Liian tiivis yhteydenpito

meni jokapäiväisissä puhelinsoitoissa ja siinä, että pari-kolme tuntia ei olisi riittänyt, vaan soitettiin kohta uudestaan. Välit poikki, en jaksanut kuunnella toisten miesasioista ihan noin tiiviisti.

Liian tiivistä yhteydenpito on jos toinen siitä kärsii, kuten sinun tapauksestasi käy ilmi.

Jätä vastaamatta tai anna palautetta siihen tyyliin että tarvitset myös omaa rauhaa, omaa tilaa tai että on myös muita kavereita.

Oletko ehdottanut että haluat mukaan näihin menoihin. Sano että voit lähteä seuraavalla kerralla mukaan niin ei tarvitse raportoida kun olet itse paikalla. Ethän sitä paitsi voi tietää varmuudella onko ne jutut tottakaan jos et ikinä ole mukana itse.

Mielestäni liian tiheä yhteydenpito on sitä, kun se tuntuu itsestä rasittavalta, ja vie aikaa muilta asioilta, mitä pitäisi tehdä. Mietin tässä, että onko jokapäiväinen yhteydenpito mielestäsi yleensäkin rasittavaa, vai tekeekö sen rasittavaksi se, että puhelut näyttävät venyvän, ja toinen vain "raportoi"?

Minullakin on yksi tällainen "raportoija", joka selittää puhelimessa kaiken mahdollisen mitä on tehnyt. Jos minua ei huvita puhua, niin sanon että soitan hänelle uudelleen kun kerkiän, tai sitten en vastaa puhelimeen. Eiköhän ystäväsi tajua vastaamattomista puheluista, että et ehdi puhumaan? Myöskään viestiin ei aina tarvitse vastata mielestäni heti.

Onpa jännä, vasta nyt tulin ajatelleeksi että meilaan parhaan ystäväni kanssa harva se päivä, kun hän on kaupungissa. (hän on aina välillä pois viikon tms)

Molemmilla on sitä elämää ihan kivasti, ollaan keski-ikäisiä, työtä tai ainakin tohinaa kummallakin. Ei enää pieniä lapsia.

Puhelimessa ei raskittaisi olla, käymään asti tulee mentyä harvemmin vaikka välimatkaa pari kolme kilsaa.

Ei tunnu liialta. Ihan kauhean kiva kun saa heittää jonkin "ongelman" ja lukea siihen kommentin, eikä siis ole kyse miehistä.
Homma pelaa vuoroin vieraissa - periaatteella, että ei vain toinen raportoi. Eikä tietenkään aina ole jotain ongelmaa, vaan ihan niitä näitä.

Ois kuitenkin rasittavaa olla tunti puhelimessa, kallistakin.
Skypessä chattaan joskus tämän bestiksen kanssa, ja on muutama muukin. Mutta tosiaan vain joskus.

Se mikä itsestä tuntuu liialta, on varmaan liikaa. Hyvä kuitenkin, että hän kysyy myös sinun kuulumisia eikä kerro vain omistaan.. siis jos haluat niistä kertoa.

Sano suoraan miten asia on. Senhän voi tehdä ihan nätistikin.

Silloin kun hänet tapasin, hänellä ei oikeastaan ollut ketään ystäviä, koska oli menettänyt kaikki poikaystävänsä myötä. Silloin hän oli eronnut ja sosiaalisena ihmisenä pikkuhiljaa tutustui uusiin ihmisiin. Lopulta hänkään tosiaan harvemmin halusi nähdä vaan ainoastaan soitteli mitä kaikkea mukavaa oli sen ja sen kanssa tehnyt ja kuinka kiva tyyppi se ja se on. Sitten hän alkoi riitelemään milloin kenenkin ystävän kanssa ja haukkui heitä minulle ja kertoi kaikki riidat yksityiskohtaisesti.

Pitipä sattua, hän tapaili hetken miesystäväni parasta kaveria ja kun se ei toiminutkaan hän alkoi syyttämään minua ja miestäni kaikenlaisesta paskasta, haukkumaan tätä kaveria meille (joka on meidän yhteinen ystävä) ja mieheni kaveri jo vuosien takaa ennen kuin tapasimme. Lopulta hän alkoi riitelemään kaikkien kanssa ja minä katkaisin välit, koska en ymmärrä sellaista riidanhaluisuutta.

Aloin myös huomaamaan hänessä niitä piirteitä, että "minä minä minä minä minä". Kaikki mitä hän oli, oli kaiken muun yläpuolella. Hänen ystävänsä vaihtuivat tiuhaan tahtiin ja tajusin, ettei hän ehkä kykene koskaan pääsemään yli entisestään eikä myöskään koskaan solmimaan pysyviä ihmissuhteita. Missäköhän oli vika, mietinpä vain.

