Olen jo kohta täysin kyllästynyt poikaystäväni pikkusiskoon (13v). Itse olen 22-vuotias ja viihdyn kyllä kaiken ikästen kanssa, mutta kun tämä tietty tapaus on jotenkin niin rasittava.
Pikkusisko on siis 13, eikä todellakaan mikään esiteinikään vielä. Tosi herttainen ja kiltti tyttö, mutta NIIN NAIIVI! Puhuu ihan totta lässyttäen, ettei käytä edes ässää vaan t-kirjainta sen tilalla. Koko ajan pitäis "halia", "lapsuttaa" (rapsuttaa) tai keksiä tekemistä. Hän on iltatähti ja varakkaiden vanhempien hemmoteltu, syö vain tiettyjä ruokia, epävarma kaikesta, pitää aina rohkaista vaikkapa laittamaan tietyt sukat jalkaan.
Kaikista ärsyttävintä siinä on, että itse olen aina ollut todella omatoiminen ja kaikkiruokainen ja tehnyt kotityöt sun muut nurisematta. Tämä tyttö ei oikeasti osannut leipää voidella!!
Ihanaa, että hän ei ole kuitenkaan mikään pissis, tykkään siskosta todella paljon, mutta en vaan voi sietää sitä puhetyyliä ja lässyttämistä ja turhia kysymyksiä (tyyliin "mikti tinulla on tinitet kolvikset??") ARGH!
Miten tästä selviää? ois kiva joskus jutella ihan oikeasti eikä vaan lässyttää..
Pikkusisko on siis 13, eikä todellakaan mikään esiteinikään vielä. Tosi herttainen ja kiltti tyttö, mutta NIIN NAIIVI! Puhuu ihan totta lässyttäen, ettei käytä edes ässää vaan t-kirjainta sen tilalla. Koko ajan pitäis "halia", "lapsuttaa" (rapsuttaa) tai keksiä tekemistä. Hän on iltatähti ja varakkaiden vanhempien hemmoteltu, syö vain tiettyjä ruokia, epävarma kaikesta, pitää aina rohkaista vaikkapa laittamaan tietyt sukat jalkaan.
Kaikista ärsyttävintä siinä on, että itse olen aina ollut todella omatoiminen ja kaikkiruokainen ja tehnyt kotityöt sun muut nurisematta. Tämä tyttö ei oikeasti osannut leipää voidella!!
Ihanaa, että hän ei ole kuitenkaan mikään pissis, tykkään siskosta todella paljon, mutta en vaan voi sietää sitä puhetyyliä ja lässyttämistä ja turhia kysymyksiä (tyyliin "mikti tinulla on tinitet kolvikset??") ARGH!
Miten tästä selviää? ois kiva joskus jutella ihan oikeasti eikä vaan lässyttää..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juuri että se tosiaan on hemmoteltu pilalle, lässytetty sille pienestä pitäen niin tarttuuhan se, onko sillä kavereita? puhuuko heille samalla lailla.. opeta sille salaa (ettei muut ehkä loukkaannu..) s-kirjain, voi olla ihan kivaakin tekemistä ja pääsetpä stressistä. Äläkä ihmeessä sinä lässytä sille puhu selvästi jotta oppii..
että (edes) sinä puhut tytölle oikeaa suomenkieltä. Voit myös sanoa hänelle ystävällisesti, että kyllä noin iso tyttö osaa jo puhua ihan kunnolla. Mikäli kyse on jostain todellisesta puhehäiriöstä, et tietenkään voi asiasta huomauttaa. Käsitin kuitenkin, ettei näin ole, vaan puhetyyli on tytön omaa, ehkä vain kotona ylläpitämää show:ta.
Omassa kummitytössäni on samoja merkkejä (myös yli 10 v) ja vain ja ainoastaan kotikasvatuksen takia. Hänen ollessaan luonani pidemmän aikaa, esim. viikonlopun silloin tällöin, huomaan että vähitellen hänestä tulee kyllä ihan normaali ja osaa hyvin tehdä asioita (pukea maistaa erilaisia ruokia korjata tavaransa pois lattialta jne), joita sen ikäisen jo kuuluukin. Tämä lähinnä siksi, että sanon hänelle, että hän kyllä osaa ja joskus tulee sanottua kyllä tiukempaankin sävyyn. Esim. "Kyllä noin iso tyttö jaksaa jo viedä likaiset vaatteensa pyykkikoppaan"
Mutta kun neiti pääsee takaisin himaansa ja äitinsä kohtelee kuin vauvaa, taantuu tyttö taas sinne kaksivuotiaan tasolle. Ihme touhua. Mutta vaikeaa puuttua.
mutta ainahan voit antaa asian olla ja eläkä anna sen häiritä sua. Mun tyttöystävän broidi on todella ärsyttävä välillä mutta en rupea mitään selvittelemään.
