Kirjoittelen tässä, kun olen hiukan huolissani ystäväni takia. Hänelle ei tunnu miestä löytyvän ja haluaisin todella nyt tietää todellisen syyn tähän... Hän on nim. asiasta todella pahoillaan ja masentuu aika ajoin pahastikin. Ystäväni on iloinen ja rempseä tyttö, hänellä on todella kauniit kasvot, suuret vihreät silmät, upeat Angelina J. -huulet, paksu tumma tukka. Hän on sosiaalinen, älykäs, reipas, taitava monessa asiassa, liikunnallinen ja mielestäni kaikin puolin mainio tyyppi. Ollaan oltu parhaita kamuja 10 vuotta, mulla on sinä aikana ollut 2 pitkää seurustelusuhdetta, ystäväni on ollut aina sinkku, harrastanut vaan jotain yhden illan juttuja joskus.En tajua tätä asiaa... Miksei ketään löydy, vaikka ystäväni tuntuu olevan kiinnostunut aloittamaan seurustelun jonkun miehen kanssa??
Haluaisinkin nyt teiltä miehiltä kysyä, että voisiko seuraavat kolme pointtia olla syynä siihen, ettei sitä miestä löydy... (seuraavat ovat ainoat kolme asiaa, jotka pitkän pohdinnan jälkeen tuli mulle ystävästäni mieleen mahdollisina syinä sille, että hän on yhä sinkku...)
a)ystäväni on aika "hyvässä lihassa", sanotaan, että hänelle on kaikesta liikunnasta huolimatta kertynyt aika paljon ylimääräistä vatsaan ja lantion seudulle, ylipainoa on varmaan tuollaiset 20 kg... Silti hän ei näytä tavanomaiselta pullukalta, vaan kantaa kilonsa monien mielestä ylpeästi ja itsevarmasti.
b)Ystäväni on rempseydessään myös aika "äijä" suustaan. Kirosanoja lentelee tuon tuostakin ja jutut menee usein rivouden puolelle. Joskus tämä tuntuu herättävän miehissä ihailua, mutta pitävätkö miehet tosiaan rivosta naisesta, vai olisiko parempi hillitä kieltä hiukan?? Oma mieheni ei ainakaan siedä kuunnella moista naisen suusta, mikä on massan mielipide??
c)Kolmanneksi pikku ongelmaksi voisin mainita sen, että ystäväni on kovin valikoiva miesten suhteen, kurkottaa kuuseen ja kuuhun... Hän katsoo paljon vain pinnallista puolta ja vähät välittää, jos vaikka ujomman, normaalin näköisen pojan takana piilisi oikein mukava sulhasehdokas. Olen yrittänyt sanoa hänelle tästä, mutta hän ei tunnu ymmärtävän, katselee vaan tavoittelemattomissa olevia kiiltokuvapoikia.
Mikä näistä asioista voisi olla teidän miesten mielestä se kaikkein painavin juttu, joka estää ystävääni löytämästä hauskaa miestä vierelleen?? Tuskin pelkkä ulkonäköseikka se voi olla, ystäväni on kuitenkin kokonaisuudessaan todella nätti nainen. Toisaalta taas ronski kielenkäyttö on joidenkin miesten mielestä hauskaa ja seksikästäkin...Vai onko?? Vai olisiko syynä vaan se, että frendini on niin valikoiva, etteivät hyvät ehdokkaat edes lähelle pääse?
Haluaisinkin nyt teiltä miehiltä kysyä, että voisiko seuraavat kolme pointtia olla syynä siihen, ettei sitä miestä löydy... (seuraavat ovat ainoat kolme asiaa, jotka pitkän pohdinnan jälkeen tuli mulle ystävästäni mieleen mahdollisina syinä sille, että hän on yhä sinkku...)
a)ystäväni on aika "hyvässä lihassa", sanotaan, että hänelle on kaikesta liikunnasta huolimatta kertynyt aika paljon ylimääräistä vatsaan ja lantion seudulle, ylipainoa on varmaan tuollaiset 20 kg... Silti hän ei näytä tavanomaiselta pullukalta, vaan kantaa kilonsa monien mielestä ylpeästi ja itsevarmasti.
b)Ystäväni on rempseydessään myös aika "äijä" suustaan. Kirosanoja lentelee tuon tuostakin ja jutut menee usein rivouden puolelle. Joskus tämä tuntuu herättävän miehissä ihailua, mutta pitävätkö miehet tosiaan rivosta naisesta, vai olisiko parempi hillitä kieltä hiukan?? Oma mieheni ei ainakaan siedä kuunnella moista naisen suusta, mikä on massan mielipide??
c)Kolmanneksi pikku ongelmaksi voisin mainita sen, että ystäväni on kovin valikoiva miesten suhteen, kurkottaa kuuseen ja kuuhun... Hän katsoo paljon vain pinnallista puolta ja vähät välittää, jos vaikka ujomman, normaalin näköisen pojan takana piilisi oikein mukava sulhasehdokas. Olen yrittänyt sanoa hänelle tästä, mutta hän ei tunnu ymmärtävän, katselee vaan tavoittelemattomissa olevia kiiltokuvapoikia.
Mikä näistä asioista voisi olla teidän miesten mielestä se kaikkein painavin juttu, joka estää ystävääni löytämästä hauskaa miestä vierelleen?? Tuskin pelkkä ulkonäköseikka se voi olla, ystäväni on kuitenkin kokonaisuudessaan todella nätti nainen. Toisaalta taas ronski kielenkäyttö on joidenkin miesten mielestä hauskaa ja seksikästäkin...Vai onko?? Vai olisiko syynä vaan se, että frendini on niin valikoiva, etteivät hyvät ehdokkaat edes lähelle pääse?
Vastaukset 28
Vanhimmat
a) 20 kg ylimääräistä ei haittaa.
b) Kiroilu ja rivot puheet haittaa, en tykkää.
(En myöskään tykkää jos miehet kiroilee.)
c) Tämä oli pahin. Valikoivan naisen lisäksi tunnistaa halposti, oli kiinnostusta kyseeseen naiseen, tai ei.
näin ensimietteiltä tuntuu, että kenenkään ei kannattaisi tavoitella "kuuta taivaalta", siis mielettömsti itseään paremman näköisiä ihmisiä. En tiedä miksi toisten kiikarissa on aina vaan ulkonäkö seikat. Täydellisen näköiset, etsivät ja löytävät usein "malli tyyppejä" rinnalleen. En usko että tuo paino on suuri ongelma, koska ystäväsi kuulostaa muuten kauniilta tytöltä. En usko että useat miehet haluavat rinnalleen oikeaa äijätyyppiä, jolla on pahemmat jutut kuin miehillä toisille läppää heittäessään...tässä nyt muutamia mietteitä.
Monissa liemissä keitettynä miehenä ja paljon nähneenä annan omat mielipiteeni.
Alkaen pahimmasta päästä:
1.Valikoiva nainen,sellaisen mies haistaa jo kaukaa ja viimeistään huomaa ilmeistä ja puheista.
Näitä miehet vihaa yli kaiken!
Mikäli nainen on todella täydellinen pakkaus se antaa anteeksi hieman,mutta jos nainen on vielä itse ylipainoinen tai muuten "ei niin täydellinen" on se pahinta laatuaan.
Ilmiönä asia tunnetaan "mikä se tuo kuvittelee olevansa".
2.Rivot ja härskit puheet ja äijämäinen tyyli on joskus ryypätessä hauskaakin,mutta sellaista matamia ei kukaan ajattele naisena vaan jätkänä.
Tälläinen nainen karkoittaa pelottavilla jutuillaan miehet ympäriltään eikä kenelläkään tulisi edes mieleenkään ajatella puhuvansa romanttisia tai tavallisia isku repliikkejä..
