Mites teillä?

Monta kysymystä ja mahdottoman monta vastausvaihtoehtoa... Sitä on vaikea määritellä, että mikä riittää mihinkin asiaan. Tällaista meillä on ja olen suht tyytyväinen (olen 29 v. mies):

Hellyys:
-Kävelylenkillä pidämme toisiamme kädestä kiinni.
-Bussipysäkillä pidän kättä vaimoni lantiolla, tai jotenkin muuten pidän hänestä "kiinni".
-TV:tä katsoessa paijaan hänen jalkoja, käsiä, niskaa, päätä, jne.
-Kotona ohikulkiessa pieni hellä hipaisu...
-Usein käymme suihkussa yhdessä (meillä ei ole saunaa kämpässämme) ja siellä on omat hmm... hellät hetkensä.
-... ja paljon muuta tuollaista normaaliin elämään kuuluvaa hellyyttä, ei niinkään mitään tiettyä "ollaanpas nyt helliä" -hetkiä.


Toisen huomioiminen jatkaa samaa rataa, eli se tapahtuu normaalin arkielämän yhteydessä:
-Kaikenlaisista asiosta keskustelua ja toisen kuuntelemista.
-Kotityöt ja muut "pakolliset" asiat jaetaan kahtia sen mukaan, että mitä kumpikin tykkää tehdä.
-Kun toinen on tehnyt kotona ruokaa, niin sitä syödään yhdessä samaan aikaan, eikä toinen esim. katso TV:tä syödessä, tai tule syömään joskus myöhemmin.
-Asiallisten kohteliaisuuksien ja kommenttien sanominen. Jos toinen on tehnyt oikein hyvää ruokaa tai siivonnut kämpän putipuhtaaksi, niin siitä on mukava sanoa pari kaunista sanaa. Tai vastaavasti, jos jokin asia on mennyt pieleen, niin siitä on paikallaan sanoa jokin rakentava kommentti. Missään tapauksessa ei kannata jättää negatiivista palautetta hautumaan omaan mieleensä, koska jokin pitkän ajan kuluttua saatu palaute on todella ärsyttävää...
-Asiat yleensä päätetään yhdessä ja tehdään sellaisia asioita, jotka kiinnostavat molempia. Kumpikin voi toki tehdä omia juttujaan yksin tai sitten toinen voi lähteä mukaan, ja tarvittaessa kummallakin on oltava omaa aikaa ja tilaa.

Seksi:
-Mielestäni sitä ei voi olla liian usein. :) Harrastamme sitä yleensä 2-3 kertaa viikossa, joskus joka päivä, mutta yleensä tuo pari-kolme kertaa riittää. Yleensä iltaisin ja viikonloppuna mihin aikaan tahansa.
-Seksi ilman esileikkiä tai muita kyhnäyksiä, pussailua, suuseksiä, jne. ei tunnu enää oikein miltään kun on tottunut niihin.
-Seksiin ei aina kuulu yhdyntää, vaan saatamme puuhailla esimerkiksi "vain" eroottista hierontaa ja suuseksiä.
-Seksissä tärkeintä on tuottaa nautintoa toiselle osapuolelle. Kaikki mitä antaa kumppanilleen, tulee kyllä vähintään samanveroisena takaisin. Jos ei saman session aikana, niin sitten myöhemmin tai jollain muulla elämän osa-aluleella. Niin se ainakin meillä toimii. Jos seksissä keskittyisi liikaa omaan nautintoonsa, niin lopulta siinä vain kaksi ihmistä masturboisi yhtä aikaa.

ei enää sillain niin ku hirveesti puhuta eikä liioin sitä hellyyttäkään aina osoteta ja sekin ärsyttää välillä etei ole ennen seksiä mitään ei muuta ku melaa mekkoon ja se on siinä.no sit mä olenkin jo äijälle sanonu että taitaapa tovi vierähtää ennen ku suraavan kerran tippuu mitään.

...koittaa parantaa keskustelemalla näistä asioista, kuten hellyydenosoituksista, esileikeistä jne. Mutta minun kokemukseni on se, että koko juttu on loppujen lopuksi tästä kuuluisasta "kemiasta", eli siitä kuinka hyvin seksuaalisilta tarpeiltaan ja hellyydentarpeiltaan vastaavia kumppanit luonnostaan ovat. Ja keskustelu eikä varsinkaan painostus tuo siihen mitään apua, vaan päinvastoin pahentaa tilannetta.

Ennen olin suhteessa, jossa seksiä ei ollut mielestäni tarpeeksi, ja se oli usein väkinäistä. Mies ei tuntunut tarvitsevan yhtä paljon hellyyttä, koskettelua ja lähelläoloa kuin minä, ja jos hän sitä antoi, niin se tuntui jotenkin epäluonnolliselta (molempien mielestä), mikä tietenkin häiritsi.

Nykyinen suhteeni on fyysisesti täydellinen. Hellyyttä kumpikin antaa ja sopivan verran (eli paljon!), ja vielä yli 2 vuoden suhteen jälkeen seksi ei kertaakaan ole ollut huonoa, ei edes keskinkertaista, vaan yksinkertaisesti tajunnan räjäyttävää. Ja sitä on harrastettu niin ilman esileikkejä kuin niiden kanssa. Yhdyntä ei myöskään meille ole lainkaan välttämätön osa seksiä.