Olen 26-vuotias nainen ja seurustellut avomieheni kanssa noin neljä vuotta ja koko tämän ajan on anoppini ollut erittäin töykeä ja loukkaava minua kohtaan,selitystä siihen en koskaan ole saanut vaikka useasti kahden kesken kysynyt asiaa häneltä..viimeksi jouluna vieraillessamme anopin ja apin luona kysyin häneltä mies väen saunassa ollessa,että mikä minussa on sellaista,ettei hän edes yritä tutustua minuun..vastaus oli olan kohautus ja toivotus minulle lähteä kotiin rapun vieressä olevan luudan kanssa.Tuon jälkeen en kutsuista huolimatta ole heillä kyläillyt.Mies ystäväni on keskustellut monta kertaa asiasta,mutta sama touhu on jatkunut edelleen.Appeni on kultainen mies ja hän silmin nähden häpeää vaimonsa käytöstä ja usein hän "toppuuttelee" vaimoaan,kun sammakoita alkaa lentelemään rouvan suusta.
Sitten asiaan..
Ostimme mieheni kanssa talon keväällä ja pari kuukautta sitten kutsuimme sukulaisia kummankin puolelta viettämään eräänlaisia tupaantuliaisia.Kutsuimme anopin ja apen lisäksi myös isäni jota mieheni vanhemmat eivät olleet koskaan tavanneet,koska isäni on vuosituhannen alusta lähtien ollut työasioissa ulkomailla.Äitini on kuollut minun ollessani lapsi,eikä isäni tuon jälkeen ole naimisiin mennyt,joten hän on vapaa mies.
Noiden juhlien jälkeen anoppini on ollut minua kohtaan NIIN ystävällinen,että voisin melkeen oksentaa..joka päivä soittelemassa minulle (luulin 4 vuotta ettei hän tiedä edes nimeäni saati sitten puhelin numeroani)ja kyselemässä lempi miniänsä kuulumisia,kehuu kaunista kampaustani(aamulla 8 aikaan suoraan sängystäni nousseena)tulee kutsuja sunnuntai lounaille ja herra ties minne kissan ristiäisiin ja aina pieni vihjaus,että ota isäsi toki mukaan.
Eilen keskusteltuani isäni kanssa selvisi,että anoppini,naimisissa oleva anoppini,perhe arvoja julistava ja ylistävä anoppini on soitellut isälleni lukuisia kertoja tupaantuliais illan jälkeen ja olisi kuulema valmis jättämään 35 vuotiaan avioliittonsa ja haluaisi tämän yhden illan tutustumisen perusteella suhteeseen isäni kanssa.Isäni on erittäin vaivaantunut tilaanteesta ja on useita kertoja kohteliaasti torjunut anoppini.Olen niin pyörällä päästäni,että en tiedä mitä ajatella tästä kaikesta.Miehelleni en vielä ole asiasta kertonut,mutta viikonloppuna olisi tarkoitus kertoa hänelle myös.
Tekstistä taisi tulla aika sekava,mutta tässä tilassa ei taida selvempää irrota..
Sitten asiaan..
Ostimme mieheni kanssa talon keväällä ja pari kuukautta sitten kutsuimme sukulaisia kummankin puolelta viettämään eräänlaisia tupaantuliaisia.Kutsuimme anopin ja apen lisäksi myös isäni jota mieheni vanhemmat eivät olleet koskaan tavanneet,koska isäni on vuosituhannen alusta lähtien ollut työasioissa ulkomailla.Äitini on kuollut minun ollessani lapsi,eikä isäni tuon jälkeen ole naimisiin mennyt,joten hän on vapaa mies.
Noiden juhlien jälkeen anoppini on ollut minua kohtaan NIIN ystävällinen,että voisin melkeen oksentaa..joka päivä soittelemassa minulle (luulin 4 vuotta ettei hän tiedä edes nimeäni saati sitten puhelin numeroani)ja kyselemässä lempi miniänsä kuulumisia,kehuu kaunista kampaustani(aamulla 8 aikaan suoraan sängystäni nousseena)tulee kutsuja sunnuntai lounaille ja herra ties minne kissan ristiäisiin ja aina pieni vihjaus,että ota isäsi toki mukaan.
