Tällainen on oma ihannenainen,
1.Näyttää kutakuinkin naiselta, eli isommat rinnat kuin itselläni (ei todellakaan vaadi paljoa...) ja jossain määrin klassisen naiskuvan mukaan tunnistettavia piirteitä (vaikea yksilöidä mutta lähinnä ei mitään ihan kirveellä veistettyä naamaa, siilitukkaa, tusinalävistyksiä/tatuointeja tms.). Pituus/paino ei sinällään ole ratkaisevaa, mutta jos painisi jotakuinkin samassa luokassa kanssani niin aina parempi. Jos näyttää selvästi siltä että häviäisin 100-0 tappelutilanteessa alkaa huolestuttamaan. Mutta tässä on kyllä paljon varianssia.
Muuten sellaisessa kuosissa että normaali liikkuminen, eläminen ja oleminen hoituu ilman suuria ponnisteluja (jotain tyyliin pystyy kävelemään lihojensa kanssa muutaman kilometrin reippaasti läkähtymättä...)
2.Ulkoisesti siisti olemus ja kantaa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Eli ei mitään kovin radikaalia tai provokatiivista vaatetusta tai väkinäistä itsensä muokkaamista esim. järkyttävillä pakkelikerroksilla.
3.Omaa naiselle epätyypillisen käytöshäiriön, eli keskustelee asioista avoimesti, rauhallisesti ja sen enempää meuhkaamatta sen sijaan että lähestyy asioita jo valmiiksi hiukan kiihtyneenä ja valmistautuneena kunnon verbaaliseen yhteenottoon. Jos vituttaa/vaivaa joku asia sanoo sen heti eikä muutaman kuukauden päästä kun on ensin puolihulluksi itsensä tehnyt pyörittelemällä pienessä päässään tätä asiaa. Osaa ottaa rakentavaa palautetta vastaan ja etenkin osaa antaa sitä itsekin.
Naiset peräänkuuluttavat aina sitä että miehen pitäisi osata keskustella, puhua tunteistaan jne jne. Oma kokemukseni on että näitä stressaajia ja asioiden mietiskelijöitä/hautojia on itse asiassa iso osa naisista. Ts tunteistaan ja ajatuksistaan avoimesti keskustelemaan kykenemättömiä yksilöitä.
4.Omaa jalat maassa elämänasenteen ja osaa suhtautua oikein ja suhteuttaa elämän realiteetit, liittyvätpä ne sitten rahaan, työhön, ihmissuhteisiin tai mihin vain. Tämän vastapainona osaa nauttia kunnolla elämästä.
5.Arvostaa edellä mainittuja ominaisuuksia myös toisessa osapuolessa ja asettaa kutakuinkin samanlaiset ulkoista olemusta, luonteenpiirteitä ja elämänarvoja koskevat vaateet kumppanilleen.
Ei kuulosta kovin vaikealta tehtävältä löytää joku tähän muottiin sopiva mutta todellisuudessa on sitä. Etenkin kun niitä lopullisia tunteita ei pysty edes oikeat ominaisuudetkaan vielä takaamaan...
1.Näyttää kutakuinkin naiselta, eli isommat rinnat kuin itselläni (ei todellakaan vaadi paljoa...) ja jossain määrin klassisen naiskuvan mukaan tunnistettavia piirteitä (vaikea yksilöidä mutta lähinnä ei mitään ihan kirveellä veistettyä naamaa, siilitukkaa, tusinalävistyksiä/tatuointeja tms.). Pituus/paino ei sinällään ole ratkaisevaa, mutta jos painisi jotakuinkin samassa luokassa kanssani niin aina parempi. Jos näyttää selvästi siltä että häviäisin 100-0 tappelutilanteessa alkaa huolestuttamaan. Mutta tässä on kyllä paljon varianssia.
Muuten sellaisessa kuosissa että normaali liikkuminen, eläminen ja oleminen hoituu ilman suuria ponnisteluja (jotain tyyliin pystyy kävelemään lihojensa kanssa muutaman kilometrin reippaasti läkähtymättä...)
2.Ulkoisesti siisti olemus ja kantaa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Eli ei mitään kovin radikaalia tai provokatiivista vaatetusta tai väkinäistä itsensä muokkaamista esim. järkyttävillä pakkelikerroksilla.