Laitoin tosiaan kylmästi välit poikki, koska minä en ole sellainen ihminen, joka jaksaa riidellä jonnenjoutavista ystävien kanssa. Kosto tuntui maistuvan tälle kyseiselle henkilölle. Meni puhumaan paskaa miehestäni ja minusta tälle meidän kaverille ja sotki välit pitkäksi aikaa. Olivat kuitenkin jollakin tasolla tekemisissä sen jälkeen, kun eivät enää tapailleet.
Nyt osat ovat kääntyneet niin, että tämä meidän yhteinen ystävä meinaa tehdä rikosilmoituksen tästä entisestä ystävättärestäni, koska tämä vaan laittaa viestiä milloin mistäkin asiasta kun hän on pyytänyt jättämään rauhaan. Lisäksi tämä ystävämme tapailee jo uutta naista. Minäkin sain vuoden tauon jälkeen viestejä, joissa haukuttiin tätä mieheni ja minun yhteistä kaveria mikä oli mielestäni erittäin typerää kun ajattelee, että olen selkeästi pyytänyt olemaan laittamatta enää mitään viestejä ikinä.
Mutta pommitus jatkuu milloin mihinkin suuntaan. Koska ei ole olemassa muita tapoja kuin hänen tapansa toimia eikä ole olemassa muuta tässä maailmassa kuin hän ja kaikkien on hänen pillinsä mukaan tanssittava.
Sääli, että aluksi niin mukavasta nuoresta tytöstä kehkeytyi suoraansanottuna ku**pää! Enkä enää lainkaan ihmettele, jos elämä menee päin persettä eikä seurustelukumppanit jaksa kauaa katsella kuten ei ystävätkään!

Toisinaan tällaiset yhteydenpitäjät voivat olla varoitus tulevasta. Minun kokemukseni ainakin opetti minulle ihmissuhteista yhtä ja toista.

Rasittavaa joka päivä tekstareita, kerran viikossa vielä kestää.

*olet kusessa*

Vanhaan aikaan oli aktiivisessa käytössä tekstiviestit. ihan hyvä on esim. kerran viikossa ja tasapuolisesti tehdyt aloitukset. Itsellä meni kaveruus poikki kun toinen oli se ns. dominana ja menin tyhmänä laittamaan viestin tietämättä että hänellä oli ns. huono hetki. yli kymmenen vuoden netissä alkanut kaveruus meni varttitunnissa taivaan tuuleen!

Olenkin oppinut, että jos joku haluaa minulta viestin, niin hän itse kertoo millaisen viestin haluaa! sääntöjä ei tarvitse tehdä, vaan sopia jotain luottamuksesta!

Ei siinä ole mitään tehtyjä rajoja, mikä on liian tiheää yhteydenpitoa, vaan asia riippuu täysin asianosaisista itsestään. Ne omat rajat tulee jokaisen itse määritellä. Tai sitten ajelehtii muiden mielivallan mukaan, jos ei määrittele mitään rajoja. En minä ainakaan kenellekään vastaa heti, jos en jaksa tai viitsi, jos ei ole mistään tärkeästä asiasta kysymys.

Olet itse jossain vaiheessa ottanut tavaksesi vastata kaverillesi aina ja heti ja kuunnella hänen jorinoitaan, joten sinun asiasta kuuluu sitä kaveriasi informoida, jos et nyt sitten enää haluakaan niin tehdä. Kaverisi toimii, kuten on aina toiminut kanssasi. Koska muuttunut osapuoli olet sinä, niin sinunhan silloin kuuluu informoida sitä kaveriasi, että olet muuttunut tai haluat muutoksia, eikä syyllistää sitä kaveria, joka ei mitään tiedä sinun muuttuneista mielipiteistäsi.

Ja mitä muutkaan voisit tehdä kuin sanoa asiasta hänelle suoraan. Asiat voi kyllä esittää kauniistikin, ilman, että loukkaat toista. Sano kaverillesi vaikka, että sinulla on tiettyyn aikaan nykyään sitä ja tätä, mutta vastaat hänelle, kun kerkeät jne.

Ja jos aiheet häiritsevät sinua, niin niistäkin sinun pitää jutella sille kaverillesi. Mikset muka voisi sanoa hänelle suoraan, että se on esim. loukkaavaa kuunnella, mitä hauskaa hän on ilman sinua tehnyt?

Ystäviä on monia muun muassa sen takia, että yhden kanssa tehdään yhdenlaista, toisen kanssa toisenlaista. Sinä olet kaverillesi selvästikin se, jolle hän saa purkaa asioitaan, muut ilmeisesti eivät ole sellaisia.

vain sellaisen henkilön jokapäiväinen soittelu on hyväksyttävää jonka kanssa lähtee aamuisin erisuuntiin saman peiton alta.

Voiko sen lyhentää vielä LTYksi? Yy on eri ja molemmat alkaa yillä.

Liian tiivis kun yksi tyttö soittaa 8 kertaa päivässä
ja välillä kuulen että hän paistaa siellä jotain (lettuja)
ja puhuu kaikenlaista musiikista,matkustamisesta jne jne