vanhentunut ..juttu:-( siis ällöä.Siitä oli juttua jo teeveessäkin.Monen nuorikon miehet ja naisetkin juokse vieraissa jo vuoden paikkeilla ellei jo ennen...tulee paljon ongelmia joita nyky ajan ihminen ei kestä.
Tietysti nuorenna on sinisilmänen jne..haluu naimisiin mutta nykyään erotaan ennekuin on häät maksettu nekun suomesa maksaa ja paljon.
Tietysti nuorenna on sinisilmänen jne..haluu naimisiin mutta nykyään erotaan ennekuin on häät maksettu nekun suomesa maksaa ja paljon.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kun olet vanha, kolottaa, kaipaat seuraa, kukaan ei käy katsomassa.avioliitto ,lapset on sijoitus tulevaisuuteen.kukaan ei ole ikuisesti nuori.
Tuo vanhuusjuttu on minun mielestäni todella huono argumentti! Sosiaalinen ihminen osaa kyllä huolehtia siitä, että ympärillä on muita(kin) tärkeitä ihmisiä kuin oma aviopuoliso. Puolisohan voi joka tapauksessa kuolla tai sairastua sinua ennen (jos olet nainen, se on hyvinkin todennäköistä). Sitä huonoa aikaa (maataan sairaalan sängyssä) tulee toivottavasti useimmille meistä vain muutama vuosi ja se on lyhyt aika verrattuna koko elämän pituuteen.
Me menimme aikoinaan naimisiin, koska halusimme mieheni kanssa olla vanhanaikaisia. Naimisiinmeno tuntui romanttiselta ja siltä viimeiseltä lupaukselta pysyä ehdottoman uskollisena toiselle. Kodin ulkopuolella liikutaan aina sormukset sormissa.
Ketään en kehoita avioitumaan kovin nuorena tai jos ei muuten olla ihan varmoja. Suosittelisin myös pitämään mahdollisimman vaatimattomat häät jos lainkaan, silloin prinsessaunelma ei saa naisen hupakoita toimimaan harkitsemattomasti. Häät tuntuvat nykyään olevan tärkeämpi juttu, kuin itse pääasia eli avioituminen ja siinä ollaan minusta ihan hakoteillä!
ainoa syy, niin huh huh
Kai niitä ystäviä ja tuttavia vanhallakin voi olla ja lapsia siviilisäädystä riippumatta lähes jokaiselle kuitenkin siunaantuu.
Vuoden päästä olemme naimisissa mieheni kanssa. Koska haluamme avioitua? Ei. Haluamme hyvät bileet. Toki on myös "järkevää" mennä naimisiin.
Meille ei tule vaatimattomia häitä. Kutsumme ne ihmiset, jotka haluamme juhlistamaan suurta päiväämme ja toivottavasti ainakin suurin osa saapuu paikalle, vaikka se vaatisikin hieman ponnisteluja.
Miehelläni on ystäviä. Minulla on ystäviä. Emme ole sosiaalisesti toistemme varassa. Rakastamme juhlia ja naimisiinmeno on loistava syy pitää loistavat juhlat.
Yhdessä olemme olleet vuosia ja yhteisiä lapsiakin siunaantunut. Uskollisia olemme aina olleet, eikä sitä tarvitse suhteen virallistamisen todistaa tai millään tavalla sinetöidä.
Avioliitto on juridinen seikka.
ei ole minkäänlainen syy juhlia, se on kahden ihmisen yhteinen päätös viettää elämää yhdessä, en ymmärrä, mitä se muille kuuluu.
Jos on saanut Nobelin-palkinnon tai vaikka kirjoittamisesta valtionpalkinnon tai jonkun vastaavan, niin ymmärrän, että on syytä juhlia, mutta nämä todella viisaat ja fiksut ihmiset eivät juhli, vaikka olisi aihetta.
Mielestäni jotenkin yksinkertaiset ihmiset viettävät suuria häitä, fiksut ihmiset hoitavat ne todistajien läsnä ollessa.
Minulla oli pienet, siis todella pienet häät eli
vihkiminen ja muutaman läheisen omaisen kanssa
oli illallinen ravintolan kabinetissa ja kahvit kotona.
Liäksi sanoisin, että olin 20 v ja mieheni ensimmäinen kumppanini.
Olemme olleet yhdessä avioliitossa 39 vuotta ja
vaikeudet ollaan käsitelty yhdessä, ei siis nämä kumminkaimanserkut tule auttamaan, siis hääseremonia on täysin turha.
No, jos ei elämässä ole mitään muuta syytä juhlia, siis ei ole ollut koskaan juhlaan aihetta.
