Oletko vaihtanut elämäsi aikana työpaikkaa monta kertaa tai onko moinen juuri parhaillaan mielessäsi? Jos, niin miksi? Onko päällimäinen vaikutin palkka, työolot, uralla eteneminen, vaihtelunhalu, vittumainen pomo, väärä ala, muutto, työttömyydenuhka vai joku muu?
Itseäni houkuteltiin toisiin hommiin 12 nykyisessa hommassa vietetyn vuoden jälkeen, jota olen aina pitänyt eläkepaikkanani. Täytynee ottaa illalla ämpärillinen neuvoa-antavaa ja mietiskellä asiaa.
Nim. Valitsisiko bussi- vai metrosuharin uran?
Itseäni houkuteltiin toisiin hommiin 12 nykyisessa hommassa vietetyn vuoden jälkeen, jota olen aina pitänyt eläkepaikkanani. Täytynee ottaa illalla ämpärillinen neuvoa-antavaa ja mietiskellä asiaa.
Nim. Valitsisiko bussi- vai metrosuharin uran?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Noin 350 kertaa olen vaihtanut työpaikkaa, noin 170 eri työnantajaa mutta alaa olen vaihtanut vain neljä kertaa. Nyt on kiinteä työmaa, siedettävä homma ja kohtuullinen ansio eli taidan olla enää vaihtamatta.. vaikka eihän sitä koskaan tiedä.
Jos pitäisi valita noista niin mutulla metro. Bussit on tursollaan kusipäitä ja niin on metrotkin mutta metrokuskin ei tarvitse niitä katsella, senkus vaan posottaa. Toisaalta eikös metroja aleta kohta ajamaan ilman kuskeja jolloin on taas edessä paikan vaihto.
3 Olut 17.90 laatikko/2/as. Siitä saa ämpärillisen reilusti ja ämpäristä on kiihkeempi ryystää. Päätös nopeutuu ja tilanne rauhoittuu.
miulla on ollunna monta työpaikkaa, nuorenpana sitä sai jopa valita ja työnantajat soitteli perrään.........mut ku oli tuota "mustalaisverta" ;) sinne mentiin miss parenpi palkka oli.........
no joo.. vanhenmiten sitä kyll ajatteli eritavalla, vaikka ammatti olikin, ett ei se ole miun alaa kuitenkaan, niin sitt mie reväytin ja opiskelin uuen ammatin.........
ai niin, siun kyssäris........saaks mie sannoo, ei ns. neuvoa-antavat siulle sitä vastausta anna...siun on nyt ite päätettävä onkos se nykyinen homma..anteeks työ;) siulle se joka antaa tyydytyksen elämään vai haluatko uusia haasteita?
"Valitsisiko bussi- vai metrosuharin uran?"
eihän noissa ole ees sivukujia;) jos mie mittään jottain ymmärrän
ollut. Olen vaihtanut työpaikkaa muutamia kertoja ja tehtäviä suhteellisen tiuhaan. Yleensä syynä mukavien sattumien summa tai sitten turhautuminen työn määrään, jotenkin se tuppaa mulla aina vain kasvamaan, oli duuni mikä tahansa.
Lisävastuu on hyvä, mutta mikäli niitä vastuita tulee vaivihkaa ilman, että se näkyisi liksassa tai missään muussa, niin se ottaa pitemmän päälle kupoliin.
Enkä minä ylitöitä pelkää, mutta jos näiden yliopisto-opintojen ohessa pitää säännöllisesti tehdä 45-tuntista työviikkoa, niin se käy rankaksi.
Raha ei ole minulle mikään suuri faktori tai motivaattori niin kauan kuin selviän lainanlyhennyksistä ja vastikkeesta suhteellisen kivuttomasti ja saan päivittäiset raejuustoni ostettua.
Mä olen aina luottanut omaan intuitioon ja mutuun, ja suosittelen sullekin kuulostelemaan todella sitä, minkälainen fiilis sulla sisimmässäsi on. Vastaavassa tilanteesa itse punnitsisin käsiäni kuvitteellisina vaakakuppeina ja katsoisin äidin kanssa Taroteja, mutta luulen tuntevani sua sen verran etten taida moista suositella.
Kannattaa kuitenkin keskustella, ainakin nyt Rva Ratikan kanssa, sillä toiset ihmiset saattavat tuoda esiin sellaisia näkökulmia, joita et ole itse ajatellutkaan.
