Löydättekö jostain lain tai ohjeen työvoimatoimistoille, jossa työtön velvoitetaan ottamaan vastaan osa-aikatyötä, provisiopalkkaista työtä tai työtä työnhakualueen ulkopuolelta.
Valitus mielessä
Harakka
9613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Periaatteessa työttömyysturvalain ja julkista työvoimapalvelua koskevan lain (=orjatyölaki) pitäisi ohjata työkkäreiden toimintaa. Mutta ne soveltamisohjeet, joita sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö suoltavat, ovat sitten ihan oma juttunsa.
Soveltamisohjeita (tolkuton määrä) voisi tietysti kysellä työkkäreistä, vaan epäilen, että antanevatko. Eihän nuo soveltamisohjeet saisi tietysti lain rajauksia ylittää, vaan sekös virkamiehiä estelee.
Tuoltakin voisi etsiä viranomaismääräyksiä, vaan taitaa olla aika vaikea homma. Toisaalta viranomaismääräys pitäisi kyllä pysyä lain puitteissa. Mutta, mutta... Se vanha totuushan on, että laki on, niin kuin se luetaan. Toisaalta taas vanhaa perua oleva lainsoveltamisohje (Olaus Petri), joka taitaa olla lakikirjan ensisivulla, on se, että mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. Vaan on tainnut ainakin työvoimahallinon viranomaisilta jäädä unholaan.
Työttömyysturvalakia taidetaan soveltaa sillä periaatteella on, että jos ei ole oikeutta kieltäytyä, niin sitten on pakko. Toisaalta sitä oikeutta kieltäytyä ei taida olla kuin teoriassa.
Tuossa työttömyysturvalain ao. säännökset:
ALUEELLINEN LIIKKUVUUS
Perheetön työnhakija ei voi menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta pysyväisluonteisesta toimeentulon turvaavasta kokoaikatyöstä, jos uudella paikkakunnalla on saatavissa työttömälle sopiva asunto. Sama koskee perheellistä työnhakijaa, jos uudella paikkakunnalla on työttömälle ja hänen perheelleen saatavissa sopiva asunto. Sopivana pidetään asuntoa, johon muuttaminen ei merkittävästi huononna asuinolosuhteita ja josta aiheutuvat kustannukset eivät merkittävästi vähennä työnhakijan käytettävissä olevia tuloja. Asunnon on oltava työnhakijan ja hänen perheensä käytettävissä viimeistään silloin, kun työnhakija ottaa vastaan työn toisella työssäkäyntialueella tai viipymättä sen jälkeen.
Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että työvoimatoimisto on selvittänyt työtarjouksilla tai muulla luotettavalla tavalla, ettei työpaikkaan ilmeisesti ole sopivaa työvoimaa saatavissa siltä työssäkäyntialueelta, jolla avoin työpaikka sijaitsee.
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä ottamasta vastaan työtä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta, jos työn vastaanottamista hänen kielitaitonsa huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana.
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta työstä painavasta henkilökohtaisesta syystä. Painavana henkilökohtaisena syynä pidetään puolison työtä tai yrittäjätoimintaa, joka on perheen toimeentulon kannalta välttämätöntä, omaa, puolison tai lasten paikkakuntaan sidottua opiskelua tai koulunkäyntiä, lähisukulaisen tai muun läheisen henkilön huoltamista, omaa tai lähisukulaisen terveydentilaa tai muuta näihin rinnastettavaa syytä, jollaisena voidaan pitää hankittua asuntoa.
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä ottamasta vastaan työtä ulkomailta, ei kuitenkaan sellaisessa valtiossa, jossa hän hakee työtä ja hänelle maksetaan tältä ajalta työttömyyspäivärahaa Suomea sitovan kansainvälisen säädöksen perusteella.
TYÖSTÄ KIELTÄYTYMINEN
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta työstä kieltäytymisestä lukien, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoittamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua työtä,
(Toistuva kieltäytyminen tuottaakin sitten jo rangaistustyössäoloehdon.)
1) jota hänen työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana;
2) josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka; ja
3) joka on lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta.
Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeutta työttömyysetuuteen ei ole 30 päivän ajalta.
Jos työnhakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan kieltäytyneen työstä.
AMMATTITAITOSUOJA
Ammattitaitoinen henkilö voi menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivana. Ammattitaitoisena pidetään henkilöä, jolla on joko ammatillinen koulutus sekä siihen liittyvä vähintään vuoden työkokemus tai vastaavasti on saavuttanut ammattitaidon vähintään kahden vuoden työkokemuksella kyseisellä ammattialalla.
Jos työnhakija edellä tarkoitetun kolmen kuukauden aikana tekee työsopimuksen ammattitaitonsa huomioon ottaen sopivasta työstä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluessa työsopimuksen tekemisestä, hänellä on pätevä syy tänä aikana kieltäytyä sellaisesta työstä, joka olisi esteenä työsopimuksessa tarkoitetun työn vastaanottamiselle.
Ammattitaitosuoja voidaan poistaa, jos työnhakijan työssäkäyntialueella ei työvoimaviranomaisen arvion mukaan ole kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana osoitettavissa hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen hänelle sopivaa työtä. Työvoimatoimiston on annettava tieto ammattitaitosuojan poistamisesta työnhakijalle. Jos työnhakija ei tällöin ota vastaan ammattitaitonsa huomioon ottaen sopivaa työtä muualta eikä myöskään muuta työtä työssäkäyntialueeltaan, katsotaan hänen kieltäytyneen työstä 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
MUU PÄTEVÄ SYY TYÖSTÄ KIELTÄYTYMISEEN
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänelle tarjottua osa-aikatyötä silloin, kun työstä maksettava palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava soviteltu työttömyysetuus työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus.
