Mun on aivan pakko avautua, koska minua ahdistaa ja ei oikein ole halua puhua kellekkään suullisesti.. pitkä teksti tulossa.
Kommentit ja kokemukset tervetulleita, mukava olisi lukea mietteitä asiasta.
Eli, tapasin nykyisen avomieheni reilun 3 vuotta sitten ja vaikutti todella lupaavalta. Ihana mies kaikinpuolin.
Vähän aikaa tapailtiin ja kysyin seurustelusta, mies sanoi jyrkän ein ja itkin pitkän aikaa. Ok, normaali reaktio.
Tapailu jatkui, koska uskoin että saisin hänet ihastumaan itseeni ja saisin hänet omakseni.
Mies vannoi ja vakuutti, että olen ihanin nainen minkä tuntee ja muita ei ole.. hyväuskoisena ja ihastuneena tietty uskoin.
Meni puoli vuotta, kunnes hän tuli kertomaan mahdollisesta klamydiasta ja samalla että hän panee minun lisäksi erästä teinityttöä, pannut koko tuntemisemme ajan.. murruin täysin.
Pidettiin yhteyttä testien tuloksiin asti, tauteja ei ollut kummallakaan.
Tämän jälkeen jäi yhteydenpito vähäksi aikaa.
N. kuukausi-kaksi tästä mies otti yhteyttä.. kertoi että jätti tämän teinitytön tapailun.
Olin vähän epäileväinen, mutta menin silti käymään hänen luonaan.. ok, kaikki vaikutti ihan hyvältä kunnes ovikello soi.. teinityttöhän se kävi kyselemässä, että onko mies yksin kotona.. mies paiskasi oven nenän edestä kiinni ja vakuutti minulle, ettei hän tapaile tuota enään ja että tyttö vaan ei jätä rauhaan.
Juu, näin tämä nyt katsottuna taisi ollakkin, että silloin puhui ehkä totta.
Tapailtiin vuoden ajan ja siinä välissä hän kerkesi minua loukata useaan otteeseen.
Haukkui lihavaksi ja huonorintaiseksi.. en antanut periksi.. laihduin paljon.
Ruvettiin seurustelemaan ja kaksi kuukautta siitä tongin hänen sähköpostinsa luottamuspulassa (olen typerä, mutta ei kaduta).. löytyi seksiviestejä lähiajoilta ja tunnuksia seksinhaku sivuille.
Räjähdin.. mies aneli jäämään ja vakuutti että loppuu.. (muisten edelleen sanan tarkkaan mitä niissä luki) poisti tunnukset ja sähköpostin.
Meni siitä puoli vuotta.. tein samat ja tarkistin.. löytyi uusia tunnuksia seksinhaku palstoille.
Pidin vähän taukoa ja mietin asioita.. tällä kertaa mies ei anellut jäämään.
Palasin silti takaisin.. typerä kun olen.
Nykyään en ole näitä häneltä löytänyt ja en oikeastaan ole edes tutkinut ja nuuskinut. En halua, että sattuu taas jos ei ottanut edellisestä 2 kerrasta opikseen ja on tehnyt uudet.
Mies karttoi pitkän aikaa kihlautumista.. jonka koin todella tärkeänä (muissakin suhteissa kun tässä) ja sanoi kerran, että en ole oikea ihminen siihen.
Murruin täysin.. kosinta tuli n. puoli vuotta sen jälkeen.
Olin iloinen.. elämä alkoi näyttää valoisalta.
Muutimme yhteen ja elämä loisti.
Yhteenmuuton jälkeen lihoin jonkun verran.. kävin puntarilla ja numero oli liian minulle liian iso.
Avo sanoo, että olen täydellinen, mutta mielessäni kalvaa ne aikaisemmat haukkumiset liian isosta mahasta ja huonoista rinnoista.
Mihin se mielipide olisi muuttunut?
Siinä vaiheessa aloin olla mustasukkainen pornosta, koska avo oli minun ulkonäköä haukkunut.. kielsin pornon, avo ymmärsi.
