Tän likan päivä on tällanen.
Klo:5.30 herätys
Seiskan jälkee lähtee juna,mis oltava,kun 30 km.työmatka.
Klo:8.00 alkaa työt
Klo:16.00 loppuu työt.
Kotona noin seiskalta ku viel kaupoil käy ja matkois menee aikaa.
Eipä siin paljo enää muuta kerkee,kymmenen mais nukkuu,että jaksaa taas herätä.
Vielä kysytään,että miten voin sinkku olla,ei mul varmaa jäis aikaa suhteelle,ku ei muutenka sosiaalista elämää.Työt vie kaiken ajan.Viikonloppusinkin töis useimmiten,joskus harvoin vapaa päiviä.Mut en valita koska viihdyn työssäni:)
Klo:5.30 herätys
Seiskan jälkee lähtee juna,mis oltava,kun 30 km.työmatka.
Klo:8.00 alkaa työt
Klo:16.00 loppuu työt.
Kotona noin seiskalta ku viel kaupoil käy ja matkois menee aikaa.
Eipä siin paljo enää muuta kerkee,kymmenen mais nukkuu,että jaksaa taas herätä.
Vielä kysytään,että miten voin sinkku olla,ei mul varmaa jäis aikaa suhteelle,ku ei muutenka sosiaalista elämää.Työt vie kaiken ajan.Viikonloppusinkin töis useimmiten,joskus harvoin vapaa päiviä.Mut en valita koska viihdyn työssäni:)
Vastaukset 10
Vanhimmat
antaisi työn mennä ihmissuhteiden edelle, vaikka kuinka työtäni rakastaisinkin. Mulle tärkeimpiä asioita on tosi monia, jotka menee työn edelle.
vie vähintään kolmasosan aikuisiän elämästä; puolet hereilläoloajasta. Eläkkeelle lähtöä pyritään pitkittämään koko ajan, meidän sukupolvellamme suositeltu eläkeikä on 68 vuotta. Jos työelämään lähtee esimerkiksi 25-vuotiaana niin se tarkoittaa, että yli 40 vuoden ajan puolet hereilläoloajasta kuluu töissä (ja siihen vielä työmatkat päälle). Kannattaisi siis todellakin itse kunkin löytää itselleen sellainen työ, jota rakastaa - tai jossa ainakin viihtyy.
Mutta työ on usei(mmi)lle myös se, mikä mahdollistaa kaiken muun. Työstä saatavalla palkalla on mahdollista rakentaa kotia, harrastaa, matkustella jne.
Eli minulla kyllä työ menee kaiken muun paitsi terveyden edelle. Ilman työtä = rahaa ei olisi mahdollisuuksia tehdä mitään muutakaan.
akateemisesta työstäkin saatava palkka on naurettavan pieni, sillä ei saa kuin pienen yksiön vuokrattua ja Viron reissun reissattua ja silakanpäitä lautaselle, noin niinkuin suurin piirtein.
Nykyisin tavalliset työpaikat ovat veitsen terällä, koska Kiina ja Intia vetävät ja lujaa...
Jos alkaa 300-400 000 euron lainoilla ja hinnat tippuu todella radikaalisti ja tulee avioero, niin käteen jää vain ikivelka.
No, kirpparithan ovat ihan kivoja ja sanon sen, koska sieltä voi löytää todella mukavia löytöjä verrattuna johonkin stockaan.
No, omalla kohdallamme näimme koko perhe sijoitukset kotimaisiin ja ulkomaisiin hyviin ja erittäin hyviin kohteisiin ainoaksi varmaksi tavaksi, ainakin on osoittanut sen ja koska tahansa voi korkealle myydyt osakkeet myydä ja panna vaikka korkorahastoihin.
Jos nimittäin alkaa pelottaa....
Tavallisesta duunista ei oo mihinkään ja millä meikäläisetkin olisivat voineet monta kiinteistöä pitää kunnossa jollakin tavallisella
akateemisen palkalla ja vallankin, koska töitä on liikaa, täytyy palkata ulkopuolista työvoimaa........
On se todella kauheeta, että nälkäpalkalla joutuu
68-vuotias mumnmeli käymään nälkäpalkalla vieraan orjatyöleirillä....huhhhhhuhhhhhh
Kyllä vapaus on iiiihanaaaa.
Voi jäädä eläkkeelle vaikka kolmikymppisenä tai
jatkaa omaa yritystoimintaa äärimmäistä mielenkiintoa tuntien vaikka 90-ikävuoteen, jos niin vanhaksi elää.....
Jos ei kokopäivätyön palkalla saa muuta kuin pienen yksiön asunnokseen vuokrattua ja siitä valittaa, on hakenut asuntonsa ihan väärästä paikasta. Hölmöjähän ne tyypit on, kun eivät ymmärrä muuttaa Suomen kalleimpien neliöhintojen alueelta hieman sivummalle. Junat, bussit, ratikat ja kimppakyyditkin on keksitty. Ja ei kuulemma tuo juuri yhtään lisäaikaa työmatkaan.
Jos juna lähtee seitsemän jälkeen ja työt alkavat jo klo 8.00,
niin eihän sinulla voi matkoihin mennä paljon yli 40 minuuttia?
Pyöritkö sinä sitten joka päivä jossain kaupoissa 2 tuntia,
jos olet vasta seitsemältä aina kotona?
Työmatkasi ja työaikasi tuntuvat ihan normaaleilta ja
kyllä suurin osa ihmisistä silti ehtii ihmisiäkin tapaamