Mitä tehdä kun olen ihan surkea seurusteluasioissa? 23 vuotta elänyt enkä ole koskaan seurustellut, harrastanut seksiä tai suudellut. Vain kerran olen tyttöä halannut, kun sukulaisnaiset poistetaan laskusta. Tämä tapahtui ensimmäisillä treffeillä v. 2003 ja sen jälkeen olen kerran käynyt treffeillä keväällä 2007. Olen akateemisesti koulutuksen loppusuoralla ja raitis sekä savuton ja tavallisen näköinen. Yrittänyt olen paljonkin mm. netistä, baarista, lukiosta ja yliopistosta. Esim. netissä on jokunen tykännyt naamasta, mutta lievä liikuntavamma jaloissa karkottaa kaikki naiset. Ilmeisesti siis jos jalat on huonot, ei mikään työ- tai opiskelumenestys korvaa tilannetta. En nyt osaa vammaa tarkemmin luokitella, mutta ennätykseni 14 km lenkillä on 2 h 5 min.
En nyt sano, että olisin mikään superhyvä, mutta kursseillani olen ollut keskitasoa parempi opiskelija. Ärsyttää kun halut ja aivot on kuin terveellä, mutta jalat karkottaa kaikki kiinnostuneet pois.
Erkki
En nyt sano, että olisin mikään superhyvä, mutta kursseillani olen ollut keskitasoa parempi opiskelija. Ärsyttää kun halut ja aivot on kuin terveellä, mutta jalat karkottaa kaikki kiinnostuneet pois.
Erkki
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kerran suhteilin tytön kanssa jolla oli amputaatio kädessä, ja hänkin kun valitteli miesten syrjintää sen takia, sanoin että ole onnellinen: sulla on vika kädessä, mutta niillä päässä. Samalla lailla voit ajatella että jalat on vähän tämmöset, mutta onneksi pää pelaa, kun taas niillä naisilla jalat pelaa, mutta pää kumisee tyhjyyttään.
Älä murehdi jaloistasi, mutta älä myöskään ajattele että jollain oppiarvolla tai rahalla voisit jotenkin niitä kompensoida. Ainakin vältyt kaikilta turhamasilta teeskentelijä-naisilta. Kehity mieluummin ihmisenä, se tuottaa paremman lopputuloksen. Muuten, 23 vuotiaana ei mullakaan enempää kokemusta ollut, mut näin 17 vuotta myöhemmin sillä ei ole enää mitään merkitystä, vaan kyllä se nainen kohdalle aikanaan osuu.
Kiitos kommentista! Kiva, että sinunkinlaisia löytyy, joille amputoitu kelpaa. Ei vaan ole vastaan kävellyt. En minä oppiarvolla koita jalkojani kompensoida. Pystyn kylla juttelemaan ihan hyvin normaaleista asioista, jotka eivät liity alaani. Mutta kun en kerta pysty olemaan toiselle iloksi kumppanina, voin työnteon avulla olla hyödyksi sadoille ihmisille. Ilmeisesti kannattaa keskittyä siihen mitä osaa eikä haaveilla paremmasta. Voi olla, että joku suvaitsevainen kävelee aikanaan vastaan, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt.
Olipa muuten aika karkea yleistys se, että "naisilla jalat pelaa, mutta pää kumisee tyhjyyttään." Ei ihminen ole tyhmä jos antaa minulle pakit. Kaikki eivät vaan sovi yhteen. Ei minullakaan kaikki naiset miellytä, mutta en pidä itseäni sen takia tyhmänä.
Ei kai tässä asiassa ole oikotietä onneen. Tunnen itse monia vammaisia, jotka ovat kultansa löytäneet, joten vammaisen ei ole mahdotonta löytää seuraa. Mutta toisaalta ei se aina ole helppoa. Itsellä on kanssa liikuntavamma, olen livenä koittanut jutella noin 50 naisen kanssa ja netissä noin 400 treffi-ilmoitukseen vastannut. Kukaan ei ole halunnut olla kanssani tekemisissä. Aina olen kertonut asiallisesti vammastani. Onneksi on kuitenkin pari kaveria, joten en ole aina yksinäinen.
Lämmin halaus ja voimia sulle! Et todellakaan ole mikään paska ja ne tytöt eivät vain välttämättä olleet valmiita seurusteluun kanssasi. Ikäväähän se on, että me ihmiset olemme kuitenkin pohjimmiltamme todella pinnallisia. Jaksa uskoa vaan ja jatka aktiivista elämääsi, kyllä varmasti löydät tytön, joka rakastuu juuri sinuun itseesi.
ikä on nimimerkissä, enkä ole kertaakaan edes halannut naista.