Laihduttamiseen ei ole mitään kepposkonstia olemassa. Kannattaa siis uskoa se, että hyvin syömällä on mahdollista laihtua. Salaattia kannattaa ottaa oikein kunnon annos, koska se pitää loppujen lopuksi ihmeen hyvin nälkää, kunhan muistaa vaan syödä kunnollisen annoksen sitä kunnon ruokaakin. Jätin voin ja juuston sekä makkaran leivän päältä pois, sokeria sisältäviä tuotteita en käyttänyt ollenkaan ja nykyäänkään vältän syömästä sitä ylen. Lahduttaessani söin siis yhden kookkaan kunnon aterian päivässä (kävin sen syömässä ruokalassa, koska koin etten kuitenkaan pysty laittamaan niin monipuolisia ruokia kotona)Olisihan sitä ruokaa joutunut kotiinkin ostamaan enemmän joten halvalla siitä selvisin, illalla omenia tai appelsiineja, mehukeittoa ja leipää.
Liikunta on rasvojenpolttamisen kannalta välttämätöntä. Itse aloitin sauvakävelyllä (8km), mutta tunnin lenkki riittää päivässä. Liikunta vei nälän, ja jos sattui jäämään joku päivä liikkumatta niin huomasi selkeästi, että tuli silloin kovempi ruokahalu. laihdutusaikanani vain kerran söin enemmän kuin piti, mutta täytyy sallia myös lipsahdukset, kunhan sen ei anna lannistaa itseään.
Olen laihtunut 30 kiloa puolessa vuodessa. Ensi alkuun kävin 3 kk aikana päivittäin vaa`alla, mutta kun laihtusmisvauhti alkoi hidastua päätin olla kiusaamatta itseäni ja otin punnitusväliksi kerran viikossa (motivoivampaa jos paino tippuu hitaasti). Ensialkuun laihduin 1,5 kiloa viikottain, ja se antoi motivaation pysyä tähtäimessä. Normaali suositus on 1-0,5 kiloa viikossa, joten siitäkin saa olla tyytyväinen. Käytin koko laihdutusajan tonalin kilo stop -valmisteita, motivoi lahduttamaan sillä ei niihin turhaan halunnut rahaa laittaa.
Nyt kun olen laihtunut pärjään vähemmällä ruokamäärällä kuin ennen, nimittäin silloin rasvasolut vaativat vain lisää rasvaa ja nyt ei tee koko ajan mieli syöpötellä. Joten ei pelkoa, että kilot tulisivat takaisinkaan näillä eväillä.
Nyt olen 168/54 kg, ja tämä paino saa riittää minulle. Laihduttamisellekin on sanottava Stop! Oikestaan jää vähän jopa ikävä, koska ensikertaan sain kokea onnistuneeni tiputtamaan viikosta toiseen painoani.
Pohdi asennettasi:
Jos haluaa pitää motivaatiota painonpudotuksessa yllä niin kannattaa antaa painonpudotukselleen aikaa, nimittäin liian nopeasti tulosta odottava voi joutua helposti pettymään vaikka liikkuisikin paljon. Sitä paremmin jaksaa laihduttaa, mitä paremmin uskoo itseensä ja pitää itsestään. Itseinho omaa vartaloaan kohtaan voi viedä jaksamisen edes laihduttaa esim. ajatus: Enpä ole laihtunut niin nopeasti kuin odotin, näyttääpä vartaloni kauhealta, olen lihava, en jaksa laihduttaa enää, kun ei tule tulosta." Tämäntapaiselle ajatuskuviolla on saatava stoppi. Ei tarvitse inhota vartaloaan laihtuakseen. Kannattaa miettiä, että laihduttaminen edistää terveydentilaa.
Toisaalta ei kannata ottaa päämääräksi sitä, että "hienoa, nyt olen laihtunut taas kilon, minulla on nyt varaa ottaa jokin herkku siitä hyvästä."
Tuossa nyt muutamia vinkkejä siitä, mitä olen itse läpikäynyt ja hyväksi kokenut saadakseni nuo 30 kiloa pois.
Tsemppiä laihduttamisen alkuun ja jatkolle muillekin!
Liikunta on rasvojenpolttamisen kannalta välttämätöntä. Itse aloitin sauvakävelyllä (8km), mutta tunnin lenkki riittää päivässä. Liikunta vei nälän, ja jos sattui jäämään joku päivä liikkumatta niin huomasi selkeästi, että tuli silloin kovempi ruokahalu. laihdutusaikanani vain kerran söin enemmän kuin piti, mutta täytyy sallia myös lipsahdukset, kunhan sen ei anna lannistaa itseään.
Olen laihtunut 30 kiloa puolessa vuodessa. Ensi alkuun kävin 3 kk aikana päivittäin vaa`alla, mutta kun laihtusmisvauhti alkoi hidastua päätin olla kiusaamatta itseäni ja otin punnitusväliksi kerran viikossa (motivoivampaa jos paino tippuu hitaasti). Ensialkuun laihduin 1,5 kiloa viikottain, ja se antoi motivaation pysyä tähtäimessä. Normaali suositus on 1-0,5 kiloa viikossa, joten siitäkin saa olla tyytyväinen. Käytin koko laihdutusajan tonalin kilo stop -valmisteita, motivoi lahduttamaan sillä ei niihin turhaan halunnut rahaa laittaa.
Nyt kun olen laihtunut pärjään vähemmällä ruokamäärällä kuin ennen, nimittäin silloin rasvasolut vaativat vain lisää rasvaa ja nyt ei tee koko ajan mieli syöpötellä. Joten ei pelkoa, että kilot tulisivat takaisinkaan näillä eväillä.
Nyt olen 168/54 kg, ja tämä paino saa riittää minulle. Laihduttamisellekin on sanottava Stop! Oikestaan jää vähän jopa ikävä, koska ensikertaan sain kokea onnistuneeni tiputtamaan viikosta toiseen painoani.
Pohdi asennettasi:
Jos haluaa pitää motivaatiota painonpudotuksessa yllä niin kannattaa antaa painonpudotukselleen aikaa, nimittäin liian nopeasti tulosta odottava voi joutua helposti pettymään vaikka liikkuisikin paljon. Sitä paremmin jaksaa laihduttaa, mitä paremmin uskoo itseensä ja pitää itsestään. Itseinho omaa vartaloaan kohtaan voi viedä jaksamisen edes laihduttaa esim. ajatus: Enpä ole laihtunut niin nopeasti kuin odotin, näyttääpä vartaloni kauhealta, olen lihava, en jaksa laihduttaa enää, kun ei tule tulosta." Tämäntapaiselle ajatuskuviolla on saatava stoppi. Ei tarvitse inhota vartaloaan laihtuakseen. Kannattaa miettiä, että laihduttaminen edistää terveydentilaa.
Toisaalta ei kannata ottaa päämääräksi sitä, että "hienoa, nyt olen laihtunut taas kilon, minulla on nyt varaa ottaa jokin herkku siitä hyvästä."
Tuossa nyt muutamia vinkkejä siitä, mitä olen itse läpikäynyt ja hyväksi kokenut saadakseni nuo 30 kiloa pois.
Tsemppiä laihduttamisen alkuun ja jatkolle muillekin!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Puhut asiaa! Ei se auta että näännyttää itseään jonkun aikaa ja palaa samaan kuin ennenkin.
Oon samaa mieltä sun kanssa kaikessa, ehkä lukuunottamatta noita laihdutuspillereitä, koska en niihin usko... mutta ehkä se placebovaikutuskin toimii kannustajana!
Mulla suosikki safkapaikka on Rax. Nimittäin se salaattipöytä! Ei tarvi ite alkaa pilkkomaan salaattia yms. Laiska kyllä oon, siitä ei pääse mihinkään;)
Onnea suorituksesta!:)
Itellänikin olis edessä vielä semmoinen 20 kilon pudotus (8 kiloa tippunut jo :)). Ainoa asia mikä mua tuossa laihtumisessa huolestuttaa, on nahan löystyminen. Haluaisinkin siis kysyä sulta, että onko sulla iho ihan timmissä kuosissa, vai "roikkuuko" semmoisena löysänä reppuna, varsinkin vatsan nahka?
Tympeää jos saa periaatteessa heti sen ensimmäisen ongelman tilalle toisen ongelman.:(