Kysyisin vaan yhtä asiaa miehistä...
ensin tautaa..
Lähdin eräänä iltana kaverin kanssa pitkästä aikaa juhlimaan, emme olleet nähneet toisiamme aikoihin. Menimme katsastamaan kaupungimme uutta baaria. Siellä ollessamme huomasin enitsen jätkäkaverini istuvan baaritiskillä yksin. Menin hänen luokseen ja kysyin onko hän yksin baarissa. No aloimme siinä jutella elämän tilanteestamme ja päädyimme puhumaan menneistä, niistä ajoista kun olimme vielä yhdessä. Hän oli mennyt juuri kihloihin, onnittelin häntä. Emme olleet aikaisemmin jutelleet meidän suhteestamme sen jälkeen kun meillä meni poikki. Se oli silloin meidän yhteinen päätöksemme, jota en kadu. Emme olleet kumpikaan juoneet kuin muutaman oluen koko illan aikana kun hän jo pisti kätensä ympärilleni ja suuteli. Se ilta meni siinä. Ennen viimeisiä hitaita hän päätti lähteä ja sanoin itsekin että se on hyvä idea.
Tapasin hänet seuraavana viikonloppuna ja juttelimme hetken yhdessä tapahtuneesta ja hän sanoi suutelevansa minua siksi että hän halusi muistella vanhoja aikoja. Suudelma, meidän yhteisestä ajastamme muisto. Hän halusi palata menneeseen. En pystynyt sanomaan siihen mitään. Ja hän ehdotti että hän tulisi luokseni yöksi. Siinä vaiheessa sanoin etten ota häntä luokseni, koska hänellä on tyttöystävä kotona, jonka kanssa on päättänyt vakiintua. Ettei meitä ole enää eikä tule olemaan! Ja tarkoitin sydäntäni myöden mitä sanoin! Tottakai välitän hänestä, hän kulkee aina minun mukana, mutta en enää rakasta häntä.
Jäin kaverini kanssa ihmettelemään, miksi te miehet haikaatte entisen muijan perään vaikka olette kihloissa. Hän ei meinaan ollut ainoa. Eräskin mies ystäväni tuli luokseni ja sanoi että seurustelisi kanssani, mutta kun hän itse seurustelee. Miksi ihminen haluaa toista kun on toisen kanssa??? Eikö yksi riitä?? Onko seurustelu vain syy jononkin, mutta sana..?
(Syy ei ole kokonaan heissä/ hänessä, on syytä jonkin verran minussakin. Mutta yleensä te miehet teette aloitteen.)
ensin tautaa..
Lähdin eräänä iltana kaverin kanssa pitkästä aikaa juhlimaan, emme olleet nähneet toisiamme aikoihin. Menimme katsastamaan kaupungimme uutta baaria. Siellä ollessamme huomasin enitsen jätkäkaverini istuvan baaritiskillä yksin. Menin hänen luokseen ja kysyin onko hän yksin baarissa. No aloimme siinä jutella elämän tilanteestamme ja päädyimme puhumaan menneistä, niistä ajoista kun olimme vielä yhdessä. Hän oli mennyt juuri kihloihin, onnittelin häntä. Emme olleet aikaisemmin jutelleet meidän suhteestamme sen jälkeen kun meillä meni poikki. Se oli silloin meidän yhteinen päätöksemme, jota en kadu. Emme olleet kumpikaan juoneet kuin muutaman oluen koko illan aikana kun hän jo pisti kätensä ympärilleni ja suuteli. Se ilta meni siinä. Ennen viimeisiä hitaita hän päätti lähteä ja sanoin itsekin että se on hyvä idea.
Tapasin hänet seuraavana viikonloppuna ja juttelimme hetken yhdessä tapahtuneesta ja hän sanoi suutelevansa minua siksi että hän halusi muistella vanhoja aikoja. Suudelma, meidän yhteisestä ajastamme muisto. Hän halusi palata menneeseen. En pystynyt sanomaan siihen mitään. Ja hän ehdotti että hän tulisi luokseni yöksi. Siinä vaiheessa sanoin etten ota häntä luokseni, koska hänellä on tyttöystävä kotona, jonka kanssa on päättänyt vakiintua. Ettei meitä ole enää eikä tule olemaan! Ja tarkoitin sydäntäni myöden mitä sanoin! Tottakai välitän hänestä, hän kulkee aina minun mukana, mutta en enää rakasta häntä.
Jäin kaverini kanssa ihmettelemään, miksi te miehet haikaatte entisen muijan perään vaikka olette kihloissa. Hän ei meinaan ollut ainoa. Eräskin mies ystäväni tuli luokseni ja sanoi että seurustelisi kanssani, mutta kun hän itse seurustelee. Miksi ihminen haluaa toista kun on toisen kanssa??? Eikö yksi riitä?? Onko seurustelu vain syy jononkin, mutta sana..?
(Syy ei ole kokonaan heissä/ hänessä, on syytä jonkin verran minussakin. Mutta yleensä te miehet teette aloitteen.)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moi Pocahontas!
Se entinen miehesi on aikoinaan rakastunut Sinuun todella rajusti. Tänään hän on kihloissa ja ... mutta se ei ole sellaista minkä hän on kokenut entisaikaan. Sinä oot ilmeisesti söötti! On nimittäin asiasta vähän kokemusta ja vaikeeta on pirulauta. Ihmismieli, onko se niin heppoinen?
Se mies nyt vain sattuu olemaan paskiainen.
Mitä hän muuten siellä baarissa roikkuisi, kihlautunut mies?
Vedätkö sellaisia puoleesi, kun luulet kaikkien olevan sellaisia?
totta, miks mies roikkuisi yksin baarissa vaikka juuri ois menny kihloihin? Hän oisi voinut hyvin suudella jotain ulkopuolistakin ehkö jos olisi saanut tilaisuuden ?
Muttajoo, ite en tällähetkellä seurustele, mutta jos näkisin nyt yhtäkkiä ensirakkauteni (seurustelimme reilu 3 vuotta) , vaikka erosta on jo noin kaksi vuotta, niin menisi multa varmasti plasmat iiihan sekasin jos suudeltaisiin, koska rakastin häntä mielettömästi ! Vaikkakin on mulla ollut muutama seurustelusuhde hänenkin jälkeen, mutta niitä en edes suostuisi enää suutelemaan, vaikka hyviä suhteita olivatkin.
Eli se ensirakkaus tai tietty exä varmasti voi jäädä ajatuksiin ja jopa sydämeen loppuajoiksi, vaikka uusia suhteita myöhemmin tulisikin.
niin...aika se on joka kultaa muistot, kannattaa siis pitää mielessä minkä takia on aikoinaan ero tullut. Oli sitten itse jättäjä tai jätetty.
Voit olla hyvinkin oikeassa. Me kumpikin aikoinamme välitimme toisistamme. Mutta en ole ajtellut että hän olisi välittänyt niin rajusti.
Viestisi antoi ajatusta.. Ehkä se on nii. Hän on yhä rakastunut muhun, mutta eri tavalla kuin nykyiseen kihlattuun. Elämä on toisinaan vaikeaa, mutta sehän oikeastaan tekee elämästämme rikkaan.