3.Pieni ylipaino ei laske naisen arvoa yhtään mies markkinoilla,toiset tykkää tukevista ja toiset tikuista niin se vaan on.
Yhteenvetona.
Ilman parisuhdetta elänyt nainen muuttuu vuosien kuluessa itsekkääksi ja rima nousee.
Kaverisi ongelman ydin on tämä.
Ilman laskeutumista normaalien ihmisten tasolle ei hän koskaan saa ketään kiinnostumaan itsestään.
Luulisin, että lähestulkoon jokaiselle löytyy ottaja, jos riman laskee tarpeeksi alas. Se miten alas joutuu laskemaan riippuu tietysti henkilöstä, joillakin rima saa jäädäkkin tappiin.
Minäkään en ole ikinä seurustellut, koska oma rima on ollut liian korkealla, mutta eiköhän se sieltä alas tule pikkuhiljaa, kunhan riittävissä määrin kyllästyy omaan seuraansa.
1) rivot jutut, paha paha... en tykkaa.
2) yhden illan jutut, erityisesti jos kerran valikoiva, niin harrastaa niita yhden illan juttuja sellaisten tyyppien kanssa, joihin hanella ei olisi mitaan mahdollisuuksia. Luulee sitten harrastettuaan seksia jonkun komean ja ihanan miehen kanssa, etta han on itse myos yhta vetovoimainen ja seksikas. Voi viturat, en kylla halua niin tyhmaa naista, joka tuohon harhaluuloon menee.
3) ylipaino, no eihan se valttamatta niin kauhea asia ole, jos osaa kilonsa kantaa. Mutta kylla 20kg ylipainoa naisella on OIKEASTI PALJON.
4) Valikoivuus. Tama on sinansa vahiten pahin, koska eihan mies nyt sellaista naista haluakaan, joka ottaisi ihan kenet tahansa kunhan pippeli loytyy. Mutta mutta, kuten jo mainittu, valikoivuus yhdistettyna yhden illan juttujen harrastamiseen on arsyttava piirre naisessa. Jos on valikoiva, niin sita pitaa olla sitten myos seksin suhteen.
Itse olen naisimmeinen, joten kysyinpä mieheltä tätä ja vastaus tuli tässä:
- Kaikkein eniten inhosi tuota rivot puheet-sarjaa. Se tuntuu olevan monelle miehelle aika ylittämätön paikka.
- Sitten mikä itselle tuli mieleen on tuo, että kun hakee kiiltokuvapoikia. Se on vähän voi voi. Kun monesti ne parhaat löytyvät ihan muualta kuin niistä, ketkä kyttää peilikuvaansa.Kauneus on katsojan silmässä. Itse löysin upean, seksikkään miehen joka on minulle se paras, vaikkei ehkä muille. Sopisi muistaa se vanha sananlasku, että moni kakku päältä kaunis, vaan silkkoa sisältä...
_tuo ylipaino oli se kaikista vähäisin seikka meille molemmille. Jos todella on sinut itsensä kanssa, tällainen on mutätön asia.
Siis täysin vieraasta ihmisestä on vähän vaikea sanoa mitään ... Mutta menköön.
Pointeistasi.
a) Ei ole este. Itse pidän "naisellisista naisista". Palsonkin.
b) No, joo. Tietty kainous pukee naista. Toisaalta aito "äijyys"(asiat sanotaan niikuin ne ovat) sopii kaikille. Itse päästelen ärräpäitä niin, että paikalliset pissii pöksyyn, vaikka eivät edes ymmärrä suomea.
c)Taitaa olla villaisenkoiran ydin. Vaikka miten naistenlehdet toitottavat, että miehet ovat "tunneälyssä lahjattomia". Punnituksen, mittauksen ja arvioinnin kyllä vaistoaa, eikä lihatiskissä ole kovin mukava olla. Etenkin kun arvioiti perustuu siihen mitä sinulla on(sitähän "ulkokultaisuus" on...), eikä siihen mitä olet. Varmasti aika monella miehelle ylikäymätön paikka, miehinen ego on, ah niin, hauras. Paras mitä minä olen kuulut on:"..muuten ihan mukava, mutta väärän merkkinen kello...". Jos hän etsii "ritaria kiiltävässä sotisovassa", niin niistä ujommista sellainen voisi löytyäkkin... Vaikka isäännehän te kaikki etsittekin...