3.Omaa naiselle epätyypillisen käytöshäiriön, eli keskustelee asioista avoimesti, rauhallisesti ja sen enempää meuhkaamatta sen sijaan että lähestyy asioita jo valmiiksi hiukan kiihtyneenä ja valmistautuneena kunnon verbaaliseen yhteenottoon. Jos vituttaa/vaivaa joku asia sanoo sen heti eikä muutaman kuukauden päästä kun on ensin puolihulluksi itsensä tehnyt pyörittelemällä pienessä päässään tätä asiaa. Osaa ottaa rakentavaa palautetta vastaan ja etenkin osaa antaa sitä itsekin.
Naiset peräänkuuluttavat aina sitä että miehen pitäisi osata keskustella, puhua tunteistaan jne jne. Oma kokemukseni on että näitä stressaajia ja asioiden mietiskelijöitä/hautojia on itse asiassa iso osa naisista. Ts tunteistaan ja ajatuksistaan avoimesti keskustelemaan kykenemättömiä yksilöitä.
4.Omaa jalat maassa elämänasenteen ja osaa suhtautua oikein ja suhteuttaa elämän realiteetit, liittyvätpä ne sitten rahaan, työhön, ihmissuhteisiin tai mihin vain. Tämän vastapainona osaa nauttia kunnolla elämästä.
5.Arvostaa edellä mainittuja ominaisuuksia myös toisessa osapuolessa ja asettaa kutakuinkin samanlaiset ulkoista olemusta, luonteenpiirteitä ja elämänarvoja koskevat vaateet kumppanilleen.
Ei kuulosta kovin vaikealta tehtävältä löytää joku tähän muottiin sopiva mutta todellisuudessa on sitä. Etenkin kun niitä lopullisia tunteita ei pysty edes oikeat ominaisuudetkaan vielä takaamaan...
Vastaukset 2
Vanhimmat
sen "tavallisen" ihanteen, jos omasi on mielestäsi jotenkin erilainen?
1) Todella harvinaista kuulla tällaista että riittää normaali nainen eikä tarvitse olla Miss Maailma :)
2) Tämäpä onkin sitten se kaikista vaikein kohta: "kantaa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on". Tähän astisen elämän tutkiskelun tuloksena olen nimittäin huomannut, että tuo kohta toteutuu niin harvoin KUMMANKAAN sukupuolen kohdalla. Naisilla tuntuu olevan järjestään huono itsetunto ja miehillä sitä ei tunnu olevan ollenkaan.
3) Myös tämä on vaikeaa sukupuoleen katsomatta "epätyypillisen käytöshäiriön, eli keskustelee asioista avoimesti". Mies vain on puhumatta kokonaan nainen taas hautoo ja paukauttaa jossain vaiheessa. Ja se miten hyvin pystyy niistä tunteistaan puhumaan on loppupelissä riippuvainen luottamuksesta (omakohtaista kokemusta, yhdelle miehelle tuli kaikki ulos heti; toiselle taas en saanut sanottua yhtikäs mitään, kun en luottanut). Ja luottamuksessa nimenomaan se, että saa sanoa tunteensa ja mielipiteensä ilman että tulee haukkumista/mitätöintia/halveksuntaa yms. vastaan. Liian usein toinen osapuoli mitätöi toisen ehkä kipeitäkin tunteita, jolloin ne tunteet jää sitten kertomatta myöhemmin. Sitä oppii äkkiä varovaiseksi tunteiden ilmaisussa.
4) Tämäkin on yllättävän vaikea juttu, kun niitä suorittajia tuntuu olevan valtaosa ihmisistä.
5) Arvostan nimenomaan noita ominaisuuksia toisessa osapuolessa, mutten ole vielä tuollaista yhdistelmää pystynyt yhdestäkään miehestä löytämään.
Ymmärrän hyvin ap vaikeuden löytää tällaista yhdistelmää, kun itsellä on ihan sama ongelma. Kai se vaan on vaikea löytää tällaista ihmistä, joka uskaltaa olla oma luonnollinen itsensä hyvine ja huonoine puolineen. Mitenpä löytää kokonainen itsensä tunteva ihminen tässä pinnallisuutta arvostavassa nykykultuurissa?