Eilen keskusteltuani isäni kanssa selvisi,että anoppini,naimisissa oleva anoppini,perhe arvoja julistava ja ylistävä anoppini on soitellut isälleni lukuisia kertoja tupaantuliais illan jälkeen ja olisi kuulema valmis jättämään 35 vuotiaan avioliittonsa ja haluaisi tämän yhden illan tutustumisen perusteella suhteeseen isäni kanssa.Isäni on erittäin vaivaantunut tilaanteesta ja on useita kertoja kohteliaasti torjunut anoppini.Olen niin pyörällä päästäni,että en tiedä mitä ajatella tästä kaikesta.Miehelleni en vielä ole asiasta kertonut,mutta viikonloppuna olisi tarkoitus kertoa hänelle myös.
Tekstistä taisi tulla aika sekava,mutta tässä tilassa ei taida selvempää irrota..
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siis ihanko totta-totta? :O Ei herrajumala sentään, jo se kiukuttelu vaikuttanut suhun ja nyt sitten toi isäs juttu! Eikä, tosi vaikeassa tilanteessa tuon miehellesi kertomisen suhteen.:(
ikävä kyllä!Jep,vähän stressaa tuo huominen,kun mieheni palaa matkoilta kotiin ja silloin tarvitsisi keskustella asiasta.Tänään onneksi ollut rauhallisempi päivä anopin suhteen..soitti tosin ja kysyi olisinko halunnut tulla vierailulle katettuun pöytään..sanoin olevani kiireinen.Harmillista tämä tällainenkin,mutta tuo suoranainen perseen nuoleminen vie hermot ja nyt varsinkin,kun tiedän asioiden todellisen laidan saa sappeni kiehumaan.Helpompaa jopa olisi olla sama vanha halveksittu ja syrjään jätetty miniä.
Ei kai auta muu kuin lähteä sinne katettuun pöytään ja ohimennen ihastella, kun oma isäsi on löytänyt sellaisen uuden Liisan ja niin rakastunutta vaikka joku muu yrittääkin kovastikin ahdistella. ;) Eiköhän tolla saa helposti ne ihastukset laantumaan ainakin jonkunverran.
Ääääh... eikö teillä nuorilla ole muuta tekemistä kuin keksiskellä tuhmia juttuja... Kovasti ovat tylsiä.
kun anoppisi tajuaa,että ei voi saada isääsi,niin käytös sinua kohtaan muuttuu taas törkeäksi,varmaan käy niin.Juttele miehellesi ja toivottavasti hän ymmärtää. Voimia sinulle jaksaa tuollaista!
Yleinen elämänkokemukseni sanoo, ettei juttu voi olla tosi. Mätäkuun seksifantasioita!
Kyllä tuollaisia haukkoja on vanhemmissa naisissa! Tunnen muutamia.
Sopisi hyvin kyseisen naisen luonnekuvaan. Siis luonnehäiriöiseen kuvaan.
Nainen pitää ihmisiä esineinä, joille voi päästellä suustaan sammakoita, kun miniästä ei ole rouvalle itselleen suurempaa hyötyä.
Mutta kas, kun ilmestyy vapaa leskimies, niin naarashaukka iskee oitis kyntensä herkulliseen makupalaan.
Tällaiselle saalistajalle ei ole väliä, onko hän itse vapaa, aviomieshän on kiltti, kultainen reino-tossukka. Ei hänestä ole haittaa eikä vastusta. Eikä siitä, kenen isä saalis on.
Nainen ottaa uhrinsa (jos saa) ja käyttää ja oksentaa loput ulos.
Luulenpa, että Sarahin isä ei ole ainoa, jota tämä petolintu kyttää kynsiinsä.
Sarahille: anoppisi on ihminen, jota ohjaa taistelu -ja saalistusvietti.