Eli ajattelet vaan itsekkäitä syitä, miksi menisit naimisiin? Ei lapsia saisi hankkia itsekkäistä syistä, vaan pitäisi ajatella, että onko sinulla tarpeeksi annettavaa lapsille. Oletko ajatellut lastesi tulevaisuutta, minkälaiset geenit he saavat sinulta, entä parisuhteen malli, entä käytöstavat?
Ihana kuulla, että et ole yksinkertainen ja olet fiksu... Toisin kuin monet muut ihmiset.
Näin sen olla pitää, itsekin haluaisin pienet häät. Naisella on "pieni" suku verrattuna omaani.. ei sillä ettenkö pitäisi omasta suvustani mutta kun niitä vaan riittää neuvomaan ja tarjoamaan auttavaa kättä ihan joka asiassa, ei hetken rauhaa.
Häihin voisi tulla perhe, ystävät ja ne joiden kanssa on tekemisissä.. Sukujuhlissa välillä tulee niin vaivautunut olo kun ei ole viiteen vuoteen nähnyt serkkua (viimeksikin jotku juhlat ollu) ja sitten pitäisi olla niin tuttavaa että, kun pienenä mummulassakin leikitty ja pelattu..
Olinko aistivinani hienoista ironiaa...
Jos ollaksen fiksu täytyy olla noin tylsä, niin minä olen mielummin tyhmä. Mielestäni naimisiin meno on mitä parhain syy kutsua sukulaiset ja ystävät juhlimaan, sillä uskon että kaikki häihini tulevat haluavat juhlia meidän onneamme. Tietysti jos jokun suku on täynnä mulkeroita jotka tulevat häihin vain ilmaisen ruoan ja viinan perässä, niin kyllä kai se vie juhlahalut yhdeltä jos toiselta. Onneksi oma sukuni on toista maata. Se on joukko rakkaita ihmisiä, jotka viihtyvät hyvin yhdessä ja tapaavat myös silloin kuin varsinaiseen juhlintaan ei ole aihetta. He ovat kuin ystäviä, mutta vielä enemmän.
Muistan jostain lukeneeni seuraavaa: "Onnistunut avioliitto ei ole lahja, se on saavutus." Eikö tätä saavutusta voitaisi juhlia vaikka 10-15 vuoden välein.
Avioliitto toimii jos sen halutaan toimivan. Osa ihmisitä toki on vaan yhksinkertaisesti niin tyhmiä, ettei pysty ajattelemaan toisen tunteita vaan kulkee vaan omien mielitekojensa perässä.
Jaksan kuitenkin uskoa että on yhä edelleen ihmisiä jotka todella aikovat vanheta yhdessä kumppaninsa kanssa. He ovat valmiita tekemään töitä sen eteen, he haluavat ja osaavat huomioida myös toista ihmistä. Näille ihmisille avioliitto on ihan toimiva juttu.
Siinä olet kuitenkin oikeassa ettei avioliitto sovi kaikille.
Vieläkin sanoisin miehelleni "tahdon", jos kysyttäisiin - yli 25:n vuoden jälkeen, ja ihan vilpittömästi ja onnellisesti. Ei ole tullut tarvetta kummllekaan mennä vieraisiin, oma on riittänyt mennen tullen. Mikään ruusutarha tämä liitto ei parin lapsen rikastuttamana ole ollut mutta rakkaudella ollaan menty ja mennään eteenpäin...
jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä itsensä näköiset häät. Isot tai pienet, tyhmyydestä ei voi syyttää kummassakaan tapauksessa.
Myös sukuja on erilaisia, toiset ovat läheisiä ja paljon tekemisissä keskenään, toiset vieraantuneet vuosien myötä.
Eikä pidä luulla että avioliitto pelastaisi yksinäiseltä vanhuudelta. Puoliso voi kuolla tai jättää, lapset muuttavat ulkomaille.
Mikään tässä elämässä ei ole niin varmaa kuin epävarmuus.
meinaan maimisiin, jos kerran noin menee...
Mielestäni avioliitto ei ole mikään vanhentunut juttu, mutta kannattaa todella miettiä MITÄ SE TARKOITTAA, ennen kuin solmii avioliiton. Avioliittohan on vain yksi vaihtoehto elämässä ja aikuisenahan päätökset pitää tehdä ihan itse.
Suin päin naimisiin meneminen, rakastumisen huumassa ja siihen nopeasti lapsia, ei varmaankaan ole paras vaihtoehto, varsinkin jos ikää ja elämänkokemusta ei vielä paljon ole.
Häitä voi pitää joko isolla tai pienellä rahalla, mutta itse en kyllä kannata sitä, että häitä varten otetaan velkaa, mutta jokainen tehköön kuten tahtoo.
Itse avioiduin vasta yli nelikymppisenä ja siinä vaiheessa olimme mieheni kanssa jo oli 10 vuotta ollut yhdessä. Häät oli pienet ja onnea on riittänyt. Näin me olemme tehneet/valinneet...