Olen 28-v nuori nainen ja olen edelleen sinkku. Pikkuhiljaa mieleeni on hiipinyt oman perheen perustaminen yms. En vain tunne löytäväni seuraa itselleni. Treffipalstoilta olen kyllä yrittänyt, mutta ei ole tärpännyt. Olen ihan tavallinen ihminen. Pidän musiikista, elokuvista, hauskanpidosta, kavereiden seurasta ja niin monesta muusta "normaalista" asiasta. Ainoa ero on, etten käytä alkoholia ja että olen uskovainen. En keskustele uskostani, enkä yritä siihen ketään käännyttää, harva kaverinikaan tietää siitä. Kun sitten haluan olla rehellinen mahdolliselle seurustelukumppanille, saan heti lähtöpassit. Ja miksi? Siksi, etten kuulemma voi uskovaisena pitää hauskaa. No, hauskaa voi pitää ilman alkoholiakin, mutta minun kohdallani se ei liity mitenkään uskovaisuuteen. Se liittyy tarkalleen ottaen siihen, etten pidä alkoholista ja se ei sovi minulle ollenkaan. Ja sitten tuo muu hauskanpito... Lempimusiikkiani on pop ja iskelmämusiikki, harvemmin kuuntelen ns. uskovaisten musiikkia. Elokuvien suhteen olen romantiikan ja toiminnan nälkäinen. En eroa mitenkään muuten toisista kuin ehkä ajatusmaailmalta. Periaatteeni on, etten harrasta seksiä ennen avioliittoa, ja viimeistään silloin juostaan karkuun. Muuta eroa sitten ei olekaan...
Osaisiko joku kertoa miksi? Olisi kiva joskus löytää itselle mies ja perustaa perhe...
Osaisiko joku kertoa miksi? Olisi kiva joskus löytää itselle mies ja perustaa perhe...
Vastaukset 31
Vanhimmat
28-vuotias neitsyt? Kieltääkö usko esi-aviollisen seksin? En tiennyt että sun kaltasias Suomen maassa on edes olemassa! Pitääkö sun seurustelukumppanis olla myös uskovainen/neitsyt? Paljon kunnioitusta sulle :)
Uskovainen elämänkumppani olisi hieno asia, mutta en sitä välttämättä vaadi. Sen sijaan edes hieman samansuutaiset periaatteet olisivat hienot. Omalta kohdaltani kukaan ei ole seksiä kieltänyt ja tähän ratkaisuun olen itse päätynyt. Kyllähän Raamatussa puhutaan esiaviollisen seksin pahuudesta, mutta jokainen sitten tekee itse päätökset. Olen sitten yksin jos en kenellekään kelpaa. Kai haluan sitten vain ajatella, että jos joku minut haluaa, niin jaksaa kyllä odottaa seksiä. Sitä en vaan ymmärrä, miksi odottaminen muka olisi niin vaikeaa??? Eihän se sitä ole minullekaan.
No entäpä masturbaatio? Siitä tietty lähtee näkö? Onko sekin siis kiellettyä?
Ihme ettet ole löytänyt,vielä miestä itsellesi.Täytät kaikki kunnollisen naisen kriteerit
et etsi oikeista paikoista varmaan.tai mene ja tiedä
en äkkiä löydä vikaa sinusta kirjoituksen perusteella.Kun mikä on vaikeaa niin se on vaikeaa.Eli tutkimattomat ovat herran tiet.Uskon varmasti vielä oikean tulevan kohdallesi.Onnea
säikäytä sinussa kuin tuo "ei seksiä ennen avioliittoa" toi on erittäin vanhanaikainen typerä sääntö, jota en ihan normaalina kirkkoon kuuluvana ihmisenä ymmärrä ollenkaan. tuosta jos pystyt luopumaan niin luulis sitten olevan paremmat mahdollisuudet muussa tapauksessa joudut kyllä odottelemaan sitä ihmettä että samoilla periaatteilla oleva mies olisi jossakin päin maailmaa. ei heti ole missään tapauksessa pakko hypätä sänkyyn, mutta kyllä se normaalisti parisuhteissa tuppaa tapahtumaan viimeistään siinä kuukauden tapailemisen jälkeen. kerros nyt tällaselle ummikolle onko se seksi niin paha rikos ennen avioliittoa?
