Tiedän todella monta romanssia työpaikaltani, isompaa ja pienempää, mutten yhtään happy endiä.
Minun työpaikkaromanssista alkanut avioliitto kesti 15 v. ja nyt sekin sitten loppui ja miten sopivalla tavalla: miehelläni oli uusi työpaikkaromanssi - siis jo kolmatta kertaa elämänsä aikana. Tämän kolmiodraaman kaksi osapuoltani kärvistelee nyt sitten samalla työpaikalla ja itse onnittelen itseäni, etten ollut se sekoileva osapuoli. Mieheni ja salarakkaansa saivat palkakseen todella huonon maineen, jota kumpikaan ei näytä kuitenkaan ymmärtävän.
Tiedossani on koko joukko myös muiden murheita työpaikoilta - kannattaa siis kaksi kertaa miettiä päästääkö ne halunsa valloilleen ja antaa tunteen viedä, se vie yleensä murheeseen.
Minun työpaikkaromanssista alkanut avioliitto kesti 15 v. ja nyt sekin sitten loppui ja miten sopivalla tavalla: miehelläni oli uusi työpaikkaromanssi - siis jo kolmatta kertaa elämänsä aikana. Tämän kolmiodraaman kaksi osapuoltani kärvistelee nyt sitten samalla työpaikalla ja itse onnittelen itseäni, etten ollut se sekoileva osapuoli. Mieheni ja salarakkaansa saivat palkakseen todella huonon maineen, jota kumpikaan ei näytä kuitenkaan ymmärtävän.
Tiedossani on koko joukko myös muiden murheita työpaikoilta - kannattaa siis kaksi kertaa miettiä päästääkö ne halunsa valloilleen ja antaa tunteen viedä, se vie yleensä murheeseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on samassa työpaikassa, siihen tottuu kyllä. Exän uusikin on samassa talossa töissä, ei jaksanut ex lähtee merta edemmäs kalaan. Minua tilanne ei pahemmin haittaa, ei olla ihan päivittäisessä kontaktissa kuitenkaan.
Tiedän muutaman todellisen happy endin, sellaisen jossa on kohdanneet toistensa kaltaiset ihmiset, joilla on paljon yhteistä. Suurin osa romansseista kuitenkin hehkuu hetken ja hiipuu sitten vähitellen (niinkuin muuallakin käy).
Pitää vaan osata erottaa se työ- ja yksityisrooli toisistaan. Olen varmaankin onnistunut tässä, paitsi silloin kun lapsi oli tet-harjoittelussa. Silloin "höösäsin" häntä kuulemma liikaa ja puutuin hänen töihini vaikka hänen työnsä valvonta ei minulle kuulunutkaan.
asia niin . kertomuksestasi saa kuvan jumalasta joka tekee ja toinii juuri noin . 8ilman vastuuta . petosta on mailmasi . paisukaa siellä , tarinoisen voimala . häemän malliin . tilaa kuolemalle parwmminkin sopisi kaikkeen tekemäänne - vastuutahan voi siirtää ylöspäin - helppoo . jos ei tarci vastata . mistään . kun ei kuitenkaan mennyt toiveiden mukaisesti . epätoivo jatkuu ... teillä carmuus on täällä nyt kortit on ja peli muualla - ei muuta kuin tsemppiä yysille vuosikymmenille Yrittämään . aikuiseksi vaikka suomessa.
Kolmasosa suomalaisista avioliitoista alkaa työpaikalta.
Tämä on tilastototuus. Työpaikkaromanssin seuraus sekin.
Oikeasti, tässä suhteessa työpaikka ei ole mitenkään huono paikka romantisoida. Katsos toisin kuin baarissa - työpaikalla tekojensa seurausten kanssa joutuu tosiaan "kärvistelemään" - tai nautiskelemaan - mahdollisesti hyvinkin pitkään. Se antaa tiettyä vakavaa leimaa touhuun. Toivottavasti - tai ainakin varmemmin kuin monessa muussa ympäristössä.
Moni löytää onnensa. Välillä toista tai kolmattakin kertaa... :)
niin aiahan olisi ollut aivan kertoisit sitten mitä haluat, pää asiahan on että kykaan ei eroa , ainakaan kirkosta. ja omat havainnot tukevat sitä kaksi kolmasosaa tehdään humalassa . ei silloin olla töissä. ehkäpä tämäkin tieto tasoltaan , jossain otettaisin uudelleen arviointiin , erikoisasiantuntija olis kysymyksen osoite , ja vaan suomessa.