Nettituttavuudet

Mielestäni raja kulkee tasan siinä, mikä aiheuttaa toiselle mielipahaa. Jos toista osapuolta tuollaiset nettituttavuudet häiritsevät, niin mielestäni toisen velvollisuus on ottaa kumppaninsa tunteet huomioon, ja lopettaa touhu.

Mitä tulee tuohon pettämisen rajaan muuten, niin olen samoilla linjoilla kanssasi. Jos nämä miehesi nettituttavuuden ja heidän kanssa käydyt keskustelut ovat kerran sellaisia, että sinä et saisi niitä nähdä, niin silloinhan se on salailua ja pettämistä. Jos hän kijoittelisi aivan normaaleja asioita, tuskin häntä vaivaisi, vaikka sinäkin niitä lukisit.

Mielestäni kuulostaa todella v-mäiseltä, jos miehesi todella on haukkunut sinua näille "vieraille" ihmisille. Tuollainen käytös osoittaa, että ei hän sinua kovin paljon arvosta.

On muuten ikävä tilanne.

"Minusta kuitenkin pettämisen raja kulkee siinä että mitä ei toisen edessä voi tehdä ja mistä ei toiselle voi olla rehellinen on pettämistä.."

Olen jossain määrin samaa mieltä. Koska tuohan liittyy siihen kumppanin kunnioittamiseen.

Itse oman mieheni kanssa istumme illat omat läppärit sylissä (no, pöydällä) ja surffailemme netissä omien kiinnostustemme mukaan. Ja kummatkin meistä myös jutskailee muiden ihmisten kanssa. Meillä tilanne on se, että kumpaakaan meitä ei häiritse nämä jutustelut. Ja toisaalta molemmille kummankin meidän jutut ovat luettavissa. Liikumme tosin niin eri foorumeissa ja niin eri kiinnostuksen kohteissa, että luemme toistemme juttuja lähinnä, kun toinen laittaa mesen kautta mielenkiintoisimpiin juttuihin linkin, jotta toinen saa sitten lukea/katsoa sen itse.

Neuvoni on, keskustele oikeasti miehesi kanssa aiheesta, koska se häiritsee sinua. Mutta pohdi ensin miksi esimerkiksi tunnet mustasukkaisuutta ja epäluottamusta miehesi käytöksestä, koska tarvitset vankan pohjan perusteluillesi, miksi sinua häiritsee miehesi nettikäytös. Jos siis haluat, että keskustelu olisi hedelmällinen.

..meillä ei vaan oo yhteistälasta.. mieheni tapas keväällä muutaman akan netiussä joiden kanssa soitteli ja muutamaa ka´ävi jopa tapaamassa.. ja toki kii jäi.. eräskin nainen niistä alkoi minua nimittelee.. soitin muutamalle ja eräs oli vaatinut miestäni tuomaan tuliaisia matkaltaan jonka hän teki minun kanssa..siis kuinka joku netti tuttavuus voi vaatia tälläistä. mieheni jätti hänet kun kysyin et joko on lahjat vieny.. tällä hetkellä mieheni on tosi nöyrää poikaa minulle koska uhkasin lähteä jos tämä toistuu.. ja myöskin tietää että tulee jäämään kiinni koska mulle ei pysty valehtelemaan..

Tää menee vähän aiheen viereen, mutta kerrotteko ite kaikki luottamukselliset ystävienne kanssa käydyt keskustelut miehillenne jos kysyy mistäs juttelit? Itse en kerro, eikä pitäisikään. Onko sekin pettämistä jos jätätte kertomatta? Mielestäni ei ole. Petättekö mielestänne ystävänne jos kerrotte? Mielestäni petän.

