Nainen voi saada miehen kukoistamaan tai sitten hiljalleen sopeutumaan standardi rooliin.
Huomasin jo vuosia sitten, että mies ei saa olla yhtä aikaa vahva niin henkisesti kuin fyysisesti ja samalla kuitenkin sielultaan herkkä.
Nauttisin elämästäni jos saisin viedä unelma naiselleni ruusun ja saada palkinnoksi suudelman. Tahtoisin kirjoittaa naiselleni rakkausrunon ja saada siitä palkinnoksi halauksen. Tahtoisin valmistaa naiselleni kynttiläillallisen ja kantaa naiseni kylpyyn. Tahtoisin myös suudella naiseni vartaloa varpaista otsaan ... ja rakastella hänen kanssaan läpiyön, myöhästyä töistä, aloittaa päivä suudelmalla ja odottaa päivän jälkeen seuraavaa.
Arki ei valitettavasti voi aina olla juhlaa, mutta todella sen estää.
Naiset, miksi miehet eivät saa olla prissejä naisilleen?
Huomasin jo vuosia sitten, että mies ei saa olla yhtä aikaa vahva niin henkisesti kuin fyysisesti ja samalla kuitenkin sielultaan herkkä.
Nauttisin elämästäni jos saisin viedä unelma naiselleni ruusun ja saada palkinnoksi suudelman. Tahtoisin kirjoittaa naiselleni rakkausrunon ja saada siitä palkinnoksi halauksen. Tahtoisin valmistaa naiselleni kynttiläillallisen ja kantaa naiseni kylpyyn. Tahtoisin myös suudella naiseni vartaloa varpaista otsaan ... ja rakastella hänen kanssaan läpiyön, myöhästyä töistä, aloittaa päivä suudelmalla ja odottaa päivän jälkeen seuraavaa.
Arki ei valitettavasti voi aina olla juhlaa, mutta todella sen estää.
Naiset, miksi miehet eivät saa olla prissejä naisilleen?
Vastaukset 19
Vanhimmat
omasta mielestä miehen pitää olla miehekäs mies. mutta samalla pitää naistansa kuin kukkaa kämmenellä.
ruusut on aina tervetulleita.. kiitos :D
mutta en henkilökohtaisesti haluaisi miehen lausuvan minulle runoja.. tai muutakaan hirveän "imelää".
mutta varmasti löytyy naisista niitä tosi romantikkoja, jotka näkevät kaiken vaaleanpunaisten lasien läpi :D itse en ole. Kaikilla se arki tulee eteen jossakin vaiheessa, en usko että tuollainen kestäisi ikuisuuksia.
miehien kuuluu olla prinssejä, mutta jokaisella oma käsitys prinssistä.
Tuollaista ei taida enää olla muualla kuin harlequin-kirjoissa. Etsikää kuule miehet kioskista noita kirjoja ja lukekaa, jotta tietäisitte mitä nainen haluaa. ;)
Kyl mulle ainakin kelpais moinen mies, mutta yleensä elämä on niin raskasta että moiset kohteliaisuudet tuntuvat naurettavilta.
Eivätkö miehet voisi helpottaa naisen elämää ja arkea, eivätkä lisätä taakkaa?
Yleensä Harlequin-miehet kyllä ovat jääräpäisiä, itsevarmoja, määräileviä machoja. Jotka sitten kuitekin lopussa tunnustavat rakkautensa (eivät tosin IKINÄ liian imelästi, ettei miehekäs imago karistuisi).
Olet juuri sitä, mitä minä kaipaan. Ei vain ole sattunut kohdalleni : (
Saadut vastaukset juuri kuvaavat sitä mitä olen saanut kokea, such is life. Menestyn kyllä omalla sarallani hyvin, mutta joskus tosiaan mietityttää miksi elämä ei saa olla muuan kiireen ja hektisyyden keskellä myös hieman sokerista.
Kiitos sinulle tavallinen nainen, on aina ilo edes huomata, että arjen unelmille löytyy myös ymmärrystä.
kaikilla mausteilla, kiitos.
onko muka vielä olemassa tuollaisia miehiä??Miks mä törmään aina niihin jotka ei tee noin??
mun mielestä miehen pitää ollakin juuri tuollainen,ei se ulkoinen vahvuus yhtään turvaa jos nainen ei koe oloaan turvalliseksi. Itse ainakin kokisin itseni prinsessaksi tuollaisessa suhteessa...ja nykyään olen sinkku ja etsin itselleni juuri tuollaista miestä...kuin tämä prinssi on :)
tämä on vain ensimmäinen päivä... Ja mitä sitten? Voiko se kestää ja miten kauan? Eiko sitten se mies palaa taas tavalliseksi ja ruusut ja suudelmat ovat unohdettu?
Voi jospa se voisi kestää kauemmin kuin tavallisessa elämässä...
Katson velvollisuudeksi hieman valottaa lisää tilanteesta.
Siivoan, tiskaan, silitän, laitan ruokaa, käyn töissä... ja kaikkea sitä mitä mahtuu ihmisen arkeen, mutta silti minulla olisi virtaa ja tahtoa kohdella naista unelmien täyttymyksenä.
Ei tuo kaikki mitä aimmin haihdu ainakaan minun tapauksessani siitä, että mies muuttuisi, vaan juuri tuosta mistä ensiksi kirjoitin, kohdalleni ei ole valitettavasti osunut naista, joka tuota kaikkea arvostaisi, eikä pitäisi sitä imelyytenä 'kuherruskuukauden' jälkeen.