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänelle tarjottua työtä, jos hänelle ei varata 8 §:n 2 momentin mukaisesti kohtuullista aikaa lastenhoidon järjestämiseen sekä kulkuvaikeuksien ja muiden vastaavien rajoitusten poistamiseen.
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä, jos:
1) työ on hänen uskonnollisen tai omantunnon vakaumuksensa vastaista; tai
2) työssä edellytetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja työtehtäviä, jotka ovat ilmeisesti epäsiveellisiä tai hyvän tavan vastaisia tai työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka taikka siinä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.
Työnhakija voi kieltäytyä tarjotusta työstä menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen myös muusta kuin edellä 1–3 momentissa tai 13–14 §:ssä tarkoitetusta syystä, jos se on pätevyydeltään verrattavissa näihin.
Työttömyysturvalaki löytyy tuolta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290
Laki julkisesta työvoimapalvelusta löytyy tuolta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021295
...Tuoltakin voisi etsiä viranomaismääräyksiä, vaan taitaa olla aika vaikea homma...
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/
Tässä työvoimatoimiston sivuilla on työssäkäyntialueet.
Onko nyt oikeus kohtuus sitä, että työtön uskoo tässä määritettyjen alueiden olevan niitä, joidenka sisällä hänen on liikuttava työttömyysetuuttaan menettämättä.
Vai onko oikeus ja kohtuus, että työtön seuraa iltapäivälehtien uutisointia ja on näin ajantasalla velvoitteistaan.
http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/08_tyottomyys/01_tyottomyysturva/02_tyossakayntialueet/index.jsp
Työttömälle pitäisi lukea hänen oikeutensa ja velvollisuutensa kuin poliisisarjojen rikollisille muuten rangaistus on laiton.
Etenkin tuo provisiopalkkaisen työn vastaanottamispakko on varsin kyseenalainen. Se ei nimittäin kerrytä päivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa. Sen ohella ei ole mahdollista myöskään saada soviteltua työttömyystukea, vaikka provisiopalkat jäänevät useimmiten aika olemattomiksi.
Ehtonahan oli se, että provisiopalkkainen työ on mainittu työnhakusuunnitelmassa. Tuskin kukaan sitä työnhakusuunnitelmaansa haluaa, ellei työkkärin virkailija sitä sinne ujuta ja saata näin työtöntä melkoiseen kuseen.
Kun väkisin laittavat provikkapalkka hommiin.
Mä odotan innolla sitä päivää kun työttömällä ja etenkin minulla on velvollisuus ottaa vastaan provikkapalkkatöitä. Olinpa nimittäin kerran puhelinmyyjänä ja sain kenkää neljän päivän jälkeen, kun en saanut ainuttakaan kirjasarjaa myytyä. Myönnetään, musta ei ole tyrkyttämään h...etin kallista keittokirjasarjaa eläkeläiselle tai peruspäivärahalla elelevälle työttömälle joka suoraan sanoo ettei hänellä ole niihin kirjoihin varaa. En myöskään hallitse p...anpuhumisen jaloa taitoa.
Muuten, kyseisen telemarkkinointifirman pomolla ei ollut kanttia itsellään sanoa että mä joudun lähtemään, vaan hän laittoi erään pidempään ko. firmassa työskennelleen henkilön tekemään likaisen työn. Että semmoinen työnantaja tällä kertaa. Onneksi fiksuja ja rehellisiäkin yrittäjiä löytyy runsaasti.
Uusi keino hankkia ihmisille karenssi, provokkaorjatöihin osoitus ja kun saa kenkää niin työkkäri pamauttaa karenssin. Koska tulee ensimmäinen ruumis työkkärin väestä? Veikkaan, että alle vuoden sisällä jonkun kallo halkeaa kirveellä.
Ei kai työkkärin väkeä siitä pitäisi syyllistää, että päättäjät tekevät typeriä lakeja? Vaikka ikävä kyllä yleensä niin käy, että alempi porras toimii päätösten tekijöiden sijaiskärsijöinä. Mutta tyytymättömyys pitäisi ensisijaisesti osoittaa sinne, minne se kuuluu, eli päättäjille. Ja ilman ruumiita ja väkivaltaa kiitos, tai taas työttömät leimataan joksikin syrjäytyneeksi rupusakiksi. Vaikka tuskin tuota toimintakehoitukseksi tarkoititkaan, vaan varmaankin uhkakuvaksi.
Itse provikkatyötä vähän aikaa tehneenä totean, että ne työt ovat kyllä p:stä, joissa ei taata minkäänlaista minimitoimeentuloa. Ahkerasta työnteosta huolimatta oma keskituntipalkkani jäi joinain päivinä 2-3 euroon, ja kuukauden keskituntiansio oli reilut 6 euroa. Puhelintyötä kun tein, niin oli päiviä, jolloin ihmiset eivät vastanneet puhelimeen tai heillä ei ollut aikaa puhua (esim. joulun alla tai suurten urheilukisojen aikaan). Siinä ei ahkerakaan töiden paiskiminen auttanut.
Työnhakusuunnitelma tehdään yhdessä virkailijan kanssa ja allekirjoitetaan, se siis sitoo molempia osapuolia. Työttömän pitäisi oll atarkka ja allekirjoittaa mahdollisimman vähän eli ei osa-aika tai provisiopalkkatyötä ainakaan.
Pitää myös vaatia selvitys mieluummin kirjallinen siitä miten mikin vaihtoehto vaikuttaa työttömyysturvaan. Sellaista tietoahan ei ole saatavissa käytännössä mistään.
Kelan sivuilla esimerkiksi löytyy kaikki tiedot asumistuen oikeuksista ja velvollisuuksista. Työministeriölle on on liian vaikea tehtävä antaa tietoa asiakkailleen.