Ei seksi ole rikos, mutta mun mielestä se kuuluu avioliittoon. Se on eräänlainen tapa sitoutua toiseen ihmiseen. Seksi on myös luottamuksen osoitus toiselle. Haluan, että kuulun vain yhdelle miehelle. En myöskään luovu periaatteestani, sillä silloin se tarkoittaisi sitä, ettei minulla ole omaa tahtoa. Toisten tekemisiä en tuomitse, enkä myöskään syyttele ketään. Se ei kuulu minulle, mitä muut tekevät.
Olen kyllä samaa mieltä että hauskaa pystyy pitämään ihan hyvin ilman alkoholia, itse olen 21, ja vaikka muutaman kerran on kaljaa maisteltu niin ei se koskaan ole niin hyvää ollut että olisin enempää kuin lasillisen sitä juonut. Humalassa en ole ollut koskaan, enkä sitä kadu.
Mitä seksiin tulee... Uskon että 'ei-esiaviollista-seksiä' on naurettavan hölmö sääntö. Seksi on tärkeä osa tervettä parisuhdetta, oli se sitten avioliitto, avoliitto tai mikälie muu mahdollinen järjestely. Uskon kuitenkin että suhteessa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin seksi... Mutten ala nyt kaikkia omia näkemyksiäni kirjoittamaan.
Mitä uskontoon tulee... Itse en voisi koskaan tapailla ketään 'aidosti uskovaista' ihmistä.
Ihmiset jotka hyväksyvät ja toimivat yli kaksi tuhatta vuotta sitten kirjotettujen ohjesääntöjen mukaan eivät selkeästikään ajattele itse. Ihmiset jotka rukoilevat eivät ilmeisesti usko ihmisiin, muihin tai itseensä. Ihmiset joilla on mielikuvitusystäviä ovat outoja.
Itse olen 26v mies, ja laskisin itseni uskonnollisemmaksi kuin suurin osa suomalaisista. Usko tulee jo kotoa asti. Toisaalta en ole "uskisten jutuissa" kauheasti ollut, ja uskonikin on ehkä agnostisempaa kuin kaikilla kirkasotsaisilla Jeesus-tyypeillä.
Sinä kelpaisit minulle, mutta minä en kelpaa sinulle. Vaikka en uskis-tapahtumiin ja järjestöihin ole kauheasti osallistunutkaan, niin tunnen kuitenkin jonkun verran sitä porukkaa. Treffeilläkin on tullut käytyä muutaman uskistytön kanssa.
Minä en ole kelvannut, tiedä sitten johtuisiko satunnaisesta alkoholinkäytöstäni tai siitä, etten ole odottanut avioliittoon seksin kanssa. Enemmän kyllä luulen, että kyse on siitä, etten ole oikealla tavalla uskovainen. Ajatukseni uskosta eivät ole niitä, mitä te uskistytöt kuulette joltain kirkasotsaisilta teologipojilta niissä tapahtumissanne. Lisäksi en myöskään näytä 185 senttiseltä, urheilulliselta liehuvatukkaiselta saarnaajalta. Mitäs siihen sanot? Miksi minä en ole kelvannut sinulle? Arvaa vaan onko minun mieleeni hiipinyt että olisi kiva lytää nainen?
No kuulostat tekstin perusteella erittäin mielenkiintoiselta tapaukselta, ja saat varauksettoman kunnioitukseni.
En sen kummempaa tiedä elämänarvoistasi, ja toivon että löydät onnen, mitä se ikinä onkaan. Hienoa huomata että kaikki naiset eivät ole lutkia edes Suomessa.
Jos olisin ihmisystävällisempi mies niin sinä olisit aikalailla kärkipäässä kun pohtisin potentiaalisia elämänkumppaneita itselleni. Uskovaisuus ei ole paha asia, kunhan kyse ei ole mistään lahkoilusta ja kiihkoilusta. Vaikutat terveeltä tapaukselta.