Itse pyrin olemaan täysin rehellinen ja vihaan valehtelua ja pettämistä. Silti mielestäni puolisoiden ei tarvitse elää henkisessä symbioosissa ja jakaa kaikkia muistoja yms. Suoranainen valehtelu, harhaan johtaminen, lupauksen rikominen ja pettäminen on mielestäni hyvin pahoja tekoja. Näin miehenä uskoisin olevani mieluummin naisen kanssa joka löis toisinaan nyrkillä, kuin naisen joka pettää.

ps. ex-avovaimoni flirttaili ja halaili hieman etäisempää kaveriani silmiinpistävän intiimisti omissa tupareissamme. Mielestäni hän käyttäytyi aivan kuten ottaessaan minuun ensimmäistä kertaa läheisempää tuntumaa. Kun kysyin tästä hän vakuutteli silmät kirkkaana tahtovan vain jutella ja lohduttaa hiljattain eronnutta kaveriani. Hän jopa halveerasi kaveriani ja sanoi hänen olevan yks 'tytöistä' vakuuttaakseen mulle ettei ollut syytä huoleen. Hetken päästä he kuitenkin istuivat vierekkäin, päät yhdessä, kädet toistensa hartioilla ja exäni hyväili kaverini jalkoja omalla kesämekkoaan lukuunottamatta paljaalla jalallaan.

Pahasti olin kyllä ihmeissäni ja mustasukkainen, (exäni kun ei ollut juuri seksistä ja läheisyydestä innostunut yhteenmuuton jälkeen) mutta en menettänyt malttiani. Tuparit päättyi aikanaan, vieraat lähti pois ja ex tuli viereeni parisänkyymme nukkumaan. Ex ei osannut vastata juuri mitään kyselyihin hyväilyjensä syistä ainakaan vuoteen. Myöhemmin hän tunnusti olleensa ihastunut kaveriini ja yksinäinen. Mitään kuvattua kummempaa ei tietääkseni tapahtunut.

Tuon tapahtuman jälkeen asuttiin yhdessä vielä melkein kolme vuotta, mentiin kihloihin, mietittiin naimisiin menoa ja mustasukkaisuuteni väheni jatkuvasti. Tänä keväänä ei tehnyt kovinkaan tiukkaa 'päästää' exääni usean jätkän ja yhden tytön kanssa laivalle. Nukkui kuulemma sen yhden tytön ja kahden jätkän kanssa samassa hytissä.

Sen verran epäileväinen kuitenkin olen vilkkaan mielikuvitukseni kanssa että oli helpottavaa kuulla exäni tanssineen kaikkien porukan poikien kanssa yms. ja ettei sen kummempaa tapahtunut. Huomattavasti mukavampaa kuin jos ei olisi kuullut mitään reissusta.

Nyt kesällä erottiin exäni toiveesta. Olenko liian mustasukkainen ja huono antamaan anteeksi, kun vielä keväällä toisinaan kyselin onko hän ihastunut johonkin poikaan jonka kanssa on tekemisissä, niinkuin tupareissamme? Tietoisesti annoin tuon anteeksi melkein saman tien, mutta se n. vuoden välttely ja valehtelu hieman ihmetyttää.

pps. vanhempani ja muut sukulaiseni ovat erittäin mustasukkaisia ja itse olen potkinut aina kaikki naispuoliset tuttavani hyvin etäälle kun olen seurustellut. Enää en aio niin tehdä.

Itselleni kävi niin että minä (nainen) näin eräässä kuvagalleriassa yhden erittäin komean miehen kuvat (omasta mielestäni). Kävin pitkään (vuosia) silloin tällöin katselemassa niitä, salaa hieman ihastuneena. Lopulta uskaltauduin kirjoittamaan ihailemalleni miehelle pienen kommentin...ja nyt hän on omani. Pitkä parisuhde sai jäädä, meni jalat alta niin täydellisesti. Eli kannattaa todellakin olla hieman varuillaan miehesi nettituttavuuksien kanssa jos et halua menettää häntä, omalla kokemuksella voin sanoa että niistäkin voi kehittyä suhteita :D Itseäni ei tosin kaduta, hyvä näin :)