lukemistamme!
oli suuri menetys suomalaiselle kirjallisuuselämälle. Harmi myös se, ettei hän koskaan kokenut saaneensa ansaitsemaansa(!) arvostusta.
No, mulla on "käytännössä avaimet" SKS:ään, mutta enpä taida häiritä porukkaa lomillaan, kun en varmaan ehtisi taas lähikuukauisina kauheasti mitään ylimääräistä lukeakaan.
Erinomaista lukukesää Sinulle! :)
P.S. Eikö muuten olekin jännä, että tekstin syvälliseen omaksumiseen ei riitä ruutu, vaan tarvitaan printti? Se siitä paperittomasta tietokoneajasta, jonka kovaäänisen hehkutuksen me "vanhukset" vielä varmaankin muistamme.
enempää, sillä tuohan alkaa jo "polttaa" kuin ennen lasten piiloleikeissä! No, pysytään täällä anonyymeinä enkä kysy enempää noista "käytännön avaimistasi". Mutta tämä on entisestään vahvistanut uskoani oikeiden kirjojen lukemiseen, kun hurahdin tähän nettiin viime vuosina. Tosiaan, mun silmäni ei tätä kestäisi jatkuvasti.
Olen onnellinen, että kiinnostuin Siekkisestä, ja nyt on helpompi jatkaa muistakin kotimaisista (ja olen myös surullinen kirjailijan kohtalosta, vaikka saihan hän monia kirjallisuuspalkintojakin, jotka luetellaan kustantajansa Otavan sivulla). Oikeiden kirjojen lukemisesta saa suuremman nautinnon kuin lyhyistä nettisivujen tekstinpätkistä. Lukemisen prosessi on psykologisesti ja henkisesti kehittävämpää, kuin netin hajanaisten tietojen, vaikka onhan netissäkin monesti tietoa, jota nimenomaan tarvitsee "äkkiä" tiedonnälkään. Onneksi maaseudullakin asuu ahkerasti romaaneja lukevia kansalaisia, joille jokin netti jäänyt sivuosaan.
Samoin, hyvää kesää sinulle myös, Skäri!
hienotunteisuudestasi.
Saihan Siekkinen paljon arvostusta ja palkintojakin, mutta käsittääkseni hän koki olevansa aika väärinymmärretty. Aika hiuksianostattavaa on se, että hän kirjoitti ja puhui niin paljon tulipaloista... Enkä muuten tuntenut häntä henkilökohtaisesti.
Netti vs. kirja -kysymys kertoo niin paljon ajastamme. Netistä saa hetkessä paljon tietoa, mutta se on varsin pinnallista, jossa ei esim. syy-yhteyksiä paljon kunnioiteta. En sano tätä pahalla, mutta esim. nimim. JariJo on mielestäni tästä aika oiva esimerkkiä. Hänen tietonsa ovat yksitasoisia, eikä mikään sellainen tieto kelpaa, jota ei löydy netistä. Kuitenkin se varsinainen tieto myös ravitsemuksesta löytyy ihan muualta.
No, tämä taitaa olla liian suuri aihe tässä käsiteltäväksi. Täytyy lähteä viemään verkkoja, tai jospa sittenkin pesen potut ensin...
Hymyillään kun tavataan, ja keskustellaan vaikka hyvistä kirjoista!
Olen lyhyenä aikana löytänyt parjaamani netin avulla kirjallisuudentutkijoiden arvioita Siekkisen tilanteesta tulipalon aikoihin, ja olen nyt selvillä HS:n kulttuuritoimituksesta, jossa vasta kirjailijan kuoleman jälkeen päiviteltiin, kun ei tullut lähetettyä postikorttia Raijalle ennen kuin hän ehti kuolla, sillä sitä piti selitellä, kun hänen tuoreinta novellikokoelmaansa ei oltu viitsitty arvostella ajoissa. :( ja luin myös Hesarin nettisivulta Mervi Kantokorven hyvän arvostelun postuumisti Siekkisen novellitaiteesta.