Itse olen valinnut niin että yksin tässä ollaan sitten hautaan asti, ainakin se on oma valintani. Toivon kaikkea hyvää sinulle ja kaltaisillesi tervehenkisille nuorille naisille, elämä ei aina ole helppoa ja vittuilua tulee joka tuutista. Neitsyys EI todellakaan ole häpeä, päinvastoin.
Kiva huomata että rentoja ja ajattelevia naisia löytyy.
Toivon että löydät sopivan miehen ja saat kunnon perheen. Tuo ei seksiä ennen avioliittoa -ajattelu varmasti karkoittaa aika monen miesehdokkaan lähettyviltäsi.
Olen itse ollut syvästi uskovainen ihminen, jonkin verran olen vieläkin. Vaikka seurakuntaamme liittymisessä edellytettiin ettei käytä alkoholia, ei tupakoi eikä harrasta seksiä avioliiton ulkopuolelta, niin uskovaiset seurustelukumppanit (miehet) kyllä mielellään halusivat mennä niin pitkälle kuin mahdollista. Jos sitten mentiin seksiin asti, niin mies sanoi jälkeenpäin: olisin toivonut ettet olisi suostunut niin helposti. ;). Naiselta aina vaaditaan enemmän. Kuitenkaan, kuten huomaat, ainakaan maailma ei kannusta seurustelemaan "puhtaasti".
Muutaman seurustelukokemuksen olen hankkinut, en aviomiestä. Ennen uskoontuloa kyllä yksi avioliitto ennätti olla mutta ero tuli. Avioeroakin pidetään aika pahana asiana ja jotkut miehet eivät huoli uudeksi aviovaimoksi eronnutta. ;)
Mutta mikäpä hätä tässä, olen tottunut omiin tapoihini ja yksin kelpaa elellä.
Ongelma tässä on se että jos katsot historiaa ja tilastoja toteat että uskonnollisuus vähenee kokoajan kaikkialla ns. läntisessä maailmassa jossa koulutus ja elintaso on korkealla.
Sinä pidät itseäsi ainoana oikeassa olevana, mutta maailmalla on 1000 muutakin uskontoa jotka ovat kuoleman vakavasti sitä mieltä että heidän uskonto on se ainoa oikea.
Me muut hyväksymme heille sen, uskokoot vaikka keijuihin, mutta emme välttämättä halua sekaantua tähän porukkaan joiden uskonto on 99% perua omien vanhempien "kasvatuksesta" eli siis kasvattamatta jättämisestä, monesti yhteisöt ovat vielä sulkeutuneita ja pelottelevat jäseniä jne....
Itse en myöskään käytä alkoholia, polta tupakkaa, biletä tai harrasta seksiä. Uskoni on minulle henkilökohtainen asia, enkä tuo sitä esille. Aikuisiällä ei tosin ole tullut enään käytyä missään vars. uskovaisten kokouksissa, koska sain tarpeekseni siitä hihhuliporukasta, jota on uskovaisten joukossa aivan liikaa.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että olet ehkä liian vanhanaikainen. Miehen näkökulmasta kun on aika iso turn-off, jos nainen haluaa seksiä vasta avioliitossa ja puhuu vieläpä perheen perustamisesta. Jos itse haluaisin parisuhteen, niin en todellakaan edes miettisi avioliittoa ennenkuin olisi seurustellut kohtuullisen pitkään ja todella tuntisi toisen. Lapset on minulle henkilökohtaisesti täysin evvk asia, mutta tämä voi tietysti johtua osittain iästä. :P Yleensä yli 30v miehet on valmiita perustamaan perheen. Mun mielestä kannattaa kuitenkin vakavasti harkita tuota "ei seksiä ennen avioliittoa" -sääntöä, koska se on kyllä aika älytön. Jos haluat esim. seurustella 2v ennen avioliittoa, niin mitä ihmeen järkeä on elää parisuhteessa pari vuotta ilman seksiä? Ei mitään. Avioliitto on vain paperin pala, eikä se kerro yhtään mitään suhteen vakavuudesta. Sinä ja se mies luotte yhdessä sen suhteen, ei jokin yksittäinen seremonia.
