Sain tietää pari viikkoa sitten, että naiseni yksi kaveri onkin sen ex hoito.
Ne tapaili jos oon oikein ymmärtäny vuosi-pari sitten jonkun aikaa, mut en tiiä tarkkaan kuinka kauan. Ei kuitenkaa kovin kauaa. Ne viestittelee jokusen kerran viikossa ja näkeekin aina joskus. Naiseni vakuutteli että ne on vaan kavereita, mutta mua asia häiritsee vaikka perustelut olikin vakuuttavat. Oon tavannu sen tyypin ja se oli ihan mukava, mut sillon en vielä tiennyt niiden taustasta.
Ollaan 30:n molemmin puolin ja seurusteltu talvesta asti. Nyt on vähän sekava ja vihanen olo, koska mun mielestä mun olis pitäny saada tietää siitä jo aikasemmin, varsinkin kun olis ollu monia tilaisuuksia kertoo siitä. Mä en kuitenkaan oikeen voi edes suuttuu asiasta, koska naiseni mielestä asiassa ei oo mitään ihmeellistä ja sitä alkaa suututtaa jos mä alan miettii asiaa. Onkohan tää nyt reilua?
Ne tapaili jos oon oikein ymmärtäny vuosi-pari sitten jonkun aikaa, mut en tiiä tarkkaan kuinka kauan. Ei kuitenkaa kovin kauaa. Ne viestittelee jokusen kerran viikossa ja näkeekin aina joskus. Naiseni vakuutteli että ne on vaan kavereita, mutta mua asia häiritsee vaikka perustelut olikin vakuuttavat. Oon tavannu sen tyypin ja se oli ihan mukava, mut sillon en vielä tiennyt niiden taustasta.
Ollaan 30:n molemmin puolin ja seurusteltu talvesta asti. Nyt on vähän sekava ja vihanen olo, koska mun mielestä mun olis pitäny saada tietää siitä jo aikasemmin, varsinkin kun olis ollu monia tilaisuuksia kertoo siitä. Mä en kuitenkaan oikeen voi edes suuttuu asiasta, koska naiseni mielestä asiassa ei oo mitään ihmeellistä ja sitä alkaa suututtaa jos mä alan miettii asiaa. Onkohan tää nyt reilua?
Vastaukset 7
Vanhimmat
no aika vaikee sanoo..mut mä en kyl ymmärtäis asiaa..mun mies on kanssa tehnyt mulle saman ja kertoi asiasta vasta puolen vuoden jälkeen että"niin mä muuten panin sitä sillon kerran"että mun milestä siihen loppuu niittten ystävyys jos minun kanssa haluaa olla tosissaan.ei sillon ex kumppaneita tavata tai kirjoitella viestejä yms ..
"ei sillon ex kumppaneita tavata tai kirjoitella viestejä yms .."
Miksi ei? Tilannetta tuntematta on vähän paha käydä tuomitsemaan. Itsellä ainakin hyvällä kokemuksella kahdesta entisestä on tullut varsin hyviä ja läheisiä ystäviä, joita en vaihtaisi mistään hinnasta pois. Ystävyytemme on monin verroin syvempi kuin suhteemme aikoinaan. Eikä siinä mitään kipinää tarvitse enää olla. Juuri koskaan emme edesmenneestä suhteesta edes puhu paitsi ehkä joskus leikkimielessä "ei meidän suhteesta oli tullutkaan mitään", että se siitä vehkeilystä ainakin.
Avomieheni ymmärtää tilanteen, välillä toki kyselee jotain, mutta toteaa aina lopuksi, että hyvä, että miulla on niin hyviä ystäviä.
Osaan kyllä kuvitellan tilanteen hankaluuden toisen osapuolen kannalta, itse kun satun olemaan kovin mustasukkainen luonne. Suosittelisin juttelemaan naisystävän kanssa asiasta ja tuosta hänen "ystävyysuhteensa" laadusta ja kertomaan mikä siinä kaihertaa.
"Miksi ei?"
siksi kun joka toinen käy kumminkin jossain vaiheessa panemassa sitä entistä hoitoa. Ei ehkä heti, ei ehkä vuodenkaan kuluttua, mutta jossain vaiheessa.
"Eikä siinä mitään kipinää tarvitse enää olla."
No jos te olette joskus kelvanneet toisillenne panokumppaneiksi niin kyllä te varmaan vieläkin kelpaisitte. Mitään ongelmiahan ei ole niin kauan kun suhteessa menee hyvin, mutta jos tulee pahaa riitaa tai koko suhde menee päin persettä, niin mikäpä sen helpompaa kun on "ymmärtävä ystävä" ja sitten jo ulokkeet luiskahtavatkin vääriin paikkoihin.
Vaikka sinä et ehkä ajattele panemista niin kyllä se mies olisi ihan valmis jos vain joskus ehdottaisit.
Niin. Et voi menneitä muuttaa, etkä toista ihmistä hallita. Voit sanoa rauhallisesti ja selkeästi kumppanillesi, että toivot suoruutta näissä asioissa. Toisaalta kumppanisi on saattanut pitää omaan "itsenäisyysreviiriänsä", mitä ei voine myöskään tuomita. Nyt asiasta on kuitenkin puhuttu ja fiksuna et yritäkään liikaa puristaa toista. Omat tunteesi saat sanoa, mutta sitten porulle piste ja rakentamaan suhteen positiivisia puolia!
tommosia miettisi. Ansionsa mukaan vaan molemmille huorintekijöille, perkele. Näytä että oot oikea Suomen mies.
Ymmärrän kyllä epävarmuutesi, mutta mielestäni sinun ei tulisi nostaa suurta porua asiasta, keskustelua kyllä mikäli asia sinua kalvaa..
Jos teet ystävyyssuhteesta ongelman voit olla varma ettei tyttöystäväsi vastaisuudessa kerro sinulle vastaavista asioista ollenkaan. Sillä jokaisella meillä on kuitenkin menneisyys. Joistain hoidoista on tullut ystäviä toisista ei, normaalia. Jos olet aikaisemmin tavannutkin tämän miehen ei kumppanisi ole tätä ainakaan salaillut, joten syytä epäilyille tuskin on. Ja jos pidit häntä mukavana tyyppinä, eikä karvasi nousseet pystyyn uskon että he varmastikin ovat ihan kavereita.
Kuten sanottu ymmärrän kyllä huolesi, mutta sen verran on oltava luottamusta suhteeseen ettet voi häneltä ystäviä kieltää. Keskustele kuitenkin epävarmuudestasi tyttöystäväsi kanssa rehellisesti, se voi jopa lähentää teitä.. Ja voisit myös tutustua tähän kaveriin paremmin niin ehkä uhkakuvatkin hälvenevät kun näet miten he käyttäytyvät yhdessä. :)
Tiän tunteen, ite en ymmärrä ihmisiä jotka kaveeraa jonkun ex-panon tai seurustelukumppanin kanssa. Itse en voisi enkä haluaisi olla kaveri minkään entisten kanssa.
Ainahan tuo laittaa epäilemään....varsinkin mulla olisi varmaan erittäin vaikea luottaa, kun itseä on petetty joskus ja valehdeltu ihan kunnolla.
Ei oo kyllä oikein sopivaa, että viestittelevät joka viikko...voithan asiasta mainita, että "en tykkää kun tekstailet sen yhden kanssa, muutenkin on vaikea luottaa ettei teidän välillä ole mitään "