Jäi kiinni kerta toisensa jälkeen pornosta ja se ryttäsi minun itseluottamuksen maahan.
Olin pakata tavarat ja lähteä.. avo aneli jäämään.
Jäin taas.. seksi on välillä suht paskaa, koska en osaa olla normaalisti alasti, kiitos avon ja hänen haukkumisen.
Avo sanonut samaa.. ja ymmärrän täysin.
Nyt laihduin jonkun verran.. olin itsestäni todella ylpeä.
Avo kuitenkin sanoi raa'asti, että mahassa ja nykyään reisissäkin on hänen makuunsa liikaa.
Ratkesin taas syömään suruun.. ja kilot tuli takaisin! Kamala kierre.. avo luultavasti taas tyytymätön.
Avo jää kiinni valehtelusta useasti.. ihan typeristäkin asioista.
Pienikin vale nykyään sattuu todella paljon, kiitos aikaisempien suurien valheiden.
Avolle ei pysty puhumaan.. jos mene itkien puhumaan siitä, että tuntuu pahalta.. rupeaa avo huutamaan, että taasko aloitan nalkuttamisen ja että kun mikään ei ole minulla hyvin.
Ennen tämä tilanne oli pahempi tämän juttelu asian kanssa.. sain kerrottua mielipiteeni tästä ja nykyään avo kuuntelee vähän enemmän.. tosin saa miljoona kertaa kysyä kysymyksen, ennen kun hän vastaa.. sitten hän syyttää jankutuksesta!
Kai se menee jankutukseksi, kun toinen ei älyä vastata selvään kysymykseen.
Olen kirjoittanut hänelle pari kertaa kirjeen joihin hän on kirjoittanut takaisin.. näin juttelu helpompaa.. ei tarvitse kummankaan hermostua.
Kerroin yhdessä kirjeessä pahasta olosta ja että aion lähteä jos tilanne ei muutu.
Avo vastasi todella hienosti, mikä oli ihanaa.. loppuun hän kuitenkin mainitsi, että minulta voisi irrota persereikää ja että avopuolisolta pitää saada kaikkea..
Suutuin todella.. hän jaksoi jankuttaa pitkään.. annoin persettä.
Seksi myös on aina vain hänen aloituksesta.. jos minä teen aloitteen, niin seksiä ei tipu tai hänellä ei seiso.. tai se on vain pikainen.
Mitään avon tekemisiä en voi unohtaa ja kaikkia ei tähän jaksa kirjottaa.
Olisi vielä paljon asioita mitkä painaa, mutta tuossa oli pahimmat.
Itse olen kokoajan pysynyt uskollisena ja niin aionkin, jos tämä nyt vielä kestää.
Olen alkanut miettiä, että olenko masentunut ja pitäisikö mennä juttelemaan jollekkin ammattilaiselle.. tuntuu vaan niin huonolta idealta, en oikeen halua puhua kellekkään..
Laihduttamaan ei pysty.. olen yrittänyt. Aina kaatuu johonkin.. itken myös todella usein.
Onko normaalia, että yksin ollessa ja öisin varsinkin tulee paha mieli ja kavereiden seurassa saattaa olla ihan iloista?
Minulla monesti näin.. yksin saa miettiä asioita liikaa ja tulee masentava olo.
Itsemurhaa en mieti, se on hyvä.. en voi tehdä sitä läheisilleni.
Ja haluan elää, koska uskon parempaan huomiseen.
Miksi ei osaa päästää irti?
Olen kokenut niin paljon paskaa tämän miehen aikana, mutta silti vieläkin rakkaus on ja pysyy.
Poissa en halua lähteä, vaikka niin mietin jokainen kerta kun tulee uusia huonoja asioita.
Mietin useasti myös, että ei parane vaihtamalla, koska minussa on jotain niin etovaa ja kaikki miettii samalla tavalla kun avo.
Olen myös kolmesti lyönyt avomiestäni, koska hän on mennyt liian pitkälle loukkauksissaan ja tekemisissään.. kertaakaan en ole huvinvuoksi lyönyt (en todellakaan puolustele) vaan siksi, koska avokki on mennyt liian pitkälle ja minulla on palanut hermot.