Summa summarum: "...frendini on niin valikoiva, etteivät hyvät ehdokkaat edes lähelle pääse...". Eivät edes valovuosien päähän. Ystäväsi todennäköisesti kulkee hyväksikäyttäjältä toiselle, kunnes jokin herättää(toivottavasti pienempi paha..). Tai sitten ei...
Herra "aviomies" taidat olla oikeassa, liian valikoiva on ESTE, koska loppujen lopuksi ystäväni ei taida vaatimuksiltaan edes nähdä muita ehdokkaita... Lisäksi muiden asioiden summana kaikki taitaa johtaa siihen, että risultato é ZERO. Vastauksesi sai miettimään... Olen yrittänyt toki kertoa tälle ystävälleni, että ehkä vähemmän pinnallinen näkökulma asioihin voisi johtaa miehen löytymiseen, mutta hän ei kannastaan luovu, koska "en voi sille mitään, olen pinnallinen miesten suhteen." Mites tuon kuoren saisi pehmitettyä?? Onko se niin, että "piú si sta da soli, piú selettivi si diventa??" En vain jaksa enää antaa neuvoja, kun neuvot ei mene perille!!
Selvä tapaus.
a b c = EI TOIVOAKAAN.
Miksi mikään näistä olisi olennaisin - jos ne kaikki yhdessä jokatapauksessa muodostavat läpipääsemättömän esteen ja toimivat toinen toistensa tukena tässä ongelmassa.
Lähdetään siitä että ainakin yhden noista ominaisuuksista on lähdettävä pitkälti kokonaan... ja toistakin olisi saatava lievennettyä. Mitkä ne ominaisuudet on? Valitkaa itse.
Sitten voisi alkaa olla jotain saumaa, kenties jopa pientä valinnanmahdollisuutta.
Siis tästä naiselliseen tapaan tyypillisen koristellusta ja epäselvästi, kaarrellen ja kierrellen muotoillusta epämääräisestä kuvauksesta voisi päätellä, että kyseessä on ytimekkäämmin puettuna:
Maskuliininen Läski Nirppanokka.
Joo-o, voi kieltämättä selittää jotain.. :)
Yleisesti ottaen monet miehet arvostavat naisessa siroutta, herkkyyttä, naisellisuutta, haavoittuvuutta, iloisuutta, jne.
Jos ystäväsi lisäksi vielä sonnustautuu karmeisiin sotamaalauksiin ja masentavan luotaantyöntäviin vaatteisiin, niin itse ainakin kiertäisin kaukaa moisen ihmisen, josta tulee todennäköisesti ekana mieleen transvestiittimies.
Mutta onneksi ystäväsi voi tehdä piirteilleen jotakin, sillä nuo kaikki ovat aivan muutettavissa olevia asioita. Eli jos hän oikeasti haluaa miehen, hän pystyy muuntamaan itseään haluttavammaksi.
Harmillista vain, että naistenlehdet ja yleinen asenne korostavat sitä, että vain miesten tulee muuttua, ja naisen on kelvattava sellaisenaan, tai mies on naisia alistava patriarkaatin aivopesemä sovinistisika/saamaton vellihousuperäkammarinpoikanörttiluuseri.
- Vortac
kaikki varmasti vaikuttaa, mutta mä itse kallistuisin tonne c) kohdan puoleen.
koska hän kumminkin on rakastellut, mutta ei ole kyennyt sitten kumminkaan pitämään tätä oria.
Mitä järkeä on mennä leikkimään kauhean trimmattujen jätkien kanssa, jos itsellä on 20kg ylipainoa?
