Olen 38v kahden lapsen äiti. Naimisissa, hyvä työ jne. Olen ollut nykyisen puolisoni kanssa jo 10 v. yhdessä. Hänen takiaan aikoinaan erosin entisestä kumppanistani, oltuani nykyisen mieheni kanssa salasuhteessa parisen vuotta sitä ennen. Kaikki on ollut oikeastaan hyvin, mutta puolisen vuotta sitten tapasin miehen, jonka kanssa sitten petin aviomiestäni, ja siitä lähtien olen ollut hänen kanssaan salasuhteessa. Siihen vielä lisäksi se että ensimmäisen rakkauteni kanssa vuosia sitten (olin hänen kanssaan 5 vuotta yhdessä) petin häntäkin. Silloin kuitenkin poikaystäväni oli se ensimmäinen joka meistä petti. Annoin hänelle anteeksi, mutta sitten petin häntä parin eri miehen kanssa ennen kuin meillä tuli ero. Ero tuli toisista syistä silloin kuitenkin, eikä minun pettämisestä (en jäänyt kiinni). Eli olen pettänyt jokaista rakastamaani miestä:-( En tajua miten voin olla näin heikko ja miksi varsinkin nyt taas lähdin tähän samaan touhuun mukaan.. Olen rakastunut tähän uuteen mieheen mutta minulla on oikeastaan hyvä olla nykyisen miehenikin kanssa. Olen sen sata kertaa sanonut tälle uudelle miehelle, että nyt se on loppu. Parin viikon päästä taas kipitän kuitenkin hänen luokseen:-( Hän ottaa minut avosylin vastaan, eihän hänellä ole mitään menetettävää (sinkku), minulla paljonkin.. Siis ei hän varmaankaan minua rakasta, olen vain kivaa viihdykettä silloin tällöin.. En osaa lopettaa tätä oravanpyörää vaikka haluaisin!! Miten saisin itseni järkiin, onko tämä joku sairaus vai mikä helvetti minua vaivaa!!?? Pää hajoaa...
Minä pettäjä
Pettäjävaimo
151950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ehkäpä kaipaat rakastumisen tunnetta enemmän kuin arkiseksi käyvää kumppanuutta? Parin vuoden päästä alkaisi jo tämä sinkku kyllästyttää. Vanhainkodissakin ehdit napata useamman vaarin, mihin ehditkään..
Jos huolehdit asiallisesti ihmissuhteistasi ja lapsistasi, luultavasti kenelläkään ei ole elämääsi huomautettavaa. Salasuhteitten ympärille usein kasaantuu varsinainen valheiden verkko. Jos et sellaista rakenna, hyvä sulle. Tee mitä teet, mutta yritä olla rehellinen.
Ei minulla ole mitään yleispätevää reseptiä sulle, eikä varmaan muillakaan.
Olen todellakin yrittänyt päästä tästä uudesta suhteesta eroon.. En ymmärrä että mikä siinä vetää, mitkä ihmeen paremmat kicksit siitä saa, kuin mitä omalta mieheltä.. Oma mies on komea, hoitaa lapsia, kotia yms. Ei pitäisi olla mitään valitettavaa, ei todellakaan. Ainut ongelma on vähäinen yhteinen aika. Miehen ammatin takia hän on usein illat ja viikonloput pois. Aikaa ennen lapsia menin paljonkin viikonloppuisin yksin ulos, ja vientiä olisi todellakin ollut. Ei todellakaan kiinnostaneet muut sillä oma mies riitti. Miksi ei mukamas enää?? Olen niin luuseri kuin vain ihminen olla voi.. Olen jopa ajatellut meneväni ammatti-ihmisen puheille, niin voisi todellakin puhua jonkun kanssa silmästä silmään tästä ongelmasta. Voi kumpa tämä salasuhde-mies löytäisi jonkun ja sanoisi että ei halua enää tavata minua!! Itse en siihen voi... ainakaan vielä..
Olet luultavasti sellainen nainen, jota en soisi kenenkään kohtaavan. Puhetapasi lähtee siitä, että toistuvasti 'tapahtumat' vievät sinulta jalat alta. Kuviossasi on kertomasi mukaan toisteisuutta. Ja kuitenkaan et ilmeisesti nytkään hae palstalta muuta kuin silittelyä.
Olisiko mitenkään mahdollista, että arvostaisit kulloistakin kumppaniasi niin paljon, että olisit rehellinen. Ja jos et siihen kykene, olisit ainakin rehellisesti sinkku. Et viitsisi tuottaa jatkuvaa tuskaa ympärillesi, eroa tai tee muulla tapaa lopullinen ratkaisu.
idea varata muutama istunto ammatti-ihmisen kanssa (esim psykologi). Sinullahan on selvä samanlaisena uusiutuva kierre noissa suhteissa. Ammattilaisen kanssa voisitte tarkastella mistä se kierre oikein muodostuu ja ehkäistä vastaavia tulevaisuudessa. Olishan se aika lohdutonta, jos vielä vanhainkodissakin pitäisi parin vuoden välein vaihtaa vaareja;-)
Itse ehdotit muuten tuota ammattilaisen kanssa puhumista. En siis väitä että olisit mitenkään hullu tms. Itsekullekin olisi hyvä joskus keskustella elämästään spesialistin kanssa. Kenenkään ei onneksi nykyisin tartte näitä juttuja yksin pähkäillä.
oli pakko vastata sun kirjoitukseen,koska se oli niin kuin minä itse oisin kirjoittanut eli mulla ihan sama tilanne ku sulla,kotona on ihana mies,mikä ei varmasti pettäisi minua ja kaikki muutenkin hyvin,niin silti koko ajan salasuhde päällä.Oon monesti miettinyt mikä minua vaivaa..
Silittelyjä en todellakaan kaipaa, rakentavaa kritiikkiä kylläkin. Kai tämä kaikki jostain johtuu, en minäkään tahallaan halua ketään ihmistä loukata, ja itseäni tuhoan tällä elämäntavalla eniten. Tuntuu kuin tämä uusi mies (niinkuin silloin 10 v. sitten oma miehenikin oli) on kuin huume jota tarvitsee vaikka tietää että se ei ole hyväksi. Silloin kaikki meni hyvin, ja sain hyvän kumppanin rinnalleni, vaikka jätinkin entisen puolisoni. Hänelläkin on nykyisin hyvä elämä. Haluaisin olla hyvä ja uskollinen vaimo, luulin sitä jo olevanikin kunnes.. Tein jo päätöksen ja menen todellakin puhelemaan näistä asioista psykologin juttusille. Ehkäpä pääsen sitä kautta taas omaan elämään kiinni. Tällä kertaa on liian paljon pelissä, lapsia lähinnä ajattelen.
typeryys, moraalittomuus, kunnoituksen puute, itsekkyys ja itsehillintä....et omista yhtäkään kunnon ihmisen hyvettä
Täällä on kolmas "todella huono ihminen". Kyllä meitä on aika monta ainakin petettyjen kirjoitusten ja avio/avoerojen määrästä päätellen. Ok, ollaan sitten niitä kuuluisia moraalittomia ja itsekeskeisiä paskiaisia! Elämälle ahneita ja uteliaisuuden riivaamia. Ei taida siinäkään olla mitään uutta maailmanhistoriassa. Kivittäjiäkin yhä riittää!
Nykysuhteet ovat rajoiltaan itse asiassa ihan yhtä antiikkisia kuin keskiaikaisetkin. Ehkä olisi jo korkea aika lopettaa (itse)ruoskinta ja miettiä, mikä tässä maailmassakin on mahdollisesti muuttunut, kun se niin monia meistä riivaa. Emme me pettäjät ole mielenvikaisia, kun kaikissa muissa asioissa kykenemme kyllä tarvittaessa kantamaan vastuumme.
