Sainpahan tässä viime viikolla kirjeen, jossa pitkäaikaistyöttömänä minut potkaistiin pois työkkäristä ja siirrettiin YhteisTyötoimiston asiakkaaksi. Työnhaku ei siis enää tapahdu työkkärin kautta vaan tämän yhteistyötoimiston, jossa on mukana mm. sossukin. Hassua vain, kun en ole koskaan edes ollut sossun asiakas.
Olenko nyt siis työttömien "alakastissa" vai mitä tämä tarkoittaa? Onko minun nyt entistäkin vaikeampi päästä oikeisiin töihin? Mihin se yhteistyötoimisto minut pakottaa? Käynti siellä on mulla 21.5.
Olenko nyt siis työttömien "alakastissa" vai mitä tämä tarkoittaa? Onko minun nyt entistäkin vaikeampi päästä oikeisiin töihin? Mihin se yhteistyötoimisto minut pakottaa? Käynti siellä on mulla 21.5.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Toi on konkreettinen esimerkki nykyaikaisesta mielivallasta ja ihmisten alistamisesta.
Töitä ei ole ja jos on niin työsopimuksia ei nuodateta. Palkkaus on mitä on ja mahdollisimman paljon siitäkin valtion tukia.
Työ itsessään on täysin arvotonta jossa samalla ollaan valmiita maksamaan kaikesta aineettomasta aivan järjettömästi. Puhelinhuorilla siis riittää töitä ja rahaa. Tavallinen duunari "herrastelee" kun nauttii tavallisesta palkasta, joten siitäkin on yhteiskunnalla oikeus sakottaa.
Yhteiskunta pyrkii holhoamaan ilman minkäänlasia vastuuta työttömiä. Käytännössä suuriosa työttömistä on kirjattu joksikin muuksi kuin työttömäksi. Loppujenlopuksi työttömien määrä "näyttää" kohtuuliselta.
Loppujenlopuksi tämänpäivän tilanne on tätä naisvaltaa jossa mies on lakipykälillä alistettuina. Liity siis sinäkin suureen valittajien joukkoon. tarkoituksena on siis täyttää kaikki virkavallan valitustiet paperilla ja turhilla valituksilla kostoksi siitä, että nykymaailmassa ei olla enää halukkaita pelamaan reilunpelin säännöillä.
Tilanteesi näyttää tältä: olet sopivan kypsään ikään ehtinyt pitkäaikaistyötön. Sinulla on kohtalaisen hypähtelevä työrekisteri. Et ole ollut kovin aktiivinen työnhaun ja työvoimakoulutuksen suhteen. Sinut on todella siirretty pois työvoimatoimiston virkailijoiden aikaa kuluttamasta ja sijoitettu TEHOSTETTUUN TARKKAILUUN.
Ensinnäkin MENE siihen tilaisuuteen. Jos temppuilet, saat 3 kk karenssia työkkäristä & sossusta. Toiseksi, OTA VASTAAN KILTISTI, mitä kerrotaan. Toden näköisesti sinulle etsitään joku tukityöllistetyn korkea - arvoinen tehtävä. Ota se iloisin mielin. Mene ja hoida se niin hyvin, että työaikaasi jatketaan ja pääset jälleen ansiosidonnaiselle päivärahalle. Työttömyyskassan jäsenyys siis kuntoon eka päivästä lähtien. Kun olet päässyt taslkaisin tavanomaisten työttömien ryhmäään, pääset taas työkkärin asiakkaaksi.
Viisainta olisi ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä tosiaan etsimään / tekemään työtä. Jollei kotipaikkakunnalla ole, niin siitä vaan matkasauva reippaasti käteen ja matkaan!
Ensinnäkin: Olen 36-vuotias, akateemisesti koulutettu nainen, yksi lapsi. Olen ollut tukityöjonossa vaikka kuinka kauan (työttömänä yhtäjaksoisesti n. 4-vuotta, kaikkiaan n. 8-vuotta), mutta työkkäri ei ole pystynyt sitä mulle järjestämään. Olen ollut ylikoulutettu ns. hanttihommiin. Koulutusta on, mutta ei juurikaan työkokemusta. Pitkälle en voi lähteä työnhakuun, kun on vakituinen asunto, perhe ja perussairas lapsi.