Se voi kelvata yhdeksi illaksi, mutta sen jälkeen siitä täytyy persoona olla kyllä hyvässä vedossa, jos tod.näk. sellasen pinnallisemman jätkän meinaa säilyttää.
Tunteitahan ne kaikki ihmiset viimekädessä etsii.
Ja monesti tuo "valikoivuus" on heijasta myös siitä miten ihminen suhtautuu itseensä.
Ja kyllä mun mielestäni naisen kuuluu olla nainen, jos on tarkoitus miestä miellyttää.
Niin riippuen tottakai tapauksesta, niin minä ainakin olisin pääsääntöisesti varovaisempi sen kielenkäytön suhteen.
Mutta ihanaa on se että ihminen haluaa kehittää itseään, palkinnotkin on kyllä todella hyviä :D
juuri syytellä näistä asioista.yhdenyön suhteet,pinnallisuus,käytöstavat yms,yms!!miksi nämä jutut menis toisinpäin jotenkin erilailla??Miksi hän miehen haluaisi(vain sänkyhommiin vai ajatteleeko ihan lapsentekoon asti)?tätä juuri naisissa pitää monesti ihmetellä.jos itse tekee niin,miksi muut ei saa tehdä?tasa-arvoako?Vakka valitsee kantensa.Sitä nyt vain saa mitä tilaa.Ei tullut tuossa ikä selville,mutta itsekseen ajattelu joskus auttaisi varmaan pikkasen.Miten jos oma miehesi olisi tuollainen kuin kaverisi?Todellakin se kokonaisuus ratkaisee,ei pelkkä painoindeksi!Jolle on paljon helpompi tehdä jotain kuin luonteelle..Makunsa tietenkin itsekullakin.
Tämähän vasta outoa. Ko. naista syytetään valikoivuudesta, mutta juuri tässähän miehet kirjoittavat kuinka eivät haluaisi kiroilevaa, rivoja puhuvaa yms. naista. Eikö sekin ole juuri sitä valikoimista!!!???Sitäpaitsi, kaikissa ihmisissä on jotakin huonoa ja hyvää. Kaikki hyvä ei tule samassa paketissa.
Naisten valikoivuus on erilaista kuin miesten valikoivuus, itse asiassa rehellisinta olisi sanoa, etta naisten valikoivuus on harskia itsekkyytta ja narsismia, miesten valikoivuus jarkevyytta.
Naisten valikoivuus suuntautuu miehessa mm. pituuteen, lihasmassaan, valtaan, koulutukseen jne. Kaikki asioita, joita on joko vaikea tai taysin mahdoton hankkia lisaa. Mies on naiselle hankittava tavara, kuin urheiluauto miehelle, eli peniksenjatke tai siis naisten tapauksessa pilluntiukentaja.
Sen sijaan miesten valikoivuus suuntautuu paljon enemman asioihin, joihin nainen voi itse vaikuttaa, tallaisia mm. rivoilun valttaminen, kaunis pukeutuminen, miehen arvostaminen, huomaavainen kaytos miesta kohtaan jne. Jopa vaikeammin saavutettavat miesten vaatimukset ovat yleensa kuitenkin hiukan helpommin saavutettavissa kuin naisten vaatimukset miehelle. Jos esim. aloittajan esimerkin nainen laihduttaisi ylipainosta pois 10-15 kg, niin kelpaisi varmasti paremmin miehille. Laihduttaminen ei ole helppoa... Mutta se on takuuvarmasti 10 kertaa helpompaa ja nopeampaa, kuin miehelle kasvattaa lihasmassaansa saman verran.
Mies ei halua läskiä naista - Nainen haluaa treenatun miehen
Mies haluaa naisen pukeutuvan kauniisti - Nainen haluaa myöskin hyvin pukeutuvan miehen
Mitä eroa???
Ja mitä haittaa muka on kiroilusta? Häpeääkö mies ehkä kiroilevaa naista?Mutta samaan aikaan sanot, että mies on naiselle hankittava tavara, egonjatke. Mikä on ero?
