Minäpä uskallan väittää, että jokainen pettää kumppaniaan jossain elämänsä vaiheessa.
Eri asia on sitten jääkö siitä kiinni.
Tähän kastiin menee myös uskovaiset, onpahan sekin tultu nähtyä.
Tämä on faktaa.
Eri asia on sitten jääkö siitä kiinni.
Tähän kastiin menee myös uskovaiset, onpahan sekin tultu nähtyä.
Tämä on faktaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minä en ole pettänyt kertaakaan.
vahvistaa säännön.. :)
ollakin oikeassa, ainakin kun on oltu naimisissa 20 vuotta tai enemmän. Kiinnijääminen on myös satunnaista..
no se vähän riippuu siitä mitä lasketaan pettämiseks.
Olen kyllä samaa mieltä, että jossakin vaiheessa on kokeiltava onko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Ei kait se siitä kulu... Minä ainakin otan, jos annetaan.. olen ollut naimisissa 17 vuotta ja pari kertaa haksahtanut. Eka kerralla oli kova morkkis, mutta toisesta jäi jo ihana jälkimaku...
Moni pettää, ei suinkaan kaikki. Ja se ei milloinkaan saa eikä voi olla puolustus omalle pettämiselle !
Höpö sanon minä.
Enpähän ole pettänyt vaikka,
olen ollut 17 vuotta yhdessä
ihanan miehen kanssa.
Et ikinä voi mennä totuutena tuollaista kuuluttamaan. Puhut nyt lähipiiristäsi ja uskovaisilla on samat kiusaukset kuin "maallisillakin".
Heissäkin on kehittyneitä ja kehittymättömiä, heikkoja ja uskossaan vahvoja. - Ei mennä yleistämään.
Vain kokemattomuuden syvällärintaäänellä voi kuuluttaa moista. Tuo on akkojen juttutasoista tekstiä.
Minulla on sisaruksia 4, ja heistä yksi on tehnyt aviorikoksen. No se liitto oli sitten siinä.
Moraali kuten myös sukupuolimoraali on arvojen summa, on ihan persoonakohtainen asia, pystyykä olemaan uskollinen vai ei. Mielestäni se on oman pohdinnan tulos, jos ei petä. Yleensä pettäjät eivät oel asiaa pahemmin pohtineetkaan ja hyvin usein ovat ainakin sosiaalisesti vajavaisia henkilöitä. - Älä yleistä. Väittämät täytyy kyetä todistamaan, ei riitä, että mä olen sitä mieltä...
Lukekaapa kirjanen; "naamiona tervemieli" siinä käsitellään narsismia ja tätä uskovaisuus asiaa, ja sitä mitä uskovaisuus voi myös olla. Hyvä, että joku joskus uskaltaa kajota tähänkin asiaan.
Kuten Einarikin, suosittelen lämpimästi.
Kirja ei paljon maksa ja siitä on nidottu ja sidottu painos. Siitä oppii melko lailla ja löytäähän sieltä itsensä ja työkaverit ja ketä muita siellä onkaan...
Toinen oli se Tommy Hellstenin (nimeä en nyt muista) siniharmaa melko pienikokoinen kirja. Jotenkin yksi niistä vaikuttavimmista kirjoista.
Tosin mitä enemmän lukee, sitä paremmin huomaa, miten sitä on vain muurahainen maaäidin keossa, ei mitään muuta. Ajatelkaa, jos joku tuolta ylhäältäpäin meitä kattelis, olis melko tylsää nähtävää ehkä..
vaan miehistä 75% ja naisista n. 50%. Ruotsissa naisilla isompi osuus.
en sitä epäilekkään.Mutta et uskaltanut kertoa mihin väitteesi perustat,etkä sitä missä menee uskollisuuden ja uskottomuuden raja tässä väitteessäsi.Sinulla jäi asia alkutaipaleelle.Odotan ja ehkä joku toinenkin perusteluitasi,jutellaan sitten.
Voipi olla noinkin.
Nuorempana (alle kolmekymppisenä) tapasin harrastaa pettämistä aika paljonkin.
Nykyistä kumppaniani en ole kertaakaan pettänyt ja suhdetta on jatkunut yli 10v.
Pari kertaa on kännipäissä houkuttanut lähteä vieraiden muijien matkaan kun ovat tyrkylle tulleet, mutta sen verran ikäviä muistoja on noista nuoruuden toilailuista, etten halua enää mitään sellaista.
..pettänyt avioliittoa kesti 19 ja muuten oltiin yhdessä yhteensä 25 vuotta. Ukko kyllä sitä teki viimesen parin vuoden aikana ja siihen se avioliittomme loppui...