Minä olen töissä huomannut, että työt eivät tekemällä lopu. Pitää olla sopivasti itsekäs ja tarjoutua mielekkäisiin hommiin ja vältellä epämieluisia. Liian kiltti saa liikaa paskahommia eikä koskaan kiitosta tai palkankorotusta.
Palkka harvoin nousee vastuun ja ahkeruuden mukaan. Mutta kun on tehnyt haasteellisempia töitä, niiden avulla on vahvoilla työpaikkaa vaihtaessaan ja silloin on oikea hetki hilata palkkansa oikealle tasolle.
Nyt olisi tarjolla monipuolisempia hommia, lisää valtaa ja vastuuta, enemmän alaisia, lyhyempi työmatka, tuttu ja mukava päällikkö ja lisää liksaa. Toisaalta en pidä päivätöistä ja epävarmuus lisääntyisi.
Onhan tästä jo puhuttu ties kenen kanssa ja kaikki kannustavat etenemään uralla. Taidan vain olla turhan turvallisuushakuinen luonne.
Se on todella iso mies, 130 kg ainakin. Kirjapainoala on raavaiden miesten hommaa?
välttyä vaikutelmalta, että yhtä kärsimystä koko elämäsi! Eikö tuohon saa mistään apua?
Kärsimys on kuule omassa päässäsi.
rentoa elämää, kun teikäläinen vain raataa ja valittaa. Lepää, idiootti!
Lukaisepa aloitus ja minun vastaukseni uudestaan.
Mulla on lomat vielä edessäpäin, joten levätäkin saan... piakkoin...
Sitäpaitsi musta on ihana olla heinäkuussa töissä: leppoisaa, rauhallista, ei ruuhkia, parkkipaikan löytää vielä kahdeksan jälkeen, toimiston harvat ihmiset ovat hyvällä päällä jne.
Olen vaihtanut duunia kymmeniä kertoja. Useimmiten muuton takia, elämä kun mulla on semmoista paikasta (ja joskus maastakin) toiseen liitelyä. Kuitenkin myös raha motivoi, edellinen duuni oli aivan ihanaa, mutta hiukan kaukana kotoa ja lisäksi palkka 9000 euroa vähemmän kuin nyt.
Tästä duunista en lähtisi kulumallakaan, mutta Dublin-inhoni ja rakkauteni "kotimaatani" Englantia kohtaan on niin suuri, että pakko sinne mennä takaisin. Tämä kuu on viimeinen duunikuukausi ja muutto elokuun alussa.
Haluan nyt löytää sellaisen, vastaavan työn josta nautin ja jossa hyvä liksa. Noilla kriteereillä olen firmassa niin kauan kuin mahdollista.
Pisin työsuhteeni on ollut 12kk, lyhyin 3 viikkoa. Sekatyömiehenä ollessani agentit aina soittelivat lyhyitä keikkoja ja vuoronpaikkauksia siellä täällä, sekin oli miellyttävää mutta ei kovin turvattua tietenkään kun nuo pätkät saattoivat kestää päivän, viikon tai kuukauden.
Ei kannata jäädä duuniin josta ei tykkää tai saa tarpeeksi palkkaa. Lähtökohdat voi olla mitä vaan, mutta arvoisensa duunin voi jokainen saada.
vaihtaa työpaikkaa tai ainakin työtehtäviä monta kertaa. En halua jumiutua vuosiksi tekemään vain yhtä ja samaa asiaa, koska tiedän sen itse, että kyllästyn joka tapauksessa jossain vaiheessa ellei työ ole tarpeeksi vaihtelevaa. Enkä halua aamuisin herätä v*ttuuntuneena mennäkseni töihin, jota ei yhtään huvita tehdä.
Ei ole tullut vaihdettua elämän aikana ku pariin otteeseen. Ekan kerran syynä oli konkurssi ja toisella kertaa hyvä työtarjous ja haasteellinen työmaa. Nykyisesta paikasta tuskin tulee ihan heti muualle lähdettyä. Ei tämäkään mikään täydellinen mesta mut sellaista löytää tuskin mistään, aina on jotain huonoa kuitenkin.
Ammattitaidoton esimies,mollas ja siirsi ratkaisuja tulevaisuuteen .Nokkaantu kun huomasi omistavansa pätevämpää henkilökuntaa kuin itse oli.Arvakkaa vaan onks vaikeeta kommunikoida esimiehen kanssa joka on pätemätön?
ainakin yksi työntekijä joka kuvittelee olevansa kaikista paras joka asiassa ja tietävänsä kaikesta kaiken, mutta silloin kun tilanne on se, että se oikeesti on, niin silloin tulee väkisin yhteenottoja pomon kanssa. Tämä lähipiiristä hyvinkin tuttua.
opiskelut loppusuoralla, eli ehkä vikaa kertaa kesäduunissa. Mul on todella upee ura takana asiakaspalvelijana. Mä olen rautainen asiakaspalvelija: nopee, ammattitaidoton ja omaan kyvyn olla ymmärtämättä asiakkaiden huolia. Tästä syystä mä saan bosselta alituiseen kehuja ja osaston muut duunarit on meitsille superkateellisia.
In da House
Tyhmät ja ahkerat duunarit ovat parhaita, koska niissä on haasteita ja voi kehittyä itsekin. Vauhti ja vaaralliset tilanteet pitävät mielen virkeänä työpaikallakin!
mikään Bagdad ole, mut kyl täälki sattuu tosi jännittäviä tapauksia. Eilen Hullu-Marketta kerkes just yhest ovesta, mikä oli menossa kovaa vauhtia kiinni. Hullu-Marketta on sen verran lipevä, et se kyl ennättää kaikist kiinni menevistä ovista.
Jonkinlaisen "uralla etenemisen" takia olen vaihtanut työpaikkaa noin 5 kertaa, enkä yleensä ole katunut.
Työpaikan omaehtoinen vaihto on normaalia. Kaikkeen kyllästyy aikanaan. Siltoja ei kyllä kannata poltella.
Nykyisessä duunissa olen ollut 5 vuotta plus sitä ennen kesälomat. Toimenkuva on väärä koulutukseen nähden, mutta ei se haittaa kun on mukavaa, kehittävää ja vaihtelevaa työtä sekä pomo ja työkaverit ovat mukavia. Palkka on surkea ja varsinaista ura mahdollisuutta ei ole. Jotta vaihtaisin nykyisestä, pitäisi palkan olla huomattavasti isompi ja työpaikka varma ja luotettava sekä työn kuvan mielekäs ja monipuolinen. Kun aloittelin hommissa, harkitsin moneen kertaa vaihtoa vain palkan takia, mutta nykyään pelkkä palkka ei saisi vaihtamaan.
muutama. Jos jätän pois kesätyöpaikat ja työharjoittelupaikat, niin tämä on seitsemäs.
Vaihto on käynyt joskus mielessä, kun noita työmatkoja on ollut enemmän, mutta onneksi ei enää niin paljon, eikä niin pitkiä.
Joten en taida vaitaa, kun olen niin laiska.
Pomo on mukava ja kaverit mukavia, eikä palkassakaan ole moittimista.
.. monenlaisia hommia niska limassakin ja olis myös yks varma paikka, mihin palata töihin opintovapaan jälkeen, jos haluaisin. Miettiny noita juttuja kyllä.
Tehny monenlaisia hommia ja todennut ainakin sen, että kaikissa luovuutta edellyttävissä paikoissa luovuudelle ei välttämättä taata tarvittavia edellytyksiä. Hyviä kokemuksia pääsääntöisesti kaikkialta kuitenkin. Ei mulla mahdottomia työpaikkoja ole ollut.
Opiskeluaikana vaihdoin mukavampien työaikojen ja paremman palkan perässä yhdestä paskahommasta toiseen. Kumpikaan opiskelujen ohessa tehty työ ei ollut opiskelemaltani alalta, joten valmistumisen lähestyessä etsin sitten koulutustani vastaavan duunin. Näin ollen minulla on kokemusta peräti yhden työpaikkahakemuksen kirjoittamisesta ja kahdesta työhaastattelusta.
Nykyisessä työssä viihdyn ihan hyvin. Palkka ei ole päätähuimaava, mutta sillä tulee kuitenkin toimeen. Bonuksena on hyvä työilmapiiri, pätevät & reilut esimiehet ja vapaus käyttää mielikuvitusta ja luovuutta tiettyjen rutiinien puitteissa. Työmatkakin taittuu kymmenessä minuutissa. On myös mahdollista opiskella alaa lisää ja hankkia erityisosaamista, ja työnantaja tukee opiskelua työn ohella.
Jos nämä kuviot kuitenkin alkavat joskus puuduttaa tai työpaikka menee alta, haaveissa on toisaalta opiskella ammatti ihan toiselta alalta.
Lämpimästi suosittelen työpaikan vaihtoa:))))
missään töissä ole.
Palstalla luuhaat ja veronmaksajat kustantavat.
Hähä! :D