Olen 22-vuotias mies ja tavannut ihanan noin kymmenen vuotta vanhemman naisen. Ikäero ja elämäntilanteiden erilaisuus kuitenkin hieman pelottavat. Onko muilla kokemuksia samankaltaisesta tilanteesta?
Ikäeroa yli 10 vuotta...
Mies*
121426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
paljon kummastakin ihmisestä. edellisessä suhteessa minulla oli ikäeroa n. 7 vuotta, mutta mies sen verran kakara, ettei tullut mitään.
nyt mieheni minua 10 vuotta vanhempi ja just mentiin viikonloppuna naimisiin...
että älä mummoihin sekaannu. No, mulla vähän eri käsitys. Tee itelles selväks mikä toisessa viehättää, muukin kuin fyysinen puoli. Toinen puntaroi sitä että tulet hänet jättämään sitten kun hän rupsahtaa jne. jätätkö tämän takia?
Mistään ei voi olla varma, älä sinäkään uskokaikkiin hänen sanoihinsa sokeasti, hän voi jopa pettää itseään, ja sitten sua.
Kerro tunteistasi rehellisesti, älä jätä mitään tietämättömyyden varaan. Ja naiselta on turha odottaa mitään suoraa vastausta. Mainostavat kyllä olevansa suorapuheisia ja rehellisiä. Heti kuultuas klassiset sanat "emmä tiiä", lähde vetään.
Elämäntilanteet muuttuvat kuitenkin jatkuvasti, halusimmepa tai emme. Olosuhteita voidaan käyttää tekosyinä, kuitenkin ne ovat vain tekosyitä.
Nämä kokemukset halusin jakaa, on niistä apua tai ei ja meniköhän ollenkaan sinnepäinkään nää päätelmäni?
No, ei oo noin suurta ikäeroa, mutta ite oon mun poikaystävää 3 vuotta vanhempi. Välillä ärsyttää jos esim. ollaan jonkun hänen kaverinsa kotibileissä, kun olen vanhin siellä, muut ikähaitarilla 18-24. Mutta eivät taida edes tietää mun ikää (26) vaan luulevat nuoremmaksi.
Näin pieni ikäero ei oikein tunnu missään, silti moni on sanonut, että miks olen itteäni nuoremman kanssa..Jos teillä on noin paljonkin ikäeroa, voi olla että homma ei tuu pidemmän päälle pelaamaan...
Voihan se onnistuakin. Mutta elämässä tapahtuu niin paljon asioita että on vaikeata tietää miten suhtautuu niihin myöhemmässä vaiheessa. Jos hän on töissä ja sinä opiskelet niin siitä saattaa tulla ongelma. Tai jos hänellä on lapsi ja vastuu on liian suuri sinulle. Hän haluaa olla kotona, sinä haluat festareille. Entäs jos hän haluaa lapsen ja sinä et vielä? Nainen ei voi odottaa niin kauan, sinä voit. Mutta jos niistä asioista olette samaa mieltä niin miksi ei voisi seurustella y. m.
Minulla ja miehelläni oli ikää huomattavasti enemmän kun tapasimmme, minä olin 47 ja mieheni 40. Minä olin ollut kolme kertaa naimisissa, kolme kertaa eronnut, mieheni ei ollut edes asunut avoliitossa. Toistaiseksi ainakin liittomme on onnellinen, toivottavasti on loppuelämämme niin.
äitiä itelles etit niin siitä vaan tissi suuhun etihän vaan oma ikäses kaveri itelles niin ei tule ongelmia vaan omahan on elämäs.
Jos olet oikeasti kiinnostunut, rohkeasti vaan katsot tilanteen. Ajan kanssa näet, mitä tuleman pitää. Ei ikäero ole automaattisesti este, mutta se on haaste. Merkitystä on rakkaudella ja persoonallisuudella, samanlaisilla arvoilla ja samanlaisella läheisyyden tarpeella ym.
Seurustelen itseäni 11 vuotta nuoremman miehen kanssa, seurusteltu 2 vuotta. Me rakastamme toisiamme niin että jokainen asia joka olisi voinut kaataa suhteen, olemme sen puhuneet ja puhuneet ja aina jotenkin ratkaisseet. Mutta ennenkuin uskoin tämän edes johtavan johonkin, siihen on vaadittu monta kyyneltä ja tuskaakin... Nyt olemme menossa kihloihin ja naimisiin. Meillä vaan kävi niin, että kaksi löysi toisensa rakkauden nimessä.
