Kyllä ahistaa vieläkin se, kun tiedän kuinka ovat kuiskutelleet lasteni isän suvun puolella, että onkoha se Kalle tuon tulevan lapsen isä, sipi,sipi,sipi. Kohtapahan näkkeevät!
Todella loukkaavaa, koska en ole edes eläny sellaista elämää, että olsi edes aihetta epäillä.
Todella loukkaavaa, koska en ole edes eläny sellaista elämää, että olsi edes aihetta epäillä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
yritä todistella että olet elänyt siivosti. asiahan on niin ettei kuulu muille paskaakaan. pyydäpä miestäsi ottamaan asiaan kantaan: "miltä sinusta kalle nyt tuntuu kun sinun perheesi mielestä et todennäköisesti olekaan perheeseemme syntyvän lapsen isä?"
Mun anoppini latasi meidän kihlajaisissa, kun odotin ensimmäistä lastamme, että toivottavasti et ole tehnyt pojastani aisankannattajaa, kun olet kerran aikaisemmin seurustellut!
Omat vanhempani meinasivat hämmästyksestä lentää selälleen kommentin kuullessaan. Onneksi vanhin lapsi on aivan täysin mieheni näköinen, ei yhtään mun suvun piirteitä.
Seuraava lapsemme taas oli mun näköiseni, silloin nämä vihjailut alkoivat vasta lapsen syntymän jälkeen. Lapsella oli lisäksi vähän kouluongelmia ja kehitysviivettä, josta anoppi on aina muistanut huomauttaa, ettei sellaista ole koskaan esiintynyt heidän suvussa. Hänen oman tyttärensä lapsella kyllä on myös lukihäiriö, mutta se kuulemma on aivan eri asia.
Pesueemme hännän huipun syntyessä alkoi sama rummutus, kuin eka lapsen kohdalla. Kyllä on varmaan vieraissa käyty, käyhän vaimo eri paikkakunnalla töissä kuin missä asutte, oletko muistanut vahtia häntä? No, tämä viimeinen on taas täysin vanhimman lapseni kopio, eli ei enempää voi olla miehen suvun näköinen.
Anoppini on jo iäkäs ja sairastaa Altzheimeria, joten jutut vaan pahenee. En enää voi olla hänen kanssaan missään tekemisissä, hän puhuu aivan siivottomia ja olemattomia tekemisistäni heti minut nähdessään.
Joten koetapa kestää....minä olen kestänyt kolmekymmentä vuotta.