niinsanotun poikaystäväni.. Oltiin muutama kuukausi yhdessä. Koskaan musta ei tuntunut siltä, että seurustellaan. Jätin hänet, koska olin hänen tärkeysjärjestyksessä siellä viimesessä päässä. koiraakin hänellä oli enemmän ikävä reissussaan kuin minua.
Nyt on tosi paha olla, mutta en voi olla tuollaisen tunnevammaisen kanssa. Aluksi oli niin kivaa ja hänellä oli mulle aikaa. Sitten ei enää ollutkaan. Valitin siitä ja aikaa löyty vain vähemmän. Hän sanoi, eikö puolikas ole parempi kuin kokonainen.
Kaikki on vielä outua, koska meillä synkkas tosi hyvin, meillä oli samanlaiset intressit jne.. Tekemistä oli aina ja kaikkia yhteisiä juttuja. Hän sanoi, että olen ensimmäinen nainen kenen kanssa hänellä on oikeasti hauskaa. Outua on se jos tuo pitää paikkansa, niin miksi hän ei halua seurustella mun kanssa kunnolla, vaan nähdä kerran pari viikossa, kun hänelle se sopii. Mies on kuitenkin jo yli 30.
Olenko idioootti kun edes tapailin tollasta? Vai hän tunnevammainen? Pelimies? mikä lie, haluan unohtaa hänet ja jatkaa elämääni. Pelinappulaksi en ala, vaikka olisi kuinka hauskaa...
Nyt on tosi paha olla, mutta en voi olla tuollaisen tunnevammaisen kanssa. Aluksi oli niin kivaa ja hänellä oli mulle aikaa. Sitten ei enää ollutkaan. Valitin siitä ja aikaa löyty vain vähemmän. Hän sanoi, eikö puolikas ole parempi kuin kokonainen.
Kaikki on vielä outua, koska meillä synkkas tosi hyvin, meillä oli samanlaiset intressit jne.. Tekemistä oli aina ja kaikkia yhteisiä juttuja. Hän sanoi, että olen ensimmäinen nainen kenen kanssa hänellä on oikeasti hauskaa. Outua on se jos tuo pitää paikkansa, niin miksi hän ei halua seurustella mun kanssa kunnolla, vaan nähdä kerran pari viikossa, kun hänelle se sopii. Mies on kuitenkin jo yli 30.
Olenko idioootti kun edes tapailin tollasta? Vai hän tunnevammainen? Pelimies? mikä lie, haluan unohtaa hänet ja jatkaa elämääni. Pelinappulaksi en ala, vaikka olisi kuinka hauskaa...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.