En ole mitenkään paha ihminen enkä halua kenellekkään pahaa. Yksi asia on kuitenkin semmoinen joka saa minut joskus hiiltymään ja se on se että vaikka eletään 2000-lukua ja jotkut ihmiset tosissaan vielä uskovat "menninkäisiin" ja muihin henkiolentoihin ja itse olen ihan periaatteen vuoksi eronnut kirkosta...
Jos joskus naisin uskovaisen naisen, en voisi myöskään sulattaa ajatusta siitä että tämä lasten äiti hyvin todennäköisesti yrittäisi saada lapsesta kasvatettua omien normiensa mukaista hyvää ihmistä, eli uskovaista.
Lisäksi tämä ei seksiä ennen avioliittoa-juttu on myöskin kovin aikaansa jäljessä, sillä edes kaikki uskovaiset jotka ovat tähän sääntöön sitoutuneet, eivät tätä sääntöä itse noudata. Tunnettu fakta on mm. se että ensimmäisiä asioita jotka kaupasta loppuvat kesäisin paikkakunnalla jossa suviseurat järjestetään, ovat kortongit...
Ei autoakaan osteta ilman koeajoa.
Ihmeellistä tuo nussimisen hehkuttaminen. Seksikö se on mikä pitää pyörät pyörimässä? Vanhanaikaisuudesta on jo jauhettu tarpeeksi, miten olisi joku muu aihe, ettei mene ihan lutkailuksi.
> Seksikö se on mikä pitää pyörät pyörimässä?
Juuri se, ja sen lisäksi kaikki muut kumppanin kanssa tehdyt kivat asiat.
Yritähän perustaa onnellinen parisuhde ilman säännöllistä seksiä. Huomaat kohta olevasi sinkku.
on jotain taikaa, jos sitä ei voi tehdä ennen papin aamenta?
Jos seksi niin yhdentekevää on, niin miksi rakentaa yhdestä seksistä noin suuri kynnys parisuhteen solmimisen tielle?
Voi kyllä siinä on taikaa vaikka pappia ei ole nähty lähimaillakaan... ainakin miehenä näin voin todeta, mutta naisilla tuo ensimmäinen kerta voi olla aika kivulias kokemus ja tuo saattaa aiheuttaa sitten hääyönä muutamat pettymyksen kyyneleet että tämmöistäkö tämä olikin.
Lisäksi siinä on vielä semmoinen homma, että jos nainen on uskovainen ja vielä neitsyt niin todennäköisesti nainen vain makaa liikkumattomana seksin aikana ja varoo äännähtämästä ja liikahtamasta. Ja tämä on iso turn-off suurelle osalle miehistä jos nainen on kuin kuollut lahna sängyssä.
Lisäksi uskovaiselle todennäköisesti on turha edes ehdotella lähetyssaarnaajaa kummempaa asentoa, koska se saattaa mennä "riettailun" puolelle oraaliseksistä puhumattakaan...
Tuosta seksin yhdentekevyydestä voi olla montaa mieltä, mutta tässä nyt näyttää olevan pulmana se, että sinä teet siitä itse suuren ja tärkeän asian vaikka se yleensä kuuluu normaaliin parisuhteeseen luonnollisena osana elämää.
Kyllä uskovaisillekin seksi on ihan yhtä tärkeää kuin muillekin ihmisille. Usein kuulee juuri tuollaisia asioita, että seksi ei kiinnosta ja uskovainen on haluton, mutta itse ainakin olisin halukas kokemaan seksin iloja muissakin asennoissa kuin vain yhdessä. Ei uskovaisuus estä nauttimasta elämästä ja seksistä täysillä. Itse olen vain tehnyt sen päätöksen, että seksi kuuluu minun kohdallani vasta avioliittoon.