Ohjeeksi: pidä matalaa profiilia, jousta näennäisesti, mutta pidä oma tahtosi. Älä suoraan vastusta anoppiasi, hän nauttii kun saa taistella kanssasi. Ja sitähän riittäisi hamaan hautaan asti. Hän ei väsy, jos SAA tapella. Hänen näkökulmastaan, se on aina kuin lahja, että SAA aikaan kunnon rähinän ja kissatappelun.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää.
Uskon, että Sarah puhuu totta.
Älähän nyt liioittele ja sekoita omia traumojasi ap:n tapaukseen! Ei tuo nyt niin ihmeellinen asia ole, voi sitä vanhakin hullaantua.
Mikä ap:n jutussa on se kohta, mikä tekee siitä niin uskomattoman tai kuohuttavan? Se , että vanha nainen on ihastunut komeaan vanhaan leskimieheen, vai se, että mies on miniän isä, vai se että anoppi on alkanut suhtautua miniäänkin ihaillen nähtyään tämän komean ja fiksun isän?
Ettekö itse ole koskaan ihastunut johonkin poikaan, ja yrittänyt keksiä syitä ja tekosyitä soittaa tai tavata tätä? Ettehän ole pitäneet itseänne saalistavana haukkana? Ei tuossa tilanteessa sen kummallisemmasta tarvi olla kysymys, ei tämä anoppi varmaan hae pornoseuraa tai vakavissaan uutta aviomiestäkään, kunhan nauttii aikansa kihelmöivästä haaveesta. Voi tietysti olla vastapuolelle kiusallista odottaa anopin putoamista takaisin maan pinnalle tylsään arkeen.
Ei tuo kyllä miltään ufojutulta kuulosta. Minunkin miniälläni on komea isä, voin helposti kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa innostuu.
Minulla ei nyt muuta traumaa ole kuin 37 vuotta naimisissa olen ollut. Eikä sekään ole trauma
Ap:n jutussa oli kuohuttavaa se, että rouva oli naimisissa oleva henkilö.
Mitä hyötyä on olla naimisissa jos jokainen kaksilahkeinen saa polvet hetkahtamaan veteläksi.
Rouvalla itsellään on lutunen mies, kiltti ja kultainen. Ahneutta, ahneutta. Jättäköön leskimiehen vapaille naisille.
Miksi mennä merta edemmäs kalaan kun itsellään on sopiva kala kopassa?
Vakavissaan ei vanha rouva varmaankaan ole, on vain huvittelumielessä liikkeellä. Raatokärpänen etsii makusteltavaa.
Pitäisi ajatella lähisukulaisia. Miltä mahtaa aikuisesta pojasta tuntua, kun äiti flirttaa vaimonsa isää? Entä miniän tunteet? Eipä ole naarashaukka tainnut ajatella ennenkään muiden tunteita?
Järki pitäisi kasvaa vuosien myötä.
Ei tässä mitään teinejä olla.
Kieltämättä vaivaavaan tilanteeseen anoppi on sinut saattanut, mutta ehkei kuitenkaan kannata miehellesi kertoa, mitä isäsi sinulle kertoi.. Anopin suhteen lienee helpompi koittaa säilyttää välit asiallisen etäisinä?
Jos kertoisit miehellesi anoppisi koulutyttöihastuksesta, pistäisit miehesi todella pahaan asemaan ja loukkaisit tahtomattasi appeasi. Mielestäni tässä suhteen vaikeneminen on kultaa!
Isäsi tuskin kannattaa anoppis yhteydenotooihin vastata enää, jos ei kohtelias kieltäytyminen mene perille!
Tervettä parisuhdetta ei rakenneta vaikenemisen päälle. Jos nyt vaikenet, niin saat vaieta tulevaisuudessa kaikista anoppiisi liittyvistä asioista. Joskus ne sitten räjähtää väliinne (sinun ja miehesi) ja silloin kyseistä tarinaa on enää vaikea uskoa.
miestäkään voi joskus olla vaikea saada ymmärtämään, että äidin käytös on outoa, hän on niin tottunut siihen. oma mieheni kehui äitiään elämänsä toiseksi naiseksi tavatessamme. pöljä alku eikä muutosta ole tullut.