Siinä on netti lyömätön, kun löytää pikku silppua, jota ei muuten saisi käsiinsä yhtä nopeasti. Mutta mutta, kirjoja ei mikään voita! :)
Olen tavallinen tallaaja, mutta olen nuoruudessani lukenut ison määrän englannin- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta, tarkemmin sanoen näiden kielialueiden klassikoita, mutta taisi olla pakkokin, kun kuuluivat opinto-ohjelmiini... nyt lueskelen eläkepäivinäni suomalaistakin, sillä huomasin, että sitä kautta pääsee paremmin jyvälle uusista tyyleistä kirjoittaa. Vaikka rahaa on eläkepäivinä vähän, on onneksi AIKAA harrastaa, ja se on ihanaa.
sen kun löytyy netistä ja alan lehdistä, mutta miksei niitä laiteta sanomalehtiin???
Kunnon iso otsikko sokerin haitallisuudesta Hesarin etusivulla ei tekisi yhtään pahaa.
että kaikki jo tietävät, ettei sokeri ole terveellistä. Epä-uutinen ei oikein myy.
en usko lainkaan, että kaikki tietävät, että sokeri on vaarallista. Kansanterveyslaitoskin suosittaa sokeria säästeliäästi. Pitäisi Pekka Puskan järjestää samanlainen sokerinvastainen kampanja minkä hän on tehnyt eläinrasvojen, voin ja kookoksen osalta. Varsinainen rasvahysteria on laskenut tehokkaasti voin kulutusta. Nyt tarvittaisiin sokerihysteria koska Diabetesliittokaan ei varoita jäseniään sokerista.
ihan normaaleja, koulussa hereillä pysyneitä lukijoita.
Tepi nukkui koulussa kun se edelleen syö lettuja sokeroidun hillon kera ja kertoi siitä kevyet herkut palstalla.
Luulen, että koulut olen läpäissyt paremmilla papereilla kuin sinä. Ja, kun syö vähärasvaista kevyttä ja terveellistä ruokaa, niin välillä voipi herkutella muutamalla letuilla ja muilla. Pari lettua sisältää paljon vähemmän energiaa kuin sinun possunpihvin rasvareunus.
Ja toisaalta, vähärasvaisella painokin tippunut nopeammin, kuin sinulla vaikka lähtöpainoni olikin kymmeniä kiloja alhaisempi. Joten en paljoa viitsisi sinuna mussuttaa...
perustuvat luuloon eikä tietoon. Niin tämäkin ja jopa myönnät sen itse.
"Luulen, että koulut olen läpäissyt paremmilla papereilla kuin sinä".
Mitä järkeä tuossa on? Teet vain itsesi naurunalaiseksi.
Osa perustuu luuloon, kuten tuokin, mutta olen melkoisen varma, noin 99% että paperit eri kouluasteita ovat paremmat.
Entäpä omat kokemuksesi, kirjoitat täällä omista kokemuksistasi ja ruokavaliostasi, niinkuin se olisi ainoa ja oikea? Missäs on se tieto kirjoituksistasi?
Teet itsesi "itseoppineena tohtorina" naurunalaiseksi.
ja vieläpä luulet , että se on parempaa, kuin lääketiede..
että ravitsemus ei kuulu lääketieteeseen ja lääkäreiden koulutukseen. Pillerit ja puukko ovat lääketieteen keinot ja niitä käytetään.
Kahden ja puolen vuoden kokemus vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ei ole mitään luuloa vaan käytännön tietoa joka tarkastetaan vuosittain terveyskeskuksen laboratoriokokeissa.
Miksi sitä sitten syödään niin paljon sokeria? Verensokerin heilahtelu on varmasti monella aika pimennossa. Entäs insuliini? Tiedetäänkö siitä muuta kuin, että se alentaa verensokeria? Insuliinihan on vain niitä diabeetikkojen juttuja.
Vähän sellainen olo, että sokerista tiedetään vain se, että se aiheuttaa kariesta. Tämäkin hammaslääkärien kautta.
Kaikki ihmiset eivät ole korkeasti koulutettuja. Yläasteella ei pahemmin ravitsemuksesta puhuta, ei muistaakseni yhtään. Ne ihmiset, jotka siirtyvät yläasteen jälkeen ammattikouluun, jäävät vielä vähemmälle ravitsemusasioista. Varsinkin pojat/miehet. Sen myös näkee heidän jääkaapin sisällöstä.
en lakkaa ihmettelemästä vähäisiä tietojasi lääketieteen koulutuksesta.
on kyseessä ihan sama ilmiö kuin tupakoinnissa ja viinan juomisessakin. Kyllä ihmiset tietävät riskit, mutta eivät usko niiden koskevan itseään. Paitsi sitten kun saavat jossain vuositarkastuksessa hälyttäviä tuloksia, tai jokin elin sanoo poks.