Totuus on, että MIEHET JA NAISET ovat aivan yhtä PINNALLISIA.
Tassa sulle yhta jarkevasti perusteltu vastaus kuin tuo sun edellinen viesti:
NAISET ON PINNALLISEMPIA KUIN MIEHET, JA LISAKSI NIIN TYHMIA ETTEIVAT EDES NAE TATA PINNALLISUUTTA OMASSA TOIMINNASSAAN. PISTE.
Se että mies haluaa hoikan naisen, joka pukeutuu naisellisesti on ihan yhtä pinnallista kuin se, että nainen haluaa koulutetun ja hyvin treenatun miehen. MENIKÖ JAKELUUN????!!!
Jos et olisi nainen ja sita myoten noin tyhma, niin saattaisit ymmartaa, etta laihduttaminen on helppoa ja hauskaa, suorastaan kiva harrastus verrattuna lihasten kasvattamiseen.
Ihmisella on tietynkokoiset lihakset valmiina, oikeastaan lihassaikeiden "maara" on jo lopullinen jo teini-ikaisena. Lihassaikeita ei saa lisaa enaa myohemmalla ialla, ei mitenkaan. Sen sijaan rankalla, vuosia kestavalla harjoittelulla voi kasvattaa lihassaikeiden kokoa. Lihasmassan kasvattaminen monien kilojen verran on kuitenkin aina vuosien projekti (varsinkin ilman hormooneja). Sen sijaan kymmenienkin kilojen laihduttaminen voi olla vaikka vain puolen vuoden -vuoden projekti, jos vain tahdonvoimaa loytyy.
Siten vaatimus isolihaksisesta miehesta on taysin eri luokkaa narsistisuudessaan kuin vaatimus normaalipainon rajoissa olevasta naisesta. Kysymys ei ole siita, milta asia nayttaa, vaan siita, miten paljon vaatimuksen toteuttaminen keskimaarin aiheuttaa vaivaa vastakkaisen sukupuolen edustajalle.
Mutta eihan tallaisia tietenkaan voi naisten aivoilla kasittaa, menee liian abstraktiksi. Piirretaanko pari pupua valilla niin sakin saat jotain tekemista aivoillesi?
Heh. Jos et olisi mies niin ymmärtäisit, että sukupuolella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Lisäksi toisen aliarvioiminen ei onnistu kuin huonoitsetuntoiselta ja vähän yksinkertaiselta ihmiseltä (oli sitten mies tai nainen). Luuletko sitten, että kaikki naiset ovat luonnostaan laihoja?
Olisiko sinunkin aika huomata, että olet tainnut yliarvioida oman "älykkyytesi".
On-ko si-nul-la jo Aa-pi-nen? Ha-lu-at-ko lai-na-ta mi-nul-ta Aa-pi-sen? Jos si-nul-la ei o-le, niin o-pe voi suut-tu-a.
Älä pelkää. Et ole, eikä sinusta tule koskaan älykästä. Vaikka kuinka yrittäisit.
Ei minun tarvite enaa tulla alykkaaksi. Mutta sita toivon, etta joku paiva oppisin ymmartamaan kaikkia naisia, jotka on himolaskeja ja kayttaytyvat epamiellyttavasti ja luulevat siita huolimatta olevansa oikeutettuja johonkin unelmaprinssiin. Jos joku paiva ymmarran sita ilmiota, niin sitten olen itsestani ylpea.
No sellaiset kotkat kannattaa vain kylmästi unohtaa. Onhan niitä kunnollisia naisiakin olemassa.
Pikku pointtina voin nyt sanoa tähän teidän kinaan, että ystäväni EI ole "himoläski", kuten sinä Jamppa asian niin "kauniisti" ilmaiset. Hän on hyvin liikunnallinen ja hänellä on hoikat sääret, käsivarret, kauniit kasvot, himoläskillä on läskiä joka paikassa (mikä ei silti ole este sile, etteikö ihminen voisi olla todellinen HELMI poimittavaksi.) Toki ystäväni voisi laihtua aika paljonkin, mutta en silti ole sitä mieltä, että se on ongelman ydin. Luulenpa, että se valikoivuus ja vaatimusten asettaminen liian korkealle on kaiken pahan alku ja juuri! Ja äijäpuheet eivät asiaa paranna...
