vuoristorataa

eihän tämä nyt yllätyksenä tullut,mutta kuitenkin.erosin noin 4 kuukautta sitten.siitä lähtien ei ole kyllä ollut kovin montaa tasaista päivää.ensin oli surua,sitten ikävää,vihaa paljon, taas surua,ikävää,raivoa,tyhjyyttä.välillä valoa ja yhtä yllättäen taas pimenee.nyt on taas raivoa. tiedän, että hän on tällä hetkellä metallican konsertissa, ja pitää hauskaa.jee.haluaisin niin kovin pilata hänen iltansa.heittää kakkaa ja huutaa.lapsellista, mutta kihisen raivosta, koska en halua, että hänellä on kivaa, kun mulla on edelleen näin paha olla.epäreilua!ja on pepusta, että joudun törmäämään häneen väistämättä.ja että hän on jo luultavammin löytänyt uuden rakkauden.perkules.olen aikuinen ihminen,enkä haluaisi tuhlata energiaani tällaiseen surussa ja itsesäälissä pyörimiseen.eipä oikeastaan muuta.jos on muita, jotka kamppailee samoissa oloissa,niin olisi kiva lukea,miten suhtaudutte tilanteeseen.minua jo välillä naurattaa, että voiko tämä kerta toisensa jälkeen olla tällaista.elämä siis.
2759
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Erosta 3 kk ja tuntee yhtä vuoristorataa, pahaa oloa, välillä vähän parempaa, välillä vajoan itsesääliin, taas nousen pudotakseni uudelleen. Vaikea kestää tällaista tunteiden laidasta laitaan menoa, enkä tiedä kuinka kauan tätä vielä kestää. Pää ei meinaa kestää tallaista, tuntuu että sekoa. Tilasin ajan psykologille.

Äänestä

jo melkein puolitoistavuotta. Ja sama "paska" jatkuu. Otan osaa. Nimim. tosissaan rakastunut (silloin joskus ... niin ja edelleen)(m)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pippuri kirjoitti:

eihän tämä nyt yllätyksenä tullut,mutta kuitenkin.erosin noin 4 kuukautta sitten.siitä lähtien ei ole kyllä ollut kovin montaa tasaista päivää.ensin oli surua,sitten ikävää,vihaa paljon, taas surua,ikävää,raivoa,tyhjyyttä.välillä valoa ja yhtä yllättäen taas pimenee.nyt on taas raivoa. tiedän, että hän on tällä hetkellä metallican konsertissa, ja pitää hauskaa.jee.haluaisin niin kovin pilata hänen iltansa.heittää kakkaa ja huutaa.lapsellista, mutta kihisen raivosta, koska en halua, että hänellä on kivaa, kun mulla on edelleen näin paha olla.epäreilua!ja on pepusta, että joudun törmäämään häneen väistämättä.ja että hän on jo luultavammin löytänyt uuden rakkauden.perkules.olen aikuinen ihminen,enkä haluaisi tuhlata energiaani tällaiseen surussa ja itsesäälissä pyörimiseen.eipä oikeastaan muuta.jos on muita, jotka kamppailee samoissa oloissa,niin olisi kiva lukea,miten suhtaudutte tilanteeseen.minua jo välillä naurattaa, että voiko tämä kerta toisensa jälkeen olla tällaista.elämä siis.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu