Rakastatko kumppaniasi sellaisena kuin hän todella ON?
Vai rakastatko sitä KUVAA, mitä toivoisit hänen olevan ja siksi koetat häntä muuttaa ja olet onneton?
Vai rakastatko sitä KUVAA, mitä toivoisit hänen olevan ja siksi koetat häntä muuttaa ja olet onneton?
Vastaukset 9
Vanhimmat
jonka hän ovelasti puhalsi minulle. Kaunis, kirkas, kiinnostava kupla.
Kuka jaksaa esittää vuodenkin ajan? No hän jaksoi ja kun sai minut uskomaan koko näytelmän ja naimisiin kanssaan, alkoi se oma itse-elämä...
Minä en edes pidä siitä miehestä, mikä hän todellisuudessa on, enkä olisi ollenkaan kiinnostunut sentapaisesta henkilöstä, mikä miehestäni paljastui..
Kysyessäni syytä kaytökseensä ja valhellisen kuvan esittämiseen, han vastaa vain; "kokeilin, että menetkö retkuun".
Kirvelee ja kummastuttaa, onneksi en menetä tässä mitään muuta, kuin luottamuksen ihmisiin ja saan karvaan kokemuksen koristamaan "mitäkummallisimpientapahtumien" taulua.
Ja surullista kyllä, ehdin kiintyä syvästi siihen "näytelmähenkilöön" jota mieheni esitti..
Entinen, nyt eläkkeellä oleva työkaverini sanoi, että mies jaksaa näytellä kaksi vuotta.Siinä ajassa paljastuu, mikä on oikeasti miehiään.Näin hän opetti meitä nuoria tyttöjä. Varoitti äkkipäätöksistä. Minä rakastuin nopesti ja intohimoisesti mieheen, joka halusi heti kihloihin. 8kk;n kuluttua osoittautui tuurijuopoksi, jolla oli raha-asiat hunningolla.Siihen asti jaksoi käyttäytyä esimerkillisesti. Onneksi yhteen ei keretty.
vaan rakastan edelleenkin vielä 20.vuoden jälkeen...on samanlainen kuin tavatessammekin yhtä ihana ja mukava ja kunnollinen
ensivaikutelma on tärkeä, loppu selviää jatkossa.
mutta kaipa siinä välissäkin jotain hälyttävää saattaa tulla vastaan.
silloin --> järki vs tunteet.
olen realisti. pessimistisiäkin ajatuksia asian tiimoilta löytyy.
joitain asioita on vain toisen pakko muuttaa, jos yhdessä haluaa olla. pessimistiä se, että luulen touhuista olevan vaikea päästä eroon; se on siitä toisesta kiinni.
ja pitäisi VALTAVA RISKI ottaa. en ole varma. mutta ehkä onnistuisi?
onneton? en. jo yli päässyt.
tympääntynyt ja ärtyissäni olen kyllä. huomenna varmaan taas normaalin kylmäjärkinen.
ihmisten asioita ei pitäisi venkoilla liian pitkään. ei myöskään sivullisten asioihin puuttua, jos ei itsellä onnistu. eteenpäin elämässä; tavalla, tai toisella.
joo... pitäisi päästä eteenpäin jo. ja tämän päivän aikana. tavalla, tai TOISELLA.
tämä oli viimeinen postaus tähän aiheeseen. jatko muista kiinni.
Rakkaus on sokea - sanotaan. Ja tottahan se on. Tällä viitataan juuri siihen illuusioon, jonka rakennamme kumppanistamme rakkauden aiheuttaman kemiallisen vaikutuksen alaisena.
Siksipä onkin järkevää edetä hissun kissun isojen askelien kanssa. Rakastumisen lumous häviää ja se toinen ihminen alkaa pikkuhiljaa nousta esiin TODELLISENA IHMISENÄ, SELLAISEN KUIN ON VIKOINEN KAIKKINEEN.
On hienoa, jos ja kun tämä tavallinen ihminen osoittautuu sellaiseksi kumppaniksi, jonka kanssa voi elämää rakentaa ja jonka rinnalla on hyvä olla... Se mikä kenellekin sopii on taas hyvin henkilökohtainen asia...
Silti tulee ulkoapäin asioita ja elämän sattumuksia, jotka vaikuttavat suhteeseen, mutta nämä on hyvä kohdata sen "oikean kumppanin" kanssa...
Itse olen oppinut, että kun tarpeeksi kauan katsoo, astuu se Oikea Ihminen esiin (myös minusta itsestäni!) - kukaan ei jaksa loputtomiin näytellä. Vasta sitten voi alkaa punnita haluaako tämän ihmisen rinnalla elää vai ei.
pääsisi edes siihen katsomiseen saakka.
Minä rakastan miestäni ihan kyllä just niinkuin hän on. Entistä miestäni rakastin illusion kautta.
olen tämän 'ehkänkin' naamion alle katsonut ja lisääkin nähnyt. sitä realismia.
kunhan itsekin tutkisi, mitä siellä maskin alla on ja miettisi asiaa, niin päästäisiin eteenpäin.
itsekin joskus ajatellut asiaa. kyllähän sitä' miestään rakastaa, mutta joskus aina yrittää miestään muuttaakkin. KYLLÄ, VASTAAN SILTI, ETTÄ RAKASTAN HÄNTÄ OMANA ITSENÄÄN, vaikka jotkut tietyt huonotpuolet voisikin muuttua paremmiksi..heh.