Ystäväni on todella kaunis(miehiä pyörii ympärillä jatkuvasti), hoikka, sosiaalinen ja korkeastikoulutettu. Hän ei käytä rumaa kieltä, mutta on verbaalisesti muuten hyvin lahjakas.
Hänellä on sama ongelma kuin sinun ystävälläsi; poikaystävää ei vain tunnu löytyvän. Muutamia "hengailusuhteita" hänellä on ollut, mutta nekin ovat sitten kaatuneet jostakin syystä.
Välillä hän on todella surullinen asian takia. Olenkin miettinyt, mistä hänen yksinäisyytensä johtuu ja tullut siihen tulokseen, että hän on yksinkertaisesti niin valikoiva, että kukaan mies ei pääse seulasta läpi. Miksi kukaan ei pääse seulasta läpi? Syynä tähän luulen olevan sen, että hän vain yksinkertaisesti pelkää, että häntä tullaan satuttamaan henkisesti suhteessa. On helpompaa ja turvallisempaa etsiä Hra Täydellistä, kun antautua sille riskille, että rapatessa roiskuu.
Kyse on asenteesta, puhun oman kokemukseni syvällä rintaäänellä. Olin itse ystäväsi kaltainen, miehiä riitti ympärillä, mutta kukaan ei vain halunnut mielestäni mitään vakavampaa kanssani. Tein elämässäni suuren asenneremontin ja mietin, miksi tilanteeni oli mitä oli. Karsin "vaatimuslistaani" ja otin hieman avoimemman asenteen. Ja mitäs tapahtuikaan? Satuin löytämään ja rakastumaan mieheen, joka vastasi kaikkia villeimpiä unelmianikin. Ja mikä parasta, hän myös näki minut muunakin kuin "yhden illan panona" tai "hyvänä jätkänä".
Eli itse kyllä peräänkuulutan ystäväsi asennetta. Jos se ei muutu, niin kovin vaikea kenenkään miehen on häntä lähestyä ja ottaa häntä tyttöystäväkandidaattina - ikävä kyllä.
Oikeassa olet, pitkälle olen itsekin miettinyt, että asenteessa se vika on... Ehkä kun hän on ollut kauan yksin, rima on noussut tarkoituksella korkealle, jotta ei kukaan pääse satuttamaan... Ja on kai parempi hänen mielestään olla miehelle se "hyvä jätkä" kuin ei mitään. Olen hänelle hänen asenteestaan puhunutkin, mutta neuvot ei todellakaan tunnu menevän perille. Ja sitten saan kuunnella niitä tilityksiä, kun "taas oli huono tuuri" tai "ei se kyl ole sen veroinen, että jaksaisin kauan katsella..." Ei Herra Täydellistä löydykään, jos etsii ihan muuta kuin voin saada, kai se niin on... Oman kokemuseni perusteella voin sanoa, että ne helmet löytyy muualta kuin kiiltokuva- / pinnallisista porukoista... Kiitos vastauksesta!
Asenteessa taitaa olla hiomisen varaa. Jos rima asetetaan liian korkealle, kumppanin löytäminen aina vain vaikenee ( ja ylläri ylläri rima on korkealla ulkonäön suhteen). Ja karu totuus on, että ulkonäkökin vaikuttaa. Kyllä hyvännäköinen mallityyppinen nainen löytää helpomalla miehen, ja oman "vaatimustensa" mukaisen kuin tavallisemman näköinen nainen. Itse olen tavallinen näköinen "ihan nätti" nainen, eikä kukaan mallin näköinen kiiltokuvapoika ole koskaan tullut juttusille. Tavallisen näköiset miehet ovat lahestyneet. Näin se vain menee. Tämän vuoksi kaverisi tulisi laskea rimaa miesten ulkonäön suhteen. Harva mies pitää naisesta, joka puhuu rivoja. Oman mieheni mukaan ronskit naiset ovat pelottavia. Se saattaa aiheuttaa sen, että miehet eivät suhtaudu vakavasri naiseen, joka puhelee ronskeja.
Eräs ystäväni on hyvin samanlaisessa tilanteessa. Rima on liian korkealla. Ja tämä kieltämättä paistaa läpi. Uskoisin, että miehiä lähinnä ärsyttää sellainen nainen, joka mielessään kelaa omaa vaatimuslistaansa läpi tavatessa.
Lueppa tämä:
Tunsin erään tytön lukiosta ,hän ole muodokas kaunis kasvoinen tyttö ,hieman rehevä.
Hänen ympärillään pyöri kundeja kuin pipoa muttei hän oikein lämmennyt kenellekkään ,ilmoitti vain etsivänsä ihanne miestään.
Tyttö oli herttainen luonteeltaan ja tuli juttuun kaikkien kanssa.
Vuosia myöhemmin jouduin samoihin ympyröihin tuon tytön kanssa ja havaitsin hänen saaneen kovasti kiloja lisää,ainakin sen parikymmentä.
Kaunis hän oli kasvoiltaan edelleen mutta tenho oli kadonnut pyylevyyden takia pois.
Yllätyin suuresti kun kuulin tuon tytön puheiden muuttuneen rivoiksi ja hieman jätkämäisiksi.
Hänet tunnettiinkin tässä kaveriporukassa kova sanaisena naisena jolla on rima korkealla miesten suhteen.
Hän kehui ryyppäävänsä jokaisen äijän pöydän alle jos niin tahtoo ja heitteli muutoinkin alapään juttuja ..
Hänestä oli tullut siis porukan hauskuuttaja,enimmäkseen naispuoliset nauroivat hänen rivoille jutuille,miehet taas hymähtelivät vaivaantuneina.
Jouduin kerran sitten tämän naisen kanssa tilanteeseen jossa muu porukka oli jo väsähtänyt mutta me jatkoimme kosteaa iltaa aamun tunneille.
Jonkun sanailun päätteeksi päätin antaa hänelle kaverillisen halauksen ja tuo tyttö käsitti asian ilmeisen väärin,hän tulkitsi se huomion osoitukseksi.
Tämän naisen käytös muuttui samalla kertaa,totta kai viinallakin oli osuutta asiaan mutta pitkästä aikaa sieltä hänen sisältään löytyi se herttainen lukion tyttö.
Yllätyin kuinka vuolaasti hän herkistyi,jopa itkuun asti ja jutellessamme.
Tässä tapauksessa ymmärsin että tämä nainen oli roolinsa vanki,hänen suojautumis keinona oli esittää valikoivaa ja härskiä akkaa..
Syynä siihen oli osittainen häpeä siitä ettei sitä oikeaa löytynyt eikä kukaan ollut osoittanut rakkauttaan tai seksuaalista kiinnostusta häntä kohtaan pitkiin aikoihin,parempi siis olla räväkkä puheinen matami kavereiden silmissä kuin onneton hylkiö.
Suoraan sanottuna tämä nainen ei ollut rehellinen itseään kohtaan ja sinkkuus oli arka asia kestää.
Roolia tuo nainen veti kyseisen iltamme jälkeenkin,mutta kahden kesken hän oli keskusteluissamme ihan herkkä herttainen nainen.
Suhdetta meille ei muodostunut koska olin itse varattu.
Kuulin vuosien jälkeen kyseisestä tapahtumasta hänen vihdoin avioituneen itseään parikymmentä vuotta vanhemman eronneen miehen kanssa ja saaneen jopa lapsen,mies oli ihan tavallinen suomalainen mies.
Joten hän sai onnensa vihdoin.