Kadun lyömistä enemmän kuin mitään, en ole koskaan lyönyt ketään ja en ole agressiivinen ihminen.. en käsitä miksi tein niin, mutta en saa tehtyä tekemättömäksi.
Kiitos jos jaksoitte lukea ja toivon, että KELLÄÄN ei ole samanlaista kun minulla.
Ja jos on niin voimia teille todella paljon!
Terveisin, Huonosti kohdeltu nainen
Kommentit ja kokemukset tervetulleita, mukava olisi lukea mietteitä asiasta.
Eli, tapasin nykyisen avomieheni reilun 3 vuotta sitten ja vaikutti todella lupaavalta. Ihana mies kaikinpuolin.
Vähän aikaa tapailtiin ja kysyin seurustelusta, mies sanoi jyrkän ein ja itkin pitkän aikaa. Ok, normaali reaktio.
Tapailu jatkui, koska uskoin että saisin hänet ihastumaan itseeni ja saisin hänet omakseni.
Mies vannoi ja vakuutti, että olen ihanin nainen minkä tuntee ja muita ei ole.. hyväuskoisena ja ihastuneena tietty uskoin.
Meni puoli vuotta, kunnes hän tuli kertomaan mahdollisesta klamydiasta ja samalla että hän panee minun lisäksi erästä teinityttöä, pannut koko tuntemisemme ajan.. murruin täysin.
Pidettiin yhteyttä testien tuloksiin asti, tauteja ei ollut kummallakaan.
Tämän jälkeen jäi yhteydenpito vähäksi aikaa.
N. kuukausi-kaksi tästä mies otti yhteyttä.. kertoi että jätti tämän teinitytön tapailun.
Olin vähän epäileväinen, mutta menin silti käymään hänen luonaan.. ok, kaikki vaikutti ihan hyvältä kunnes ovikello soi.. teinityttöhän se kävi kyselemässä, että onko mies yksin kotona.. mies paiskasi oven nenän edestä kiinni ja vakuutti minulle, ettei hän tapaile tuota enään ja että tyttö vaan ei jätä rauhaan.
Juu, näin tämä nyt katsottuna taisi ollakkin, että silloin puhui ehkä totta.
Tapailtiin vuoden ajan ja siinä välissä hän kerkesi minua loukata useaan otteeseen.
Haukkui lihavaksi ja huonorintaiseksi.. en antanut periksi.. laihduin paljon.
Ruvettiin seurustelemaan ja kaksi kuukautta siitä tongin hänen sähköpostinsa luottamuspulassa (olen typerä, mutta ei kaduta).. löytyi seksiviestejä lähiajoilta ja tunnuksia seksinhaku sivuille.
Räjähdin.. mies aneli jäämään ja vakuutti että loppuu.. (muisten edelleen sanan tarkkaan mitä niissä luki) poisti tunnukset ja sähköpostin.
Meni siitä puoli vuotta.. tein samat ja tarkistin.. löytyi uusia tunnuksia seksinhaku palstoille.
Pidin vähän taukoa ja mietin asioita.. tällä kertaa mies ei anellut jäämään.
Palasin silti takaisin.. typerä kun olen.
Nykyään en ole näitä häneltä löytänyt ja en oikeastaan ole edes tutkinut ja nuuskinut. En halua, että sattuu taas jos ei ottanut edellisestä 2 kerrasta opikseen ja on tehnyt uudet.
Mies karttoi pitkän aikaa kihlautumista.. jonka koin todella tärkeänä (muissakin suhteissa kun tässä) ja sanoi kerran, että en ole oikea ihminen siihen.
Murruin täysin.. kosinta tuli n. puoli vuotta sen jälkeen.
Olin iloinen.. elämä alkoi näyttää valoisalta.
Muutimme yhteen ja elämä loisti.
Yhteenmuuton jälkeen lihoin jonkun verran.. kävin puntarilla ja numero oli liian minulle liian iso.
Avo sanoo, että olen täydellinen, mutta mielessäni kalvaa ne aikaisemmat haukkumiset liian isosta mahasta ja huonoista rinnoista.
Mihin se mielipide olisi muuttunut?
Siinä vaiheessa aloin olla mustasukkainen pornosta, koska avo oli minun ulkonäköä haukkunut.. kielsin pornon, avo ymmärsi.
Jäi kiinni kerta toisensa jälkeen pornosta ja se ryttäsi minun itseluottamuksen maahan.
Olin pakata tavarat ja lähteä.. avo aneli jäämään.
Jäin taas.. seksi on välillä suht paskaa, koska en osaa olla normaalisti alasti, kiitos avon ja hänen haukkumisen.
Avo sanonut samaa.. ja ymmärrän täysin.
Nyt laihduin jonkun verran.. olin itsestäni todella ylpeä.
Avo kuitenkin sanoi raa'asti, että mahassa ja nykyään reisissäkin on hänen makuunsa liikaa.
Ratkesin taas syömään suruun.. ja kilot tuli takaisin! Kamala kierre.. avo luultavasti taas tyytymätön.
Avo jää kiinni valehtelusta useasti.. ihan typeristäkin asioista.
Pienikin vale nykyään sattuu todella paljon, kiitos aikaisempien suurien valheiden.
Avolle ei pysty puhumaan.. jos mene itkien puhumaan siitä, että tuntuu pahalta.. rupeaa avo huutamaan, että taasko aloitan nalkuttamisen ja että kun mikään ei ole minulla hyvin.
Ennen tämä tilanne oli pahempi tämän juttelu asian kanssa.. sain kerrottua mielipiteeni tästä ja nykyään avo kuuntelee vähän enemmän.. tosin saa miljoona kertaa kysyä kysymyksen, ennen kun hän vastaa.. sitten hän syyttää jankutuksesta!
Kai se menee jankutukseksi, kun toinen ei älyä vastata selvään kysymykseen.
Olen kirjoittanut hänelle pari kertaa kirjeen joihin hän on kirjoittanut takaisin.. näin juttelu helpompaa.. ei tarvitse kummankaan hermostua.
Kerroin yhdessä kirjeessä pahasta olosta ja että aion lähteä jos tilanne ei muutu.
Avo vastasi todella hienosti, mikä oli ihanaa.. loppuun hän kuitenkin mainitsi, että minulta voisi irrota persereikää ja että avopuolisolta pitää saada kaikkea..
Suutuin todella.. hän jaksoi jankuttaa pitkään.. annoin persettä.
Seksi myös on aina vain hänen aloituksesta.. jos minä teen aloitteen, niin seksiä ei tipu tai hänellä ei seiso.. tai se on vain pikainen.
Mitään avon tekemisiä en voi unohtaa ja kaikkia ei tähän jaksa kirjottaa.
Olisi vielä paljon asioita mitkä painaa, mutta tuossa oli pahimmat.
Itse olen kokoajan pysynyt uskollisena ja niin aionkin, jos tämä nyt vielä kestää.
Olen alkanut miettiä, että olenko masentunut ja pitäisikö mennä juttelemaan jollekkin ammattilaiselle.. tuntuu vaan niin huonolta idealta, en oikeen halua puhua kellekkään..
Laihduttamaan ei pysty.. olen yrittänyt. Aina kaatuu johonkin.. itken myös todella usein.
Onko normaalia, että yksin ollessa ja öisin varsinkin tulee paha mieli ja kavereiden seurassa saattaa olla ihan iloista?
Minulla monesti näin.. yksin saa miettiä asioita liikaa ja tulee masentava olo.
Itsemurhaa en mieti, se on hyvä.. en voi tehdä sitä läheisilleni.
Ja haluan elää, koska uskon parempaan huomiseen.
Miksi ei osaa päästää irti?
Olen kokenut niin paljon paskaa tämän miehen aikana, mutta silti vieläkin rakkaus on ja pysyy.
Poissa en halua lähteä, vaikka niin mietin jokainen kerta kun tulee uusia huonoja asioita.
Mietin useasti myös, että ei parane vaihtamalla, koska minussa on jotain niin etovaa ja kaikki miettii samalla tavalla kun avo.
Olen myös kolmesti lyönyt avomiestäni, koska hän on mennyt liian pitkälle loukkauksissaan ja tekemisissään.. kertaakaan en ole huvinvuoksi lyönyt (en todellakaan puolustele) vaan siksi, koska avokki on mennyt liian pitkälle ja minulla on palanut hermot.
Kadun lyömistä enemmän kuin mitään, en ole koskaan lyönyt ketään ja en ole agressiivinen ihminen.. en käsitä miksi tein niin, mutta en saa tehtyä tekemättömäksi.
Kiitos jos jaksoitte lukea ja toivon, että KELLÄÄN ei ole samanlaista kun minulla.
Ja jos on niin voimia teille todella paljon!
Terveisin, Huonosti kohdeltu nainen
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Mietin useasti myös, että ei parane vaihtamalla, koska minussa on jotain niin etovaa ja kaikki miettii samalla tavalla kun avo."
Olet raivostuttavan, käsittämättömän, äärimmäisen väärässä.
En edes yritä antaa vinkkejä, ratkaisut ovat omiasi. Mutta pyydän kuitenkin, että yrittäisit opetella rakastamaan itseäsi - sitä et selvästikään tee. Vietä enemmän aikaa niiden ihmisten kanssa, joiden seurassa sinun on hyvä olla, ja vältä niiden ihmisten seuraa, joiden kanssa tunnet itsesi huonoksi. Jos avosi kuuluu jälkimmäiseen joukkoon... no, lupasin olla antamatta vinkkejä.
Miks helvetissä roikut tommosessa KUSITOLVANASSA kiinni!
Kuule ihan semmonen vinkki, että mies nauraa sulle sun selkäs takana ihan satavarmasti, onhan se aika säälittävää että aina palaat takasin ja annat kaikki anteeks.
Ja juuri sen takia kun mies tietää että kaiken saa anteeks, se ei tapojansa muuta.
Nyt kuule kannattas aikuistua sen verran että lähet menemään lopullisesti koko liitosta. Naimisiin jos tommosen paviaanin kanssa menet, kadut sitä maailman tappiin asti!
Ei se oo maailman ainut mies, parempia on tarjolla ja takuulla painaa tällä hetkelläkin muitakin naisia sun lisäkses.
Ei voi muuta sanoa kuin että otan osaa jos on niin vaikiaa pakata kamat ja lähteä. Siinäs kärsit sitten.
Sinä ite oot ainoa joka voi ton kohtalon muuttaa.
Raivostuttaa oikein tommonen kusipäässä roikkuminen.
Kokemusta on ja ei koskaan enää.
Vaikken sinua tunne niin kyllä tuli todella paha mieli puolestasi. Avomiehesi on tunnevammainen narsisti ja sadisti, joka saa tyydytystä surkealle itsetunnolleen loukkaamalla, alistamalla, nöyryyttämällä ja satuttamalla sinua.
Hän on sairas ihminen, joka ei oikeasti todellakaan halua muuttua, pelkät lupaukset kun eivät todellakaan hänen kohdallaan riitä. Hänen muuttumisensa vaatisi vahvaa omaa halua ja vuosien terapiaa, mutta hän tuntuu olevan niin sairas, ettei itse edes käsitä, että hänessä mitään vikaa olisi.
Ymmärsin, että sinulla on hyviä ystäviä, joiden seurassa tunnet itsesi onnelliseksi eli onneksesi et ole aivan yksin ja vain miehesi armoilla. Pyydän sinua: pelasta itsesi ja jätä miehesi, mene vaikka johonkin vertaisryhmään rakentamaan murjottu itsetuntosi uudelleen ja tukeudu ystäviisi ja ihmisiin, joille kelpaat sellaisena kuin olet.
Olet ainutlaatuinen ja arvokas vaikket olisi kaunotar tai vartalosi tai rintasi eivät olisi "täydelliset". Kun opit rakastamaan ja arvostamaan itseäsi, niin löydät varmasti jonkun ihanan miehen rinnallesi, joka myöskin sinua rakastaa ja arvostaa.
Sinä yksin ja vain sinä päätät, miten annat itseäsi kohdella.
Voimia ja jaksamista, toivottavasti saat jätettyä miehesi.
LUE NYT ITSEÄSI!!
"--kunnes hän tuli kertomaan mahdollisesta klamydiasta ja samalla että hän panee minun lisäksi erästä teinityttöä, pannut koko tuntemisemme ajan.."
"Haukkui lihavaksi ja huonorintaiseksi.. en antanut periksi.. laihduin paljon."
"Räjähdin.. mies aneli jäämään ja vakuutti että loppuu.."
MIKSIMIKSIMIKSI JÄIT??
"Mies karttoi pitkän aikaa kihlautumista.. jonka koin todella tärkeänä (muissakin suhteissa kun tässä) ja sanoi kerran, että en ole oikea ihminen siihen. Murruin täysin.."
ET OLEKAAN OIKEA IHMINEN HÄNELLE - EIKÄ HÄN SINULLE!
"Avo vastasi todella hienosti, mikä oli ihanaa.. loppuun hän kuitenkin mainitsi, että minulta voisi irrota persereikää ja että avopuolisolta pitää saada kaikkea.."
AI VASTASI HIENOSTI??
"Olen alkanut miettiä, että olenko masentunut ja pitäisikö mennä juttelemaan jollekkin ammattilaiselle.."
TODELLAKIN PITÄISI!!
"Mietin useasti myös, että ei parane vaihtamalla, koska minussa on jotain niin etovaa ja kaikki miettii samalla tavalla kun avo."
HEI HALOO!
Miten sä voit arvostaa itseäs noin vähän?? Luuletko oikeesti syntynees tänne vain nöyryytettäväks? Mä en ymmärrä sua.
lähipiiristäsi joka vetäisi sut tuosta suonsilmäkkeestä mihin olet itsesi upottanut?
Jos noin kauan olet antanut uskotella itsellesi kuinka huono ihminen olet, niin et kyllä omin voimin tuosta suhteesta eroon pääse. Paskiainen vie mielenterveytesi vielä lopullisesti jos et nyt irrottaudu.
Jos haluat elää ainukertaisen elämässi rakkaudettomassa ja fyysiseti väkivaltaisessa suhteessa niin jääppä siihen. Muista sitte olla valittamatta koska ite oot sänkys petannut.
Jo shaluat edes mahdollistuuden onneen ja rakkauteen niin ota ja lähde. Se löytyy aivan varmasti.
Itse olen ollu samanmoisessa suhteessa. Joka kerta kun toin pahan mieleni esille, mies vastasi niin hienosti ja otti muka mielipiteeni huomioon ja voivoi. Tämä tapahui kuitenkin vaan puheissa jo seuraavalla viikolla kun olisi käytännössä voinut osoittaa puheensa tosiksi, käytös todistikin jotain aivan muuta. Eli ei hän sua kuunetele, teeskentelee vaan. Se on semmosta peliä mitä noi alistajat pelaa, välillä annetaan siimaa ja just ku luuelt että voit luotta niin kelataan pois. Tarkoituksena tällä on saada sut niin sekaisin että et enää tiedä mikä on ylös jamikä alas ja mikä totta ja mikä valetta. Ei normaalin ihmisen psyyke kestä tuommosta menemättä hämilleen. Ja pahinta on se että tuo meis saa sut uskomaan että SINÄ olet vaan hämilläs koska SINÄ olet hullu. Hänellähän ei muka ole osaa eikä arpaa koko hommassa.
Tuosta "lihavuudesta ja kauneudesta" vielä esimerkki: mun exä sano mua läskiksi ja minähän aloin laihduttaan ja ukko muka kannsuti. Kun sain laihduttua jonkin verran ja ylpeänä kerroin hänelle miten paljon viime viikola paino tippui oli kommentti vaan joo mutta oot silti vielä vitun RUMA, mitäs me sille aislle tehdään. Siten vielä hän tiesi että laihdutan joten hänähän alkoi tyrkyttään mulle kaikenamaailamn herkkuja jotta epäonnituisin. Haukku siis mua lihavaksi, haukku jos söin, ja kekis muuta haukuttavaa jos en syönyt ja laihdun. Mikään ei siis passannut. Kuulostaako tutulta?
No minä kuitenkin tajusin jättää moisen alistajan ajoissa. Pari vuotta yritin ja kärsin ja sitte en nähnyt enää muuta vaihtoehtoa. Ero oli vaikea koska manipulointi jatkui vielä pitkään jälkeenpäinkin. Yritti loukata omaisuuden ajossa ja kaikessa. Vuorotellen muka halus mut takas ja vuorotellen oli suuttuvinaan ja kertomassa suvulle ja kavereille kuinka hullu mää oon. En antanut periksi lupauksilleen taikka uhkauksilleen, tiesinhän jo että kumpi tahansa suustansa tuli niin se oli VALHE. Ja pääsin hänestä eroon.
Ja voin sanoa että KYLLÄ SE PARANEE VAIHATESSA EHDOTTOMASTI. Se että hän väittää että olet lihava ja ruma on vaan jälleen yksi VALHE joten älä usko!!! Nyt minulla on mies joka muistaa sanoa miten kaunis mielestään olen, joat ei tarvi kyttiä koska tiedän että ei vieraissa kulje ja ei pornosivuilla käy (kattelee kyllä porno-videoita mutta sehän on eri asia kuin kontakti-sivut ja live-esitykset). Hänen puheisiinsa voi luotta eikä tarvi itkein mitään pyytää.
Joten lähde ja ole oman elämäsi sankari...
Herranen aika sentään!
Sä elät tätä elämää ITSESI TAKIA, ett sen paskan avokkis!
Mun, jo edesmennyt, isä sanoi aikoinaan: Sulla on vain yksi elämä...elä se niin että pystyt vanhanakin hymyilemään!
Elikä näytä sille ukolle "närhen munat", pakkaa tavaras ja OLE IHMINEN!
SE EI TODELLAKAAN OLE HELPPOA, MUTTA LÖYDÄT TAATUSTI VIELÄ SELLAISEN IHMISEN, JOKA KOHTELEE SINUA NIIN KUIN RAKASTA KUULUU KOHDELLA!!!!
Tiedän kyllä mistä puhun...jos haluat "jutella"...ota yhteyttä [email protected]!
huonommaksi. Lähde ajoissa ennenkuin kadotat oikean itsesi kokonaan. Mies saa manipuloitua sinut näköjään mihin vaan ja tuntemaan itsesi aiheetta huonoksi. Älä enää lyö, se on väärin (oikeasti), yritä pärjätä sanallisesti. Jos et pärjää, lähde pois.
Kun olet lähtenyt ja mies ottaa yhteyttä, sido itsesi vaikka sängynjalkaan, ettet vahingossakaan mene takaisin.
Tuosta miehestä tuskin edes terapiassa tulee parisuhteeseen soveltuvaa normaalia miestä.
Voi sinua, sinun itsetuntosi on jyrätty maan rakoon. Ei kaikki miehet ole samanlaisia!
Ukkosi on vehdannut koko yhdessäolonne ajan muiden naisten haarojen välissä. Sinä olet hänelle vain se hätävara. Siksi hän ei pysty tyydyttämään sinun tarpeitasi, silloin kun sinä haluaisit. Syynä on varmasti naiskentelu toisen naisen kanssa.
Usko minua: Pakkaa kamasi ja lähde. Se sattuu, mutta se sattuu yhtäpaljon kuin nykyään. Erona vain se, että nykymeininki sattuu koko ajan, eron kivut laantuvat. Vielä löydät miehen, joka ottaa sinut kokonaisena, ei minään osina.
Ole siis itsestäsi ylpeä, äläkä alistu enempää kenenkään mielivaltaan!
En jaksanu lukee koko juttua kun kävi rasittamaan, mutta kyllä miehet vaihtamalla paranee!!! Jos on kyse triviaalista asiat, niin silloin ei ehkä mutta mainitsemasi asiat on OLEELLISIA.
Olen niin onnellinen, että aikoinaan heivasin pelejä pelailevan tyypin ja nyt olen maailman ihanimman miehen kanssa, joka huomioi minua jatkuvasti eikä pelaile pelejä.
Itsetuntosi taitaa olla aika nollilla, kun annat itseäsi tuolla tavalla kohdella. Nyt pelolle se tyyppi!
ketä läheistä ihmistä miehesi muistuttaa?
hänen täytyy muistuttaa jotain koska sinä jaksat häntä! Kuka sinua on kohdellut lapsuudessa ja nuoruudessa huonosti? isä vai äiti? isä vai äiti on mitätöinyt sinua ja antanut sinun uskoa ettet ole mitään ja pettänyt sinun luottamuksen? KUMPI?
kukaan mielenterveydeltän terve ihminen ei ole tuollaisessa parisuhteessa. Sinä tarvitset apua ulkopuoliselta kuten psykologilta tai terapiasta. Siitä lähtien kun muutut itse, muuttuu suhteesikin ja miehesikin. Ennen sitä kumpikaan teistä ei muutu.
Enkä tarkoita että syy on sinussa. Jotain on joskus kuitenkin mennyt vikaan, että sinun rakkauttasi ruokkii se, että sinulle tehdään paskaa. Se saa toiset lähtemään, sinut jäämään ja sanomaan vielä meille ettet petä sellaista paskasäkkiä!!
Hoida itseäsi ja mielenterveyttäsi, äläkä kuluta aikaa hoitamalla suhdetta tai miestä.
KESKITY ITSEESI HYVÄ NAINEN, OLET SEN ARVOINEN!!!!
lisäään vielä, että kukaan ei tässä maailmassa enää sinua voi kohdella huonosti ellet sinä itse sitä salli. Olet aikuinen nainen ja voit itse päättää kuka kohtelee ja miten. Et ole enää lapsi joka on riippuvainen vanhemmista, pärjäät yksinkin ja sinulla on vastuu itsestäsi.
Loppujenlopuksi kukaan muu ei kohtele sinua yhtä huonosti kun sinä itseäsi. Koska tuohon suhteeseen olet jäänyt.
Kiitos todella paljon kaikille vastauksista.
Tänään nyt illalla sanoin miehelle, että huomenna puhutaan (käy yötöissä) .. tässä nyt minulla sitten aikaa miettiä mitä sanon ja minkä ratkaisun teen.
Rohkaisitte minua hyvin paljon ja yllättävän monia oli sellaisia naisia jotka kokenut samaa.
Tänään olen miettinyt, että hän ei ansaitse minua.. toivottavasti tämä tunne pysyy. Olen miettinyt näin ennenkin, mutta palannut aina takaisin.
Toivottavasti minulla olisi nyt voimaa tehdä oikeat ratkaisut.
Jos lähden, niin tekisi mieli tatuoida miehen otsaan, että kukaan ei tarvitse sitä miestä.
Se mies saa ihmisen polkemaan itsensä maan rakoon.
Jos saan lähdettyä, niin tarvitsen apua itseni kokoamiseen.
Aion harkita vakavasti ammattiauttajaa, joka on silti todella vaikeaa.. en tykkää puida näitä asioita ääneen, siksi tänne purinkin ajatuksia.
Käyn lueskelemassa, jos joku vielä kirjottaa jotain.. todella rohkaisee, kun kuulee muiden suusta totuuden.
Kiitos todella paljon vastanneille.
T:Paskaa kokenut
Olen kokenut niin paljon paskaa tämän miehen aikana, mutta silti vieläkin rakkaus on ja pysyy.
MIKÄ RAKKAUS???? Missä se näkyy???? annat itseäsi pitää kynnysmattona, herää hyvä ihminen!!!!!!!!!!