Pettäjät selittelevät AINA asiansa parhainpäin,niin että se olisi jotenkin "luvallisempaa" pettää kun on HYVÄ syy.Todella itsekästä meininkiä,ei siinä paljon pohdita oman tai edes sen toisen puolison tunteitä,ei kun minä ja minä vaan,muil nii välii...Jos puolison tavat ja olemus ja mikä ikinä siinä sitten kyllästyttää niin ensin koitetaan hakea ulkopuolista apua ja jos ei sitäkään halua tai siitä ei oo apua niin sit sitä vois nostaa kytkintä ja LÄHTEE helvattiin siit suhteesta....
Se on kyllä...
"hauskaa"..
11883
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mielestäni pettäjät ovat pelkureita ja itsekkäitä. Pettäminen on aina pettäjän teko, ei petetyn vika. Parisuhteen vaikeuksiin on aina kaksi osallista, mutta pettämispäätöksen tekee aina pettäjä. Aika harva suhde on pettämällä parantunut, joten siinäkin suhteessa pettäminen vaikeassa tilanteessa on aika epäloogista.
Ihminen voi elää natisevassa liitossaan vuosikymmeniä kyllästyneenä kaikkeen, myös toiseen osapuoleen, kun ei paremmasta ole tietoa.
Eihän sitä kukaan osaa ennalta aavistaa koska kolahtaa se oikea kohdalle, se olisikin helppoa, jos siitä saisi viestin etukäteen. Voisi valmiiksi erota, ennen uuden kohtaamista.
Siinä vaan käy niin, että usein sitä halutaan tutustua siihen uuteen paremmin, ennen suuria muutoksia, ettei uudestaan löisi kuokkaansa kiveen. Moni ihinen on viisas ja oppii tekemistään virheistään.
Monesti siellä saattaa olla toisella osapuolella sama tilanne, tai sitten hän ei ole halukas sitoutumaan, joten katsellaan ensin kuinka suhde kehittyy.
Joka tuutista toitotetaan ensin tulevan ihastuksen, sitten rakastumisen ja vasta sen jälkeen rakkauden, joten äkkiä siinä menee vuosi tutkaillessa onko uusi ihastus todella se oikea.
Et tainnut ymmärtää tuota ironista ilmaisuani.En todellakaan näe asiassa mitään hauskaa.Itse lähdin liitosta kun rakkaus oli loppu.Tekee itse kullekkin hyvää olla välillä ihan yksikseenkin.Miksi aina tarvisisi olla jo uusi valiiksi katsottuna?Kirjoituksesi oli taas yksi "selityksistä",sitä juuri tarkoitin.Minä puhun kokemuksesta että kyllä sitä voi noinkin toimia,loukkaamatta muita ihmisiä.Ainahan ero satuttaa jollain lailla mutta ei siihen tarvitse muita enää sotkea.Olemme mieheni kanssa silti edelleen väleissä vaikka ero satutti häntä varmasti silloin.Olin itse kuitenkin helpottunut päätöksestäni ja teostani.Kannattaa harkita ennenkuin sotkee siihen muita osapuolia!!
ois hienoa, jos kaiken tietäis etukäteen.
Jos kaikki eroaisivat siksi, kun rakkaus loppuu, niin aika vähän olisi liittoja. Kyllä rakkaudettomassa liitossakin kituuttaa, varsinkin jos on lapsia, eikä paremmasta tietoa.
Sulla vaan ei sattunut kolahtamaan ennen eropäätöstä, kaikille ei vaan aina käy niin.
Jos oma liitto ei ole kunnossa tai toimi, sitä voi yrittää parantaa. Jos ei parannusyritykset auta, voi erota. Kolmatta pyörää tai kolahteluja ei kannata odotella. Ero ja sen käsittely -lähinnä henkisesti- on helpompaa, kun uusi ei pyöri sotkemassa kuvioita tuossa vaiheessa.
Rakkaus ei välttämättä lopu edes eroon. Kyllästyminen ei ole sama asia kuin rakkauden loppuminen. Myöskään parisuhteen toimimattomuus ei tarkoita rakkauden loppumista tai päinvastoin. On raukkamaista roikkua parisuhteessa odottelemassa uutta ja parempaa. Siinä vaiheessa kun omalta kohdaltaan on varma, että parisuhde ei tule paranemaan, on paljon parempi erota kuin jäädä odottelemaan uutta rakkautta. Erokin on paljon helpompi, kun jätetty ei ole kaiken lisäksi petetty.
petetty vai jätetty?
Pettämisen tultua ilmi, voidaan vielä yrittää suhdetta korjata, petetyllä on usein mahdollisuus.
Jättämisen jälkeen jätetyllä on mahdollisuudet aika vähissä.
Kyllä jättäminen voi olla pahempi paikka kuin petetyksi tuleminen, silloinhan täytyy olla ollut tosi huono toiselle, jos hän jättää ilman mitään parempaa syytä.
Jos kumppani pettää, niin silloin voi laittaa kaiken kumppanin ja kakkosen syyksi, niin kuin usein näyttää käyvän.
ihmisiä tuntuu olevan:
niitä, jotka ajelehtivat elämänsä syyttäen kaikista asioista olosuhteita ja muita ihmisiä, ja sitten niitä, jotka tekevät valintoja ja päätöksiä ja syyttävät niiden seurauksista itseään.
Tunnette kai tuon ekan tyypin?
Hänellä oli nuorena kovasti lahjoja vaikka ammattilaisurheilijaksi/huippututkijaksi, mutta sitten tuli se loukkaantuminen joskus 14-vuotiaana/epäreilu opettaja peruskoulussa, ja näin sitten kävi. Lopputuloksena tuikitavallinen perustyöntekijä, jolta rahat on aina loppu, koska yhteiskunta on siihen syypää.
Hän oli kovasti haluttu kumppani, mutta sitten hänet vokoteltiin viekkaudella ja vääryydellä väärän ihmisen kanssa naimisiin, ja nyt siitä liitosta ei voi lähteä, vaikka vientiä olisi (kuten kaikki kapakkakeikat osoittavat).
Lisäksi kumppanilla on liikaa painoa/väärän värinen tukka/on se niin tylsä kaikkinensa, kun ei muuta tee kuin sohvalla makaa. Mutta kun sitten ihan ilman omaa panosta on noita lapsia ja velkoja siunaantunut, niin eihän sitä voi erota. Puolisokin tekisi itsemurhan, jos tulisi jätetyksi. Niin pakkohan sitä on siihen jäädä.
Kunnes sitten työpaikan känni-iltamissa tulee vastaan "sielunkumppani" ja siinä vaan käy niin. Ihan siis ilman omaa syytä, täysin pyytämättä ja tilaamatta tulee rakastuneeksi, niin eihän sitä sitten voi muuta kuin pitää kahta suhdetta ja valittaa lähiökapakan baarimikolle miten kurjasti ja kovasti on elämä kohdellut. Niin hyvää ihmistä.
ollut koko ikänsä luuseri, jos hän rakastuu toisenkin kerran elämässään, tai ehkä jopa ensimmäisen kerran oikeasti.
Olipa aika outo ilmaisu:niin aika vähän olisi liittoja? Miksi pitäisi olla,onko jossain laskuri kuinka paljon niitä pitäisi olla.Voisi olla enemmänkin ONNELLISIA liittoja jos rehellisiä oltaisiin.Ei tarvitse kolahtaa,ratkaisun voi tehdä muutenkin.Toi on vanha selitys että lasten takia ollaan,lapset saavat aivan väärälaisen parisuhde mallin jossa ei osoiteta hellyyttä tms...toisilleen ollenkaan.Lapset ovat hyvin sopetuvaisia ja jos vielä siitä pidetään huoli että molemmat vanhemmat osoittavat että he eivät katoa mihinkään.Taas vaan niitä seli seli juttuja kun ei ole rohkeutta ottaa ohjaksista kiinni omassa elämässään.Ei siihen tarvii jäädä mitään kolahduksii odottelemaan.Äitini jo opetti että kukaan ei sun puolestas tee mitään päätöksiä,vaan itse ne täytyy tehdä.Olen koittanut muistaa tämän monessa asiassa elämässäni,minulla olikin viisas äiti ja samaa olen opettanut myös lapsilleni.Niinkuin keskutelun alussa jo mainitsin ,AINA selitellään ja puolustellaan petoksen luvallisuutta.
niin miksi itse erosit?
Kerroin jo tuolla aiemmin että rakkaus vaan loppui.