Tilaisuuteen menen totta kai, mutta en usko, että koskaan enää pääsen ansiosidonnaiselle. Kuntouttavasta työstä kun ei kerry lainkaan päiviä ja yhdistelmätukihommistakin vain puolet. Työttömyyskassassa olen ja asia on siten hoidossa.
Minkä alan akateeminen koulutus, jos saa kysyä? Eli mikä siis olet ammatiltasi?
Sulla on perhe? Mites miäs, töissä? Mitä se tekee? Vakituinen asunto, ihan omako? Missä päin Suomea asut?
Oletko ajatellut jotain omaa bisnestä? Freelancerinä kotitoimistossa tai jotain...
Olen sekä kulttuurisihteeri että hallintotieteiden maisteri ja jotain muita kursseja päälle. Mies on tällä hetkellä työttömänä ansiosidonnaisella, joten taloudellisesti me kyllä pärjätään. Hän on seikkaillut jo vuosikausia työn, kurssien ja työttömyyden viidakossa. Hoitoalalta ei tunnu hänelle töitä millään tulevan, vaikka mies onkin. Ammatinvaihtoakin hän on kokeillut, mutta tuloksetta.
Asunto on juu oma ja länsi-Suomessa asun.
Oman bisnes on aika riskialtista hommaa, johon en kyllä rupea. Alan vaihto kiinnostais, mutta kouluun en voi mennä, kun opintovelkaa en halua ottaa. Työkkärissä esitin talvella, että menisin oppisopimukseen tai jotain, mutta työkkäri tyrmäsi ehdotuksen, että ei kukaan mua kyllä ota ylikoulutuksen takia. Kaupungin työllisyyssihteeri on mulle sanonut, että mun on vaikea tukitöitäkään löytää. Että se hyvästä koulutuksesta.
Ja nyt siis työkkäri potkas mut systeemistä ulos ja laitto tähän uuteen systeemiin.
Otan todella osaa, tuntuu aivan uskomattomalta miten yhteiskunnalla on varaa tällaiseen simputukseen. Itse vähän samassa tilanteessa... En osaa mitään neuvoja antaa, kun en osaa omaakaan tilannetta ratkaista. Koulutus ei todellakaan ole kannattanut 80-90-luvuilla. 70-luvulla sai töitä kuin töitä, itsekin olisi vakipaikan saanut montta kertaa, mutta hölmönä kuvitteli olevan valinnan varaa...Nyt on enää turha yrittää. Vain ehkä työllisyyskurssien kautta voisi saada ainakin harjoittelupaikan, josta voisi poikia jatkossa jotain. Itse ajattelin vielä informaatikon 35-viikon lisäopintoja, mutta ei varmaan onnistu jos ei pääse ylimääräiseksi opiskelijaksi.Ja 5-kymppiä on jo plakkarissa...
Valmistuin pahimpaan lama-aikaan v.1993, eikä silloin ollut työpaikan työpaikkaa. Jotkut kurssitovereistani pitkittivät valmistumista, jotta olot paranisivat. Ne, joilla oli töitä opiskelun ohessa, pärjäsivät, muilla ei ollut toivoakaan. Julkista sektoria supistettiin, uusia ei palkattu, kun joku lähti pois.
Kun olen hakenut "alempiasteista" työtä, papereitani ei ole kuulemma edes otettu huomioon. Työkkäristä mulle sanottiin joskus, että ei kannattaisi sanoa, mitä kouluja on käynyt! Mites siinä sitten töitä haet, kun pitäisi ruveta kättelyssä valehtelemaan ja kiertelemään kouluhistoriaansa.