Miestäni niinkuin minuakin pelotti alkaa tähän suhteeseen; molemmat ajattelimme että toinen vain leikkii toisella. Minä yritin vuoden unohtaa miestä ennenkuin edes uskalsin suudella. Mies puolestaan ei saanut minua mielestään. Sitten vaan kävi niin kuin kävi, ja onneksi, sillä en ole eläissäni ollut yhtä onnellinen ja täysin rakastunut vieläkin vaikka kaksi vuotta on jo mennyt! =)
Usein saatetaan ajatella negatiivisesti ja katkerasti yleistäen kaiken. Minäkin sain kuulla vaikka millaisia negatiivisia kommentteja muilta ihmisiltä ja rakastuneena ne tuntuivat tosi pahalta. Mutta kommenteista oli se apu (nyt ajattelen kiitollisena noiden ihmisten kommentteja) että tuli mietittyä kaikki asiat tarkkaan jo ennenkuin alkoi vakavempaan seurusteluun ja siksikin tässä on niin helppo olla kun on asiat mietitty jo niin tarkkaan.
Älä ota ihmisten kommentteja totuuksina vaan usko siihen mitä koet, tunnet ja näet, mutta mieti ne kommentit itsessäsi. Kukaan muu ei tiedä tilannettasi kuin sinä. Ole kuitenkin järkevä, sillä kaikki ihmiset eivät ole hyväsydämisiä. Mutta mistä tiedät ettei hän olisi juuri se ihminen..? :)
Onnea yhteiselle taipaleelle. Mielestäni ikä ei merkitse mitään silloin kun tuntee kuuluvansa yhteen:))
Aina ei mene niin kuin toiset "tietävät".
Tää tieto ilahdutti, kiitos!
Kiitoksia kaikille viesteistänne.. sain paljon uutta ajateltavaa ja mietin todella omaa tilannettani kuinka valmis olen kaikkeen yms. Lähitulevaisuudessa teen omat ratkaisuni asian suhteen.
....päätyy eroon, vaikka parin ikäsuhteet olisivat mitkä tahansa. Ikä tuskin yksin tuo ristiriitoja liittoon. Toisen ajatusmaailman ja toisen ihmisen kaikin puolinen kunnioittaminen RAKKAUDEN lisäksi on olennaisen tärkeää parisuhteessa.
Elä Sinä vaan elämääsi täysillä. Kuuntele sydäntäsi ja anna mennä. Toisten ihmisten mielipidettä ei kannata kuunnella, koska niitä mielipiteitä on yhtä paljon, kuin ihmisiä.
Itse ajattelin naimisiin mennessä (25 vuotta sitten), että elän tämän miehen kanssa onnellisena elämäni loppuun asti, mutta ei se mennytkään niin. Nyt olen oppinut, että myös lyhyt suhde voi olla antoisa ja kannattava. Kun elää hetkessä, niin saa paljon enemmän elämästä "irti". Nyt olen onnellinen, että ero tuli. Olen kiitollinen kaikista lyhyistä suhteista, joita minulla on eron jälkeen ollut. On ollut nuorempaa ja vanhempaa, mutta ikä ei ole koskaan ollut eron syy.
Toivotan Sinulle kaikkea hyvää !!!
Hyvin ja viisaasti sanottu, kirjoitettu.
Ihmiset voivat muuttua samaan tai eri suuntiin vuosien myötä. Tunteitaan tulee rehellisesti kunnioittaa. Rakkaus ei ole rikos. On viisasta osata elää myös hetkessä, eikä sitten kun..., mutta jos...mutta kun... Koskaan ei kukaan tiedä, nuorempi tai vanhempi, milloin on elämän viimeinen hetki, ja kuinka sen ja edeltävät hetket käytit...
silloin kun toinen ei enää herätä tunteita. Itsellä ollut suhde vanhempaan naiseen eikä todellakaan kaatunut numeroihin eikä lapsettomuuteen. Toki hänellä oli lapsia ennestään joten miksi siitä olisi pitänyt tulla ongelma?
Ongelma oli luultavasti siinä että pidettiin ulkoisia asioita liian tärkeinä sen sijaan että oltaisi nautittu elämästä ja toisistamme, toistemme läheisyydestä, paikalla olemisesta. Pidettiin toisiamme itsestään selvyyksinä.
Parisuhde menee kaiken edelle koska toimiva suhde antaa sunnattomat voimat ja kyvyn tehdä asioita joista voi vain unelmoida yksin ollessa.
En edelleenkään karsasta vanhempia naisia kunhan se sisin miellyttää:)