Niin, harlekin kirjoja en ole lukenut, mutta olen kyllä ratsastunut valkoisella hiekalla meren rannalla palmujen katveessa.
Olin romantikko ja silti mies, nyt olen vain mies..
sen täytyy kestää elämän loppuun asti. Mutta useammin se kestää niin vähän ettei enää usko että se voisi olla totta... Mutta kuitenkin jäät vielä unelmani miehenä.:) Kaikessa tapauksessa ruusut joka päivä ei ole sopivampia kuin hyvä ja lämmin suhtautuminen.:)
jos hän vaikka ostaa mansikoita ja tarjoaa niitä kermavaahdon kera, syöttää naistaan :) Jos hän ottaa kainaloon ja antaa suudelman kaksi, kolme, neljä kesken kiinnostavimman lätkämatsin :) Jos hän silittää poskesta ja halaa, siivoushommia tehdessä :)
Romantiikkaa on niin paljon arjessakin, kesken kiireen voi rakastaan muistaa puhelinsoitolla, viestillä. Viedä vaikka lempimakeisia illalla töiden jälkeen yms
Tavallisen miehen tavallinen nainen, joka saa arkipäivän romantiikkaa
oon just semmonen nainen, joka rakastaa kaikkea tollasta ylimäärästä huomiota mieheltä. Kaipaan kauheasti hemmmottelua ja siitä en saa tarpeeksi...ooh kuulostaa siltä että multa menisi jalat alta. :)
joten karautapas runoprissi tänne suuntaan ratsullasi. Olet aivan ihana- ja väitän, että tämän kaltainen miestyyppi tulee muotiin, (Jos nyt niin voi sanoa). Mies voi olla romanttinen ja hellä menettämättä miehisyyttään,päinvastoin.
entäs jos on lapsia? jaksatko sitten olla ihana, hellyttävä, romanttinen... ja kaikkea kivaa? *haluaa kans* ;)
Kyllä olen realisti, sanotaan nyt vaikka niin, että kokemusta on. Lapset ovat rikkaus, kenties jopa elämän tarkoitus, mutta tottakai osaltaan myös melkoinen rasite arjen pyöritykselle. En valita , enkä halua valittaa. Lapset jopa lisäävät tarvetta tuollaiselle pienelle juhlalle arjen keskelle.
Silti edelleen toivon, että voisin pitää yllä tiettyä tunnelmaa ja tehdä kaikkea sitä mitä alunperinkin kirjoitin.
Ehkä en vaan tosiaan ymmärrä tai en koskaan kohdannut sitä täysin oikeaa, joka todella ymmärtäisi mitä todella tarkoitan jos esim. tuon pienen ruusukimpun tai jotain muuta pientä kivaa. En ole sitä toki tehnyt joka päivä, mutta en niin harvoinkaan että sitä voisi pitää yllätyksenä. Sillä todella unelmanaisellani pienet romanttiset eleet eivät muutu yllätyksettömyydeksi.
Hassua sinänsä, että tämä palsta on otsikoltaan ihannenainen, mutta tässä taas kirjoittelen lähinnä itsestäni.
Unelmistahan tässä arjen keskellä kerrotaan, mutta uskokaa tai älkää tuollainen olisin jos vain voisin. Oma kokemukseni vaan on ollut ettei tuollaiselle käytökselle ole ollut käyttöä muutaman kuukauden jälkeen.
Heh, röyhistellään nyt sitten rintaa sen verran, että kaikki entiset seurustelukumppanit ovat soitteelleet perääni viimeistään muutaman vuoden kuluttua erosta. Tuo kertonee ehkä siitä, että unelmanaisellani pitää olla vähintään sen verran elämänkokemusta, että osaa arvostaa miehen pieniä ja suuria tekoja.
En ole etsimässä unelmia, mutta kaiken tämän vuodatuksen jälkeen en enää tiedä mitä tehdä jos tällainen unelma joskus eteen sattuu.
terveisin 'ei ehkä sittenkään ihan tavallinen' mies, 33v arkea ja elämää takana.
Hienoa et löytyy miehiä jotka on hiukkakin romanttisia;) Ei sellanen raakalainen ole mistään kotosin.
HYVÄ MIEHET!!!!!!!!!!!!!!!!
Haluan toivottaa teille ihanille naisille kauniita unia ja unelmia.
Ihannenaisiakin siis on olemassa.
Haaveita nämä nykyisellään ovat minullekin. Koskaanhan ei pidä sanoa ei koskaan, sillä tulevaisuutta ei pysty ennustamaan. Ehkä, vielä ehkä pääsen taas elämään sitä elämää, jota haluaisin elää.
No, voihan sen aloittaa vaikka näinkin.
"
Laitan kynttilät altaan reunalle, ruusun lehtiä veteen.
Täytän lasin jumalten juomalla, ja odotan
Sitä hetkeä kun näen sinut, saan sulkea syliini ja kantaa sinut tähtiin.
"
*haaveilee*
toivottavasti se amme on sen kokoinen että mahdutaan sinne yhdessä ;)
Jospa vain joskus tiemme kohtaisivat...
Voiko parempaa olla, kuin-että, ihmiset olisivat toisillensa hienotunteisempia?
...molemmat toisillensa tunteensa jakaen?