Nykyaikana töitä ei saa, ellei ole suhteita, oikeaa puoluekirjaa ja oikeaa sukupuolta (lue:mies) ja oikeanlainen koulutus. Lisäksi täytyy olla häikäilemätön valehtelija (lue: pitää osata kehua itseänsä perusteettomasti ja osata kyynärpäätaktiikkaa).
Tilanne on juuri näin. Itse ollut akateemisena työttömänä vuosia, mutta onneksi aina vuoden päästä sain tukityöpaikan, kun pyrin tarpeeksi korkeatasoiseen (taide)laitokseen vuoden työttömyyden jälkeen. Sain jatkoa jopa niin että pisin putki kesti 2 vuotta. Mutta kun ehtoja kiristettiin, eli työllisyysvaroilla on mahdollisuus saada tukityö vasta 2 vuoden jälkeen, niin sekin putki meni tukkoon. Ja on kuulemma ihmisiä jonossa, ja etusijan saavat sosiaalitapaukset. Mikä on tietysti ihan oikein, ja oikein myös siltä kannalta, että valtion ja kunnan hommia teetetään työllisyysvaroin. Minulle sanottiin työkkärissä, että juuri siksi he toivovat, että jos virasto oikeasti tarvitsee työntekijää, palkatkoon siihen itse...Millaisen kulttuurisihteerikoulutuksen muuten olet saanut, eli onko jossain vielä semmoista linjaa tai koulutusputkea olemassa? Äskettäin oli yksi kulttuurisihteerin puolipäiväpaikka auki MOLlissa, mutta sillä palkalla tuskin pärjäisi.
Mene ja hoida se niin hyvin, että työaikaasi jatketaan ja pääset jälleen ansiosidonnaiselle päivärahalle.
----
laittavat PALKATTOMIIN HOMMIIN ainakin täällä päin.
Kävin eräässä kansanopistossa (sisäoppilaitos) 2-vuotisen kulttuuritoimenlinjan. Nykyisin se on muuttunut eri pituiseksi peruskoulu- ja ylioppilaspohjaisille ja on vissiin osa ammattikorkeakouluja.
Keep It Stupid, Stupid.
>Kun olen hakenut "alempiasteista" työtä, papereitani ei ole kuulemma edes otettu huomioon. Työkkäristä mulle sanottiin joskus, että ei kannattaisi sanoa, mitä kouluja on käynyt! Mites siinä sitten töitä haet, kun pitäisi ruveta kättelyssä valehtelemaan ja kiertelemään kouluhistoriaansa.
Hakemus räätälöidään työpaikan suhteen. Siihen ei kannata laittaa mitään ylimääräistä tietoa, joka voisi ärsyttää rekrytoijaa. Ei esimerkiksi sitä, että osaa viittä kieltä. Tai että on ... uimamaisteri.
Valehtelu on sitä kun laittaa CVeehen jotain sellaista, millä ei ole todellisuuspohjaa. CV on ymmärrettävä mainokseksi.
Hakemus kertoo myös jonkin verran rekrytoijalle, ymmärtääkö hakija, mitä häneltä odotetaan. Jollei ymmärrä niin voi olla vähän työläämpi ohjattava työntekijänä.
Soveltuuko HTM esimerkiksi laatuohjeistuksen laatijaksi/kokoajaksi tai laaduntarkkailupöytäkirjojen laatijaksi? Sehän on sitä ihtiään, byrokratiaa ja sen sääntöjen sorvaamista, paperien valvomista.
Hoitsuja on Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Ei meillä ole tuollaiseenkaan varaa. Pikku hiljaa käy ilmi, mihin ne verovarat hupenevat.
kaikki nuo turhat ammattikoulut ja humanistiset ja taideaineet tulisi maksaa opiskelijan itse jos niihin tahtovat mennä kun hyvin jo mennessään tietävät millainen työtilanne on valmistumisen jälkeen. nykypolitiikka nimenomaan tyrkkii kaikista turhanpäiväisimpiin koulutuksiin porukkaa, mistä lie syystä.
