No niin,
sain käsiini kihlatulleni osoitetun kirjeen. Sen oli lähettänyt hänen vuosien takainen ulkomaalainen läheinen ystävänsä. Olen nähnyt hänen aikaisemmatkin kirjeensä, mutta nyt kirjeen sisältö alkoi jo mennä ehdotuksiin intiimistä tapaamisesta! Tyyppi kertoi muistelevansa naistani usein "sellaisena kuin näin sinut uima-altaan reunalla istuskelemassa, mutta pahaksi onneksi miehesi oli aina läsnä emmekä voineet mennä pidemmälle...!". "Tänne on nyt hyvin halpoja lentoja, tule tänne...voimme siten jatkaa pikku salaisuuttamme...kotini on käytettävissäsi aina...", jne. Mitäkö tein? Mietin vuorokauden ja tein sitten päätökseni: Kirje ei ikinä tavoita naistani. Vastasin itse miehelle. Pahoittelin tilannetta ja kerroin tämän naisen olevan kihlattuni ja että menemme pian naimisiin. Pyysin ettei hän enää kirjoittelisi ja että hän katkaisisi yhteydenpidon kokonaan. Toivoin hyvää hänen loppuelämälleen ja päätin kirjeen. Nyt on ollut vajaan viikon verran ihan hiljaista hänen suunnastaan. Naiseni ei kirjoittele hänelle, ellei hän ole saanut kirjettä. Aikaisempiin kirjeisiin hän on tosin vastannut, mutta melko neutraalisti.
Olisiko minun pitänyt seurata vain sivusta, kuin aisoja kannatellen? Ei kuulu tapoihini, olen toiminnan mies.
Rob.
sain käsiini kihlatulleni osoitetun kirjeen. Sen oli lähettänyt hänen vuosien takainen ulkomaalainen läheinen ystävänsä. Olen nähnyt hänen aikaisemmatkin kirjeensä, mutta nyt kirjeen sisältö alkoi jo mennä ehdotuksiin intiimistä tapaamisesta! Tyyppi kertoi muistelevansa naistani usein "sellaisena kuin näin sinut uima-altaan reunalla istuskelemassa, mutta pahaksi onneksi miehesi oli aina läsnä emmekä voineet mennä pidemmälle...!". "Tänne on nyt hyvin halpoja lentoja, tule tänne...voimme siten jatkaa pikku salaisuuttamme...kotini on käytettävissäsi aina...", jne. Mitäkö tein? Mietin vuorokauden ja tein sitten päätökseni: Kirje ei ikinä tavoita naistani. Vastasin itse miehelle. Pahoittelin tilannetta ja kerroin tämän naisen olevan kihlattuni ja että menemme pian naimisiin. Pyysin ettei hän enää kirjoittelisi ja että hän katkaisisi yhteydenpidon kokonaan. Toivoin hyvää hänen loppuelämälleen ja päätin kirjeen. Nyt on ollut vajaan viikon verran ihan hiljaista hänen suunnastaan. Naiseni ei kirjoittele hänelle, ellei hän ole saanut kirjettä. Aikaisempiin kirjeisiin hän on tosin vastannut, mutta melko neutraalisti.
Olisiko minun pitänyt seurata vain sivusta, kuin aisoja kannatellen? Ei kuulu tapoihini, olen toiminnan mies.
Rob.
Vastaukset 16
Vanhimmat
olisin tehnyt samoin vastaavanlaisessa tilanteessa, olen nainen.
Olisi kysymys miten toimisit tässä tilanteessa. Tilanne on siis tämä: Pari kuukausi sitten oltiin viettämässä emännän kanssa viikonloppua. Baari-illan jälkeen hänelle soitti joku kun kysyin kuka se on hän sanoi et ei kukaan. No tottakai pienessä humalapäissään ajattelee kaiken laista ja otin puhelimen ja kysyin et kuka oot. Puhelimessa vastas emännän exä no silloin en suuttunut vaan sanoin et jätä naiseni rauhaan, Koska tiesin että hän on ennenkin soittellut ihmettelin vaan kun ei suostunut sitä mulle paljastamaan. Kuukausi sitten ihan leikillään häslättiin ja vertailtiin kummalla on tyhmempiä nimiä kännykässä. Emännän kännykssä luki sit et "joku" kun kysyin mikä numero tämä on hän vastas et eihän tiedä. En tiedä
mutta alkoi epäilyttää niinpä otin numeron talteen. Kun soitin kyseiseen numeroon vastasi hänen ex miehensä. Tästä alkoi hirveä riita lähdin kävelemään asunnosta hän soitti vannoi et ei sen takii halunnut kertoo et suuttuisin?? No kumminkin
monen keskustelun jälkeen kun hän niin vakuuttavasti mulle sanoi annoin asian jäädä.
Nyt tulin tänään firman järjestämän laiva reissun jälkeen kotiin ja aloin tiskaamaan ajutuksena et yllättäisin emännän koska hän on iltatöissä. Mutta yllätyksen sain minä. Löysin likasten astioitten välistä pari tölkkiä koff olutta. Tämä on tärkeää siksi et ensinnäkin ennen laiva reissua siivosimme ja samalla vietiin kaikki tyhjät tölkit. Emäntä ei juo olutta ja kun minä juon aina karhua. Tällä hetkellä olo on aika paha mutta aion kysyä häneltä ensiksi että onko hänellä käynnyt ketään kaveria viikonlopun aikana. Kertokaa mitä teen jos hän vastaa et ei kun on tota jälkipolveakin tullu tehtyä??
Ensiksikin, ota rauhallisesti ja älä missään tapauksessa päästä otetta naisestasi. Älä myöskään kaivele tätä ikävältä kuulostavaa asiaa. Seuraa kuitenkin vaikka salaa tilannetta ja pyri naisesi tietämättä estämään jotenkin tämän kolmannen pyörän tunkeilut ja lähentely-yritykset. Jotkut naiset oikein provosoivat miestään heittämään tunkeilijat pellolle. Miehen pitää olla mies naiselleen! Ota siis rauhallisesti, mutta älä luovuta!
että naisellasi ei taida olla puhtaat jauhot pussissa? Epäilyttävää...
Osoititpahan, että rakastan naistasi tosiaan. Nostan hattua! Suomessa on kirjesalaisuus, mutta mitäs tunki kirjeineen osoitteeseenne!
Good Luck!
; )
jos se oli salaviesti siltä ulkkarikaverilta tuolle naiselle että tosissaan täällä rakastetaan ja heitä se kunnollinen fiksu superkärsivällinen äijäsi pellolle vaa-a-an...
Niin,
tuosta aloittajan jutusta nousi muutama asia mieleen:
Ensinnäkin, mun mielestä ON väärin lukea toiselle tullut kirje! Mutta yhtälailla naisesi olisi pitänyt näyttää sulle se kirje, ja vastata tai teidän yhdessä aivan kuten teit.
Nyt koska teit kaiken omavaltaisesti, naisesi tietämättä, et voi koskaan saada tietää, mitä naisesi olisi asiasta ollut ITSE mieltä -olisiko jatkanut selkäsi takana yhteydenpitoa vai ei.
Pahinta tässä kuitenkin on must se, että olet ulkomaalaiselle miehelle näyttänyt oman naisesi "kaapin paikan" - et niinkään sille miehelle!! Siksi naisesi olisi itse pitänyt vastata, koska nyt ulkomaalainen mies luulee, että naisesi on tossusi alla - ja me kaikki tiedämme, kuinka ajan kanssa sieltä tossun alta halutaan pois.
Ymmärrän kyllä tekosi, vaikka se näennäisessä ritarillisuudessaan on kuitenkin vain äärimmäisen mustasukkainen teko. Teillä ei vaimosi kanssa selvästikään ole mitkään luottavaiset välit ja se on se yksi asia, mitä tästä harjoituksesta pitäisi oppia.
Opetelkaa luottamaan toisiinne, puhukaa, kommunikoikaa.
Just niin, minäkin olisin naisena loukkaantunut holhoamisesta ja asian hoitamisesta minua kuulematta. Tuosta olisi syntynyt selkkaus! Saavathat muut miehet ehdotella, eri asia on, viitsiikö niihin ehdotuksiin suostua. Jos todella pelkäät, että joku muu vie naisesi, mieti miksi hän sinut jättäisi? Jos mieleesi ei tule yhtään hyvää syytä ja naisesi on samaa mieltä, moinen mustasukkaisuus ja kontrollintarve ei ole perusteltua. Anna aikuisen ihmisen hoitaa itse ei-toivotut ihailijat pois tieltä - kyllä hän osaa tarvittaessa apuakin pyytää, jos ahdistelu käy hermoille.
On puhtaasti naisen logiikkaa, että mies ei saisi "vartioida" naistaan. Haluaisinpa sanoa tässä, että "maailma on muuttunut Eskoseni"! Nykyisin on kaikenlaista houkutusta "tuolla ulkona" ja aina ei oma kontrolli ymmärrä laittaa ajoissa jarruja päälle. On kiva leikkiä ja flirttailla, jne. Sehän on viatonta leikkiä vain... Entäpä vastapuoli, se kolmas mies, entäpä jos hän ottaakin tosissaan ja alkaa pommittaa periaatteella "kaikella on lopulta hintansa". Homma saa uusia piirteitä, alkaa kiinnostaa flirttailua enemmän.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että juuri miehen kuuluu katkaista tämä leikki ja kertoa, että parisuhteessa on vain kaksi. Pari tarkoittaa kahta. Jos ehdotuksia alkaa tulla kolmannelta osapuolelta ja mies saa siitä tietää, on se mies aisankannattaja, joka ei tee mitään! Uros ajaa kilpailijat kauas!
ah uh, aika lailla testosteronia tuossa kommentissa! Toisaalta ihan hellyttävää :-) Toivottavasti sama pätee sitten myös toisin päin - eli nainenkin saa puuttua mieheensä kohdistuvaan flirttiin. Ja toivottavasti kommenttisi ei tarkoita sitä, että nainen olisi parisuhteessa se heikompi astia - eli alttiimpi imartelulle ja sitä myötä pettämiselle.
Houkutuksia kyllä riittää, se on totta. Silti uskon, että ns. vartioinnista ei ole loppujen lopuksi paljoakaan hyötyä. Se menee, joka on mennäkseen .... liioiteltu vartiointi saattaa jopa provosoida ylittämään rajat.
Hei naiset,
miksi teidän pitää flirttailla, pitää silmäpeliä, vilkuilla, antaa kiinnostuksen pysyä, yms. ihan millä nikellä te haluatte flirttiä kutsua. Miksi siis on flirttailtava ja joskus vielä oman miehensä tieten?
Ei, älkää hermostuko kysymyksistäni! Tehän olette sanoneet, että eihän pikku flirtissä ole mitään pahaa. Mutta miksi siis on flirttailtava, naiset?
Olisikohan se sitä, että maailmankaikkeudessa on muitakin kiinnostavia miehiä/naisia kuin se oma? Jotkut nyt vaan ovat niin miellyttäviä joko ulkonäkonsä, käytöksensä tai taitojensa puolesta, että vain kuurosokealta se jäisi huomaamatta. Ei se viaton flirtti silti automaattisesti johda mihinkään, eikä siitä kannata joka kerta hermostua. Pieni kilpailuasetelma tekee nähdäkseni parisuhteessa jopa hyvää - ainakin muistaa, miksi kannattaa olla yhdessä.
Vain sokea pyhimys tai itseään pettävä valehtelija pystyy olemaan ikinä koskaan vilkuilematta ja/tai ajattelematta muita - tai torjumaan tylysti jokaisen eroottisen pikkuvärähdyksen, joita ulkomaailmassa kohtaa. Haaveillaanhan sitä filmi- ja rokkitähdistäkin! Se on periaatteessa ihan sitä samaa tarvetta kokea jotain eroottista tietäen, ettei se johda mihinkään sen vakavampaan. Ottakaahan iisisti ;-))
jolle pitää kertoa missä menevät omasta mielestä suhteen rajat, on se oma puoliso. Hän hoitaa itse kommunikoinnin muille tahoille.
Ei toista voi rajoittaa, jos se toinen itse ei suostu.
.. ja teit Oikein.
naisena arvostan miestä joka suojaa puolisoaan moiselta häiriköinniltä ja tekee parhaansa sen lopettamiseen!
Enpä voisi suuttua miehelleni jos hän toimisi kirjeen kanssa kuten sinä toimit.
Päinvastoin, säästääpä minut epämiellyttäviltä tunkeilijoilta noin!