Itse en ole mitenkään uskonnollinen, mutta kunnollinen ja hyvätapainen miekkonen kokonaisuutena. Jos ajattelen omalta kohdaltani miten suhtautuisin sinunlaiseesi naiseen jos moisen kohtaisin, vaikutat oikein mainiolta tyypiltä. Uskonnollisuus ei varmasti nousisi häiritseväksi tekijäksi mikäli et "tuputtaisi" uskonaatteita toisille tai tuomitsisi omaa käytöstäni, joka poikkeaisi omista periaatteistasi.
Suurin ongelma olisi varmasti tuo seksistä pidättäytyminen ennen avioliittoa. Ainakin omalla kohdalla moinen päätös todennäköisesti tietäisi kuoliniskua suhteelle. En suhtaudu itse seksiin hirvittävän kevytmielisesti (yhdenyön suhteita esimerkiksi en pyri harrastamaan) mutta pidän sitä kuitenkin sen verran tärkeänä osana parisuhdetta että sen toimiminen on tärkeää. Ja koska en voisi ainakaan itse ampaisevani avioon ennen kunnon tutustumista toiseen (todennäköisesti vähintään pari vuotta seurustelua) niin seurusteluajan läpikäyminen ilman seksiä henkilön kanssa jota rakastaisin ja haluaisin olisi omiaan ajamaan ainakin meikäläisen hullun kirjoihin.
....
Toisaalta hienoa että sinulla on periaatteita joita haluat noudattaa ja jos/kun joskus löydät itsellesi arvojasi mukailevan kumppanin, tulet varmasti - ja toivottavasti - perin onnelliseksi. Mutta uskon silti puhuvani suurimman osan 'tavallisten, parisuhdetta etsivien miesten' puolesta tässä kirjoituksessani ja siinä mielessä sinun ei kannata ainakaan kovin yllättyä miesten paetessa seksittömyyspäätöksestä kertoessasi.
Aikuinen ihminen, jolla on mielikuvituskavereita, on aika harhainen tapaus. Kun nuo mielikuvituskaverit vielä ovat nomadien muinaisten nuotiojuttujen tulosta, pitää epäillä ihmisen harkintakykyä vakavasti. Uskovaisilla on tapana myös - kärjistettynä - olla melkoisen epäluotettavia, koska heillä on näkymätön kaveri käskemässä ja antamassa anteeksi, joten heidän moraaliinsa ei voi luottaa.
itte olen törmännyt uskistyttöjen kanssa sellaiseen, että kun heidän kanssa alkaa keskustella uskosta, niin tulee ilmi että heillä on kauhean tiukat vaateet siitä mitä on oikea usko. ja jos minä miehenä en sitten usko juuri samalla tavalla, niin olen kelvoton kumppani...
joo, ei varmaan kaikki uskikset ole niin neuroottisia,mutta tähän mennessä en ole muunlaisiakaan tavannut.
...vuoksihan papit ovat sanoneet, että oman uskonelämän ja avioliiton onnistumisen kannalta olisi hyvä löytää aviopuoliso omasta joukosta eli toinen uskovainen. Tällöin molemmilla on samanlainen arvomaailma jne. Todennäköisemmin olet onnellisempi silloin. Tiedän kyllä pareja joissa toinen on uskovainen ja toinen ei, mutta moni niistä omaa kuitenkin kristillisen arvomaailman. Ja ovat onnellisia yhdessä. Pidä uskostasi ja periaattestasi kiinni ja pidetään peukkuja, että kohdallesi osuu myös joku rakkautesi arvoinen mies.
naimisiin odottaminen ei ole minulle mikään ongelma. olen kuitenkin sinua nuorempi, enkä vielä valmis perhettä vääntämään...
useimpien uskovaisten kanssa on aika rankkaa keskustella välillä.. tulee kommentteja, että "tämä ja tämä TODISTAA jumalan olemassaolon" jne.. huhhuh. ei siinä mitään jos uskoo, kunhan se ei vaikuta päättelykykyyn.
tässä on kuitenkin kyse siitä, että sinua kiinnostaa ne pelurimiehet. ja heitä taas ei voisi vähempää kiinnostaa sinunlainen nainen. sun pitää löytää sellanen yksinäinen, ujompi mies. mut eipä ne kai ketään kiinnosta.