Oleellinen asia työhakemuksissani on, että olen HTM, mutta se on järjestään jokaiselle "alempiasteiselle" (lue: opistotason) työpaikalle liikaa. Ei siinä sen kummempia ylimääräisiä tietoja vaadita. Olen saanut mustaa valkoisella siitä, että näin on. Oman tason paikkoja on taas vaikea saada sen takia, että työkokemus on niin vähäinen, kielitaito huono, ei ole autoa, ei suhteita ja olen hiljainen ja ujo. No, ei se hiljaisuus ole eduksi niillä "alempitason" paikoillakaan, ne kun ovat juuri niitä asiakaspalveluhommia. Mutta enpä ole kovin monesti päässyt esittelemään itseäni edes haastatteluun asti, joten ei se siitä kiinni ole.
Kävinpä muuten tässä keväällä oikein työnhakukurssinkin ja siellä oikein korostamalla korostettiin, miten työnhaussa pitää olla mahdollisimman paljon sellainen, mitä työnantaja odottaa, ei siis sellainen mitä todellisuudessa on. Ja naiset käskettiin pukeutua hameeseen, vaikka ei koskaan muuten pukeutuisikaan.
Ymmärtäisin että HTM on hallintotieteden maisteri. Ei siis lähelläkään taideaineita, vaan kunta- ja julkisen puolen virkojen ehdoton pätevyysvaatimus. Joten -- pitkäaikaistyötön! laitapa hakemukset kunnanjohtajaksi!
Joo, vaikka koulutukseni antaakin pätevyyden vaikka kunnanjohtajan tehtäviin, niin muut ominaisuuteni eivät sitä tee. Suurin puute on, etten kuulu mihinkään puolueeseen ja kunnan kaikki isoimmat virat menevät puoluekannan mukaan.
Vasta opiskellessani huomasin, että mikä kumartelu-, hyvä veli- ja suhdesysteemi kunnallispolitiikka on. Tunnollisena opiskelijana halusin kuitenkin suorittaa tutkintoni loppuun. Nyt olen sitten koulutukseni vanki.
milläs tavalla tuo siis ei ole turha koulutus ?
Kysyisin viisaammalta virkamieheltä, kuinka kummassa se palkaton työ auttaa ansiosidonnaiselle???
Tai kuinka 6 kk työllistymisjakso puistoa siivoamassa ylipäätään auttaa jatkossa työllistymistä???
En nyt oikein ymmärrä pointtiasi. Meinaatko että koulutus ylipäätään on turhaa? Oletko sitä mieltä että "pitkäaikaistyötön" työllistyisi paremmin jos ei olisi hankkinut koulutusta ollenkaan? Minusta hänellä on vain ajan kysymys, milloin oikea paikka osuu kohdalle, mutta työkkäri jossa hänen on oltava kirjoilla ei ole yrittänyt hänen suhteensa yhtään mitään, eli siellä on semmoiset ihmiset olleet päättämässä jotka eivät ole tuota koulutusta edes ymmärtäneet. Hänen pitäisi päästä ehdottomasti akateemisille tarkoitettuun urasuunnittelukoulutukseen, ainakin, ei niin että johonkin pakkotyöhön johon hän ei ole pätkääkään motivoitunut ja josta ei saa palkkaa.
Sivihuomautuksena: "ne taide ja muut humanistiset aineet" lauseesi kyllä kuvaa enemmän asennettasi kulttuuriaineita kohtaan kuin niitä ao. aloja itseään, joissa kyllä riittää työtä ainakin pätkittäin. Ja muuten ihmiset jotka sitä koulutusta haluavat ovat eri tavalla lahjakkaasti suuntautuneita, usein hyvin päämäärätietoisia ja maksavat ihan samalla lailla itse opiskelunsa lainalla kuin muutkin. En ole kuullut että korkeakoulutasolla olisi missään ilmaista koulutusta.Missä meidän suomalainen kultuurimme olisi, jollei Alvar Aalto olisi saanut arkkitehtikoulutusta, jollei Kaija Saariaho olisi saanut muusikkokoulutusta ja Henrik von Wright saanut filosofian koulutusta?
