MIkä siinä on et miehet ikäänkuin jättää tekstailun aina kesken. Siis yhtä-äkkiä vaan ei kuulu enää mitään. Ja sit ku nähdään niin ihan normaaleja ollaan. Täh? En tajuu, ja tähän ongelmaan oon törmänny useemmin ku kerran ja useamman ku yhen miehen kans. Ihan sama onko mies seurustelukumppani vai kaveri. Naisten kans en moiseen oo törmänny.
Ihmettelen vaan!
Ihmettelen vaan!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen ehkä vähän huono vastaamaan koska en juuri ole innostunut harrastamaan "chattailua" tekstiviesteillä kenenkään, en myöskään miespuolisten ystävieni enkä vanhempieni kanssa. Mutta toisaalta tuntuu että eivät niin taida tehdä muutkaan miespuoliset kaverini.
Kysymys siis kuuluu, että miksi tekisin poikkeuksen naispuolisten tuttujen kanssa. Minusta ei yleensäkään ole kauhean helppoa eikä luontevaa pitää yhteyttä yksinomaan tekstin välityksellä. Muutama vuosi sitten pelkkään sähköpostiin ja kirjeisiin perustuva yhteydenpito naisen kanssa, josta olin kiinnostunut, oli yhtä tuskaa.
Jos kyseessä on vasta alullaan oleva mahdollinen suhde, niin en viitsi kyllästyttää tai karkottaa häntä heti alussa kirjoittamalla väkisin jotain joka päivä. Voi luulla epätoivoiseksi vonkaajaksi. Varsinkin kun jostain syystä kammoan yli kaiken odottamattomia SMS-pakkeja tyyliin "jos kuitenkin unohdettaisiin tää homma, ei pahalla" (pari kokemusta) Jos tyttö kyllästyy minuun, niin kyllästykööt edes rehellisesti juttuihin ja naamatauluuni eikä joihinkin liian usein lähetettyihin mitäkuuluu-viesteihin jotka olen tavallaan puoliksi vastoin tahtoani kirjoittanut... Eri asia on tietysti jos juttu luistaa ja toinenkin laittaa silloin tällöin oma-aloitteisesti viestejä. Varsinaiselle seurustelukumppanille nyt on ihan kiva viestejäkin lähetellä mutta toisaalta kivempi on silloinkin jutella puhelimessa. Jos taas kyseessä on kaveri, niin miksi hänelle tekstailisin paljon sen enempää kuin muillekaan kavereille. Sit tietysti jos ei ole vähään aikaan kuulunut on kyllä hauska vaihdella kuulumisia.
No siksi se pitää lopettaa, kun siitä ei muuten tule loppua, jos toinen osapuoli on nainen. Tekstiviesti on ihan kätevä apuväline silloin, kun ei voi puhua, mutta varsinaisena viestintäkeinona aivan hanurista. En todellakaan ala nysväämään jotain 160 merkin taidonnäytettä montaa kertaa illassa.
pakko kompata tätä
Akkojen kotkotuksia sellainen väite että niihin pitää vastata, tekstiviestejä käytetään vain ilmoitusluontoisiin asioihin. Jos asia ei hoidu yhdellä viestillä niin silloin kai on järkevintä selvittää asia puhumalla. Rahasta se ei ainakaan ole kiinni, viiden minuutin puhelun aikana saa monin verroin enemmän sanottua kuin kymmenellä tekstiviestillä.
Sinäpä sen sanoit.. minuutin puhelulla saat muutaman tekstiviestin asian kerrottua hieman nopeammin ja halvemmin..
minä ainakin tekstailen ihan normaalisti edellyttäen sitä että saan sitten yhtä lailla vastauksia. itse asiassa mulla on muutama naispuolinen kaveri jotka "jättää tekstailun kesken ja sitten kun nähdään ollaankin ihan normaalisti."
on kyllä totta että kyrsii saada pakkeja tekstiviestin muodossa paljon enemmän kuin että ko. henkilö soittaisi ja kieltäytyisi esim. tapaamisesta kohteliaasti. tai jos on ollut puhetta että "minäpäs soitan huomenna siitä tapaamisesta" ja nainen lähettää ennen mahdollisesti sovittua aikaa että onkin kiinni. tässä tilanteessa alkaa jo miehinen ylpeys estää vastaamasta, ainakin mulla.
Koskapa naiselta puhe loppuisi?
Mieheltä loppuu, kun tajuaa naisen "ääliöksi".
Ei vain halua loukata livenä.
moi.et kertonut onko kyseinen kaveverisi ehkä todellakin varattu, se ainakin olisi sopimatonta tekstailua..mieti onko onko kenties oikein mennä toisten seurustelijoiden väliin sotkee. mulla kokemuksia.
eli mulla on käynyt niin että saan yksikseen lähetellä viestejä ja sit loppujen lopuks en ees tiiä onko ne menny perille kun ei tuu vastausta se on helvetin mukavaa ja rakentavaa keskustelua :)
kyllästymiseensä asti vain huomatakseen, ettei viestittelysi vastaamalla lopu ikinä. Sen takia he lopettavat vastailun. Sillä se loppuu. Kohtuus kaikessa.
kai silloin tarvi mitään sanoa, jollei mitään varsinaista asiaa ole. Ja toiset tosiaan mielummin puhuu kasvotusten, kuin tekstaa asiansa.
Seurusteleppa sellaisen ihmisen kanssa, jonka yleisimmät vastaukset viestiin sisältävät suurinpiirtein tasan kaksi sanaa josko edes koko vastausta ilmaantuu. Opit kyllä sen jälkeen arvostamaan sitä, kun viestiin ylipäänsä saapuu vastaus, joka edes sisältää yhden kokonaisen lauseen tai jopa kokonaisen asiakokonaisuuden(!) ja josta huomaa, että vastapuoli on keskittynyt siihen viestin kirjoitukseen edes jonkin verran ja ajatellut mitä kirjoittaa(ja sitä viestin saajaa), vaikkei se viestittely koko päivää kestäisikään :)
Mä itse suosin mielummin viestejä, niin mies- kuin naispuolistenkin kaverieni kanssa ja jopa oman mieheni kanssa tekisin näin. Tosin ei nyt parisuhteessa ollessa kokoajan toiselle mitään asiaa ole kun se on poissa, että voin ihan hyvin olla vallan kommunikoimattakin. Soitan kyllä kaverille tai miehelleni, jos on tarve, mutta en osaa luonnollisesti puhua puhelimessa, enkä pitkään. En oo mitään puhelimessa jaarittelevaa sorttia - en ikinä oikein keksi mitään sanottavaa. Kuuntelen kyllä mielellään, jos toinen puhuu.
Lasketsä ihan oikeasti jotain tekstarien määrää?
Jos sua alkaa joku arveluttaan niin ota luuri ja soita sille miehelle ja kysy että mikä mättää. Jos et oo valmis ottaan sua vaivaavista asioista selvää sieltä missä ongelma sun mielestä on niin sitten ne asiat eivät oikeastaan vaivaa sinua.
Vai tuntuisko kenties siltä että moisen asian kyseleminen mieheltä olisi pikkumaista ja saa sut vaikuttaan panikoivalta kontrolliahaluiselta sivuseikkoihin takertuvalta pikku kanaselta?
Syy on siinä että me miehet ollaan niin pirun cooleja ja hienoja. Me pystytään. Se ei ole loukkaus tai merkki mistään muusta kuin siitä että olet tekemisissä miehen kanssa. Koitappa nyt opetella elämään asian kanssa tai avaamaan suusi asiasta jos tää ongelma on oikeasti ongelma. Kyllä mies selittää asian sulle.