Ei minua pelurimiehet kiinnosta, päinvastoin. Haluaisin miehen, johon voin todella luottaa ja joka kunnioittaa myös minun ajatusmaailmaani. Omaa uskoani en ole koskaan kenellekään tyrkyttänyt, enkä tule tyrkyttämään. Jokainen tehköön omat ratkaisunsa. Edes kaikki kaverini eivät tiedä uskostani, enkä siitä aio heille edes kertoa, elleivät he sitä joskus kysy suoraan. Seurustelukumppanille kyllä sitten mielestäni tämä asia tulee kertoa varsinkin, jos suhteen olisi mahdollista kehittyä eteenpäin. Rehellisyys ja luotettavuus ovat kaikkein tärkeimpiä asioita. Enhän olisi rehellinen, jos en sitä kertoisi. Mitä sitten tulee perheen perustamisesta puhumiseen, niin se ei kuulu alkuvaiheeseen. Omista haaveista voi puhua, jos toinen sitä kysyy, mutta en kyllä menisi laukomaan suustani sammakoita heti alkukättelyissä.
mies voi siis olla mitä vaan taivaan ja maan välillä, (jos tällainen ilmaus sallitaan :))
tai ainakin seuraava kommenttisi antaa niin ymmärtää:
Omaa uskoani en ole koskaan kenellekään tyrkyttänyt, enkä tule tyrkyttämään. Jokainen tehköön omat ratkaisunsa.
Ihan muuten vaan sitten, kun et omia uskomuksiasi tyrkytä, niin sen miehen ei tietenkään tarvi olla neitsyt ?
(näin alkuun yksi kysymys)
En ole ap mutta tietysti miehen pitää olla neitsyt eikä mikään miespuolinen lutka. Mitä tekemistä tällä on uskonnon kanssa?
Mietippä sitä, jos neitseitä on uskovaisista kenties 100:1 verrattuna ei uskoviin.
Todella ihmeellinen sattuma, minä en ainakaan pysty käsittämään mistä tämä johtuu. Täytynee pyytää jotain fiksumpaa ratkaisemaan tämä pulma, kun minä en tähän pysty. hmm jaa-a..
Raamatussa puhutaan ja varoitetaan "väärän ikeen kantamisesta". Siihen joudut, jos huolit ei-uskovan miehen.
Myös: Mitä yhteistä on uskovalla ja ei-uskovalla? Vastauksen taidat tietääkin.
Eihän se toki ratkaise uskovaisuutta, kuinka synnittömästi elää!! Kaikki olemme yhtä epätäydellisiä. Se mikä ratkaisee, on - USKO.
Kokeile laittaa profiili Kotisataman Kristilliseen Deittipalveluun. Plureita ja huijareita on sielläkin, mutta ehkä suhteellisesti vähemmän kuin monella muulla treffisaitilla.
Kiitos vinkistä! Taidanpa kokeilla...
Ei tuo usko ole mikään on-off juttu. Ei tarvitse olla himouskovainen.
"mikä ratkaisee, on - USKO"
Entä jos on vaikka buddhalainen ja toinen kristitty?
kaikki ihmiset tavalla tai toisella hakevat siitä omasta rakkaasta yhteensopivia arvoja. Olen sitä mieltä että tämä pätee niihin jotka uskovat ja niihin jotka eivät. Sinulle usko on tärkeä osa sinua, ja hyvä niin mutta ei uskovaiselle tai henkilölle joka ei jaa sinun kanssa samoja arvoja tai ainakaan niin absoluuttisesti voi olla vaikeaa ymmärtää sinua.
Mielestäni se ei ole välttämättä niinkään kyse uskonnosta vaan ihmisten erillaisuudesta ja yhteensopivuudesta. Samanlaisia tuntemuksia on varmaan monilla muillakin.
Toivottavasti tein itseni ymmärretyksi en kirjoita omaa äidinkieltäni... pahoittelen jos en osaa muotoilla ajatuksiani parhaimmalla tavalla.