Eikä tuo viimeinen lause "Viisainta olisi ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä tosiaan etsimään / tekemään työtä. Jollei kotipaikkakunnalla ole, niin siitä vaan matkasauva reippaasti käteen ja matkaan!" ollut hiukan liian syyllistävä. Se on helppo kirjotella kun ei ole ollut samassa asemassa.
Kyllä meistä pitkäaikaistyöttömistä moni on työtä hakemut, tai ainakin minä todella. Enkä näe että minulla tällä hetkellä olisi mahdollisuus tarttua siihen matkasauvaan. Miehellä on vakituinen työ täällä ja kouluikäset lapset. En kuitentaan ole vielä ole naisena niin moderni, että voisin jättää alaikäiset lapseni ja mieheni pariksi viikoksi ja lähteä muualle työhön, koska kauas on mentävä jos aikoo työtä saada. Työkokemukseni on mitätön ja ikäkin painaa kun hoidin lapset(3 kpl) kotona jokaisen kolmivuotiaaksi.
Itselleni näkisin mahdollisuutena tälläisen tilanteen että saisin loparit työkkäristä. Koska silloin minulle tarjottaisiin jotakin. Nyt kun olen ollut aktiivinen ja käynyt kursseillakin, työnantajat käyttävät hyväkseen ilmaisen työvoiman työharjoittelun merkeissä ja siinäpä se. Aiemminkin olen huomannut että passiivisille kotona nössöttäjille tarjotaan työllistämistukipaikkoja joihin meillä aktiivisilla työttömillä jotka itse jotain yritämme ei ole mahdollisuuksia koska työttömyyspäivät ei riitä. Esim yksi naapurin rouva, kutsun häntä aivan syystä kaappijuopoksi koska hän sitä on ei ole vaivautunut tekemään työllistyäkeen mitään. Merkonomin tutkinto kuten minullakin. Hän on ollut työvoimatoimiston passituksella lääninvankilassa toimistosihteerinä toiseen otteeseen, näitä puolenvuoden paikkoja. Mutta parempi sekin kuin ei mitään. Joten en tiedä mikä kannattaa. Vielä kerran käyn yhden kurssin jos satun pääseen ja sitten luovutan.
Koulusta suoraan rupesin perhettä perustamaan ja silloin 90-luvun lamakauden alussa oli hyvä vaihto ehto jäädä kotiin kun ensimmäinen lapsi oli jo ja toinen tulossa. Työkokeusta on niin vähän etten olen ansiosidonnaisia edes nähnyt. Joten ei kannattasi virkamiesten yleistää asioita joista eivät tiedä yhtään mitään. Vaihdetaanko paikkoja?
Olen valitettavasti huomannut, että lapseni kaverien äidit ovat järjestään työttömänä. Heissä on eri alojen edustajia, mutta kaikilla on tietyt piirteet (minut mukaan lukien): Kaikki ovat ikähaarukassa 30-40, kaikilla on lapsia, kaikilla on monia eri ammatteja, kellään ei ole vakituista työtä, eikä juuri määräaikaistakaan, kaikki hakevat töitä, mutta koskaan ketään ei huolita.
Kerran viikossa käyt siellä puhumassa sosiaalitätien kanssa ja he keksivät kaikkea paskaa susta. Sitten laittavat paskahommiin joista et saa palkkaa vaan käyt työmarkkinatuella, voit viehättää itseäsi ajatuksella että joku toinen sai potkut kun sinut laitettiin palkattomiin töihin.
Juuri niin. Itse henk. koht. hoidin ihan ok kunnan virkaa määräaikaisena, mutta kun se laitettiinkin yllättäen hakuun, ei minua kutsuttu edes haastatteluun. Että silleen!
Traumahan siitä tuli. Onko mahdollista että virallisesti haussa olevaa virkaa hakeneistakin osa päätyy suoraan roskakoriin - eikö siinä pitäisi olla virallinen tie aina, eli k-hallitus, lautakunta jne. Kyseessä tosin oli k-hallituksen oma haastattelutyöryhmä joka k-johtaja sooloilee.Ja ainakin virallinen valitusoikeus?