Mitä se psykologi voisi tuosta sanoa? "Mieti, miksi sinulla on tarve loukata muita ihmisiä?" Mietitäänpä sen sijaan, miksi pettäminen määritellään absoluuttiseksi loukkaukseksi. Miksi sitä kutsutaan nimenomaan pettämiseksi? Miksi siitä ei voi missään avoimesti puhua, vaikka sitä kaikkialla esiintyy? Olemmeko me pettäjät nykyajan "homoja" ja "rikollisia"? Onko paheksuminen ja tuomitseminen koskaan parantanut ketään mistään ns. virheestä?
Pistinpä siis varmaan aika provon liikkeelle ...
jos suhteita ajatellaan niin ihmisellä voi olla
- yksi parisuhde koko elämän (huh),
- perättäisiä parisuhteita useampia elämän aikana (kädestä pitämistäkään ei kolmannen osapuolen kanssa ennen kuin edeltävä suhde on asianmukaisin menoin hoidettu alta pois) ja sitten
- rinnakkaisia parisuhteita (jotka voivat mennä lyhyen tai pitemmän aikaa rinnakkain)
Tämän lisäksi ihmisellä voi olla jälkeläisiä, joiden vanhempi hän on parisuhteista riippumatta.
Ihmisarvo on meillä kaikilla. Loukkaantuminen on subjektiivinen tunne.
Kiitos analyyttisestä ja kiihkoilemattomasta kommentista! Nimimerkki "suhdeviidakkoon eksynyt"
..toisen ihmisen "kenkiin" ja mieti miltä sinusta tuntuis vastaavassa tilanteessa.. Itse tiedän miltä se tuntuu koska mieheni tekee samaa eikä hänellä todellakaan ole tarkoituskaan erota minusta nyt olen sanonut miehelleni et parasta valita joko minä tai muut naiset sillä jos vielä kerrankin jää kii niin minä olen se joka lähtee.. Nytkin on jo käynyt etten sais edes puhua muiden miesten kanssa koska hän kuvittelee kaikkea, luulee et kostan samoin.. mut en todellakaan aio hyppiä muiden sänkyyn.. en oo niin lapsellisen tyhmä kuin mieheni on.. Sillä kyllä se petturi satuttaa sitä omaa puolisoaan ja tosi rajusti.. ja mikä pitää myös paikkansa niin se et "jos kerran pettää niin aina pettää."
oikeastaan mitään käsitystä rakkaudesta. Ehkä sinun olisi parasta mennä ammattiauttajan puheille selvittämään, mistä kiikastaa.
Pettäjävaimoilla ja miehillä on huono itsetunto, jota yrittävät pönkittää pettämällä ja hakemalla uusia kokemuksia, että vieläkö muillekin kelpaa. Kannattaa etsiä kicksejä oman kanssa... järjestää nautinnollisia hetkiä yhdessä eikä haahuilla muiden kanssa. Kannattaa mennä hakemaan apua ja lopettaa tuo pelehtiminen, koska itsetunto menee tuollaisessa vain yhä huonommaksi.
t. yli 20 vuotta aviossa ollut
Et todellakaan ansaitse elää parisuhteessa. Juuri tuollaiset limanuljaskat saisi viedä saunan taakse ja...
Säälittää ukkos jos se on vielä sun kans. Tuollaiset petturit vie maineen koko sukupuolelta. Toivottavasti sinuakin petetään. Sairas olet, jos sitä kyselet.
Minkä ikäiset lapset sinulla on miehesi kanssa? Ovatko jo niin isoja, että eivät kärsi, vaikka eron miehestäsi otatkin?
Miksi muuten petät miestäsi? Itsellä syy oli aluksi "yhden illan juttu", mistä jäin sitten kiinni ja tämä johti eroon. Lapset olivat silloin valitettavasti pieniä, joten tilanne ei ollut kovin "nätti".
Mitenkäs sitten taloustilanteesi? Onko nykyisen miehesi kanssa yhteistä talovelkaa tai muuta? Sekin vaikuttaa...
Luuletko, että miehesi epäilee jotain?