Olit oikeassa, show:ta se on koko homma. Välillä tyttö tiuskii äidilleen ihan kunnolla, puhuu vakuuttavaan äänensävyyn ja itse ihan säikähdän, että puhuuko se tuollakin lailla!? :)
Olen kyllä tainnutkin itse sanoa hänelle, että "kyllä 13-vuotiaan pitäis jo osata.." "minäkin sinun ikäisenä tein sitä ja sitä". Hänellä on vaan tapana ihan tarkoituksella "kiusata" eli ärsyttää lapsenkäytöksellään. Huoh.
En ole kertaakaan nähnyt häntä kavereidensa kanssa, tyttö on kyllä erittäin fiksu, lukee paljon ja saa loistonumeroita koulussa. Ehkä tuo kotikasvatus ja kukkana kämmenellä olo saa hänet taantumaan sellaiseksi..Hän on koko suvun nuorin.
Ja todellakin, MINÄ puhun hänelle ihan normaaliin sävyyn :) En todellakaan enää kestä sitä lässyttämistä..
Niin, yritän toisinaan anoppilassa vieraillessamme antaa asian olla, mutta kun se ei meinaa onnistua! Sisko tulee viereeni ja lässyttää ja kutittaa ja tuijottaa niin kauan, että saa huomioni. Eikä lopeta, vaikka sanoisin 10 kertaa "älä viitsi nyt".
Tulee melkein syliin asti.
Jaksaisin tuon käytöksen hyvin 6-vuotiaalta, en tuon ikäiseltä.
kuin leikkiin mukaan. Kutita takas! Vedät sen homman aivan överiksi niin se huomaa miten typerää touhua toi on.
Mutta jos odotat niin toi vaihe varmasti ohi ainakin osittain. Ei sun tartte ympäristöäsi muuttaa. Tosi pieni juttuhan toi on ja huomaat kyllä itsekkin miten naurettava ongelma tommonen on.
Sinä olet jo 22-vuotias. Kyllä tuon ikäisellä tytöllä pitäisi olla isompiakin ongelmia kuin poikaystävän pikkusiskon lässyttävä puhetyyli.
Niin...no, eipä tänne varmaan elämän suurimpia ongelmia tullakaan ruotimaan. Kunhan halutti vähän purkautua. Onneks ei ookkaan tuota isompia murheita!
tuo on todella ärsyttävää. 12-vuotiaalla siskollani on ystävä joka puhuu ja käyttäytyy samalla tavalla. Kun he ovat yhdessä, tyttö on normaali, mutta kun minä, äitini tai joku muu aikuinen sattuu paikalle alkaa lässytys ja vauvan leikkiminen. Raivostuttavaa! Siskoni sanoi viimeksi kun tyttö oli yökylässä heillä että voi kun nolottaa sen käytös. Minä tein sillätavalla että kun hän tuli roikkumaan käteeni ja jalkaani ja lässyttämään en huomioinut häntä ollenkaan. Jatkoin vain juttelua siskoni kanssa ja lähdin pois. Sen jälkeen hän on käyttäynyt minun seurassa lähes normaalisti. Mitä vanhempien mielessä liikkuu kun kasvattavat lapsistaan aikuisia vauvoja? En voi ymmärtää.
P.s Tänä kesänä meille tuli työharjoitteluun tyttö joka lässytti vanhemmilleen aina kun he puhuivat puhelimessa (ja sitä tapahtui usein) ja hän oli 19-vuotias... että niin...
Poika ja tyttöystävä voi valita. Heidän sukulaisiaan sen sijaan ei voi.
Vaihtoehdot on siis että vaihda äijää = sukulaiset vaihtuu mukana. Tosin ruoho ei aina ole vihreempää aidan toisella puolella. Tai sitten sanot sille että turpa kii...
Hankala tilanne. Koittakaa vaan tulla juttuun.
Pärjäile.