En suoraan sanoen usko, etteikö muka kukaan peruskoulun aikana kuulisi sokerin vaaroista. Ei mene läpi. Se on kyllä totta, että koulujen terveys- ja sukupuolivalistus on retuperällä. Häpeällistä.
Silti tietämättömyyteen vetoaminen on minusta Suomen oloissa aika halpamaista ja typerää.
mikään kattava tutkimus, verisuontesi ja elimistösi tilasta. Jos haluaisit tietää, miten elimistösi oikeasti voi, niin siihen tarvittaisiin paljon tarkemmat tutkimukset. Ravitsemusta tutkivatkin siihen erikoistuneet henkilöt ja näitä tietoja oikeat lääkärit käyttävätkin.
kaikenmaailman ravitsemusterapeutit ja hanna partaset tutkivat ja "oikeat" lääkärit käyttävät niitä. Et usko itsekään noin typerään kirjoitukseen. Terveyskeskuslääkäreillä on vain viralliset ravitsemussuositukset käytössä ja niitä ne jakavat kun itse eivät asiasta tiedä.
mikään terveyskeskuksessa tehty laboratoriotutkimus ei olekaan riittävän kattava. Kannattaisi tehdä valitus, ettei enää tehtäisi nollatutkimuksia ja määrättäisi kolesterolilääkitystä heppoisin perustein.
että Hanna Partasen kirjallisia tuotoksia (jos niitä on) ei yksikään lääkäri käytä ohjenuoranaan.
Heikkilät voivat toki noihin vedota, kun on taas fyrkan puutteessa tarve vähän sekoittaa soppaa.
Otatko sinä muuten yleensäkin tositeeveen tosissasi? Ja katsotko kovinkin aktiivisesti sitä soopaa?
taitaa käsite "nollatutkimus" (-kin) olla aika vieras. Tarkista nyt hyvä ihminen termit ennen kuin käytät niitä, jos et ole ihan varma.
Alan pitää sinua jo niin läheisenä vihamiehenäni, että nolostun puolestasi. :(
perustu tarkempiin tutkimuksiin, fysiikkaan ja kemiaan. Parempi jakaa virallisia ravitsemussuosituksia, kuin kaikenmaailman huu-haa-oppeja. Jos joku jakaa Atkinsin-dieettiin perustuvia ravitsemusohjeita, niin metsään menee ja syvälle. Se kun ei ole mitenkään tieteellisesti todistettua tai perusteellisesti tutkittua. Mutta löytyypä niitäkin typeryksiä, jotka uskovat kaikenlaiseen potaskaan..Kun eivät paremmasta tiedä..
perille, kuin rautalangasta vääntämällä. Toki nuo laboratoriotutkimukset antavat osviittaa terveydentilastasi, ne eivät kyllä kerro missä kunnossa sisuskalusi ovat. Sinunkin kropassasi voi jyllätä muutama tukos, jotka ovat voineet saada alkunsa paljosta rasvan syönnistä ja tupakoinnista. Tiedä mitä hallaa alkoholi on maksallesi tehnyt tai tupakka keuhkoillesi.
Mitään ruokavaliota ei ole tutkittu sen perusteellisemmin kuin vähähiilihydraattisia ruokavalioita. Tai jos on, niin kerro ihmeessä minullekin, missä kyseinen tutkimus on julkaistu.
Ja kaikenmaailman Kari J Mattilat luulevat oman epäterveellisen ruokailunsa olevan maailman paras. Haukkuvat muut ja huomaavat itse vuosien päästä olevansa sydän- ja verisuonitautien rappeuttama ja suolestakin syöpien vuoksi viety muutama metri.
Mutta rasva ei lihota, kun se kelluttaa!
Osaa muutkin poistaa viestejä, kuten sinäkin pullapeltijuttusi, onneksi siitä on kopio...
mutta ei pitkäaikaisvaikutuksia.
Sen sijaan ruokavalion vaikutus yksittäisiin sairauksiin ja elimiin on tiedossa. Ja se ei tue VHH:ta. Viimeksi tunti sitten oli aiheesta radiouutisissa.
sokerikuorma rasittaa elimistöä