"Meillä on oikeus nyt laittaa sut palkattomaan työhön", alkoi minun kohdallani se tilaisuus.
Uhkailua ja virkailijoiden yksinpuhelua se tullee olemaan.
Jos sanot vastaan, saat pari kuukautta karenssia ja eiköhän se työllistyminen sillä parane.
Luonnollisesti virkailija myös vaati teitittelemään häntä.
"Työttömyys loppuu sitten tähän", oli jämäkkä loppukommentti. Puoli vuotta myöhemmin - työttömyys jatkuu...
... se palkaton työ, että saa edes työmarkkinatuen siltä ajalta? Tuleeko siihen 7 euron kulukorvaukset/päivä? Kirjoitetaanko silti "Työtön, työtön..."-lappua vai ei?
saako sitä rahaa vai ei. En kyllä jaksa usko että ihan ilmaista työtä joutuu tekeen. Kaipa siitä sen peruspäivärahan ja kolukorvauksen saa. Jos joku tietää niin vois kertoo.
Tuli hymy huulille kun sinäkin täytät "Työtön-työtön-lappua". Luulin olevani ainoa.
Luulisin että lappu täytetään samaan tapaan ku työvoimakoulutuksessa, sieltäkihän kulukorvaus tulee. Jos jollain on faktaa...
...sellaisia ei meinaan makseta.
Ainoat erot "tavalliseen" työttömyyteen ovat siinä, että joudut maksamaan matkat ja muut "työnteosta" aiheutuvat kulut itse.
Mulla on samanlaisia kokemuksia tosin katsottiin että pärjään omillani.Ei selitetty että millä tuloilla vain pykälillä se ja sen. Ei mulle selvinnyt. Suutuin että sanoin irti työppäristä ja ansiasidoinnasta jonka piti mun lain mukaan saada ei tullut mitään sekin suhde jouti roskakoppaan eli irtisanoin liitosta. Tällä hetkellä riidellään lakituvan kautta. noin kaksivuotta asiaa vatvotaan.Neuvoja työppäri ei antannut yhtään sen olo aikana kuinka pitäisi toimia...
Sen paikan nimi on yhteispalvelupiste eli yppi. Ei sinun kannata sinne siirtymistä kauhistua, sillä siellä on enemmän aikaan sinun asioittesi käsittelemiseen kuin työvoimatoimistossa. Ei se mikään rankaisu ole. Sinne kutsutaan moni muukin. Siellä selvitellään sinun tilanteesi ja katsotaan, mitä toimenpiteitä sinä tarvitset, jotta työllistyisit.
Olin itse työtön silloin, kun lama oli pahimmillaan. Olisin ollut iloinen, jos joku olisi kiinnittänyt minuun edes jotain huomiota.
...saa vaan se, kuinka se tapahtuu.
Järjettömät uhkailut ja nöyryyttämiset nyrkinheristelyineen työvoimatoimistossa ovat olleet tähän asti arkipäivää.
Katsotaan nyt sitten, kuinka tämä yhteiskyykytyspiste hommista suoriutuu.
Muuten, työllistyminen ei ole tärkeintä, vaan toimeentulo. Ruoka, matkat ja vuokra ovat absoluuttinen minimi palkoissakin. Tai siis ainakin pitäisi olla...
No, työkkäreissä työskentelevät ihmiset ovat tietenkin erilaisia, meitä on moneen lähtöön. En tiedä, miten ihmiset yhteispalvelupisteisiin kutsutaan, olen kuvitellut, että kirjeellä.
Tosin siinä kirjeessä sitten heti alkuun uhkaillaan, kuinka paljon tulee päin näköä, jos ei pääse paikalle, kuinka paljon oikeuksiensa vaatiminen maksaa jne jne.
Se, että kirje on kirjaamaton ja siten katoaa postissa varsin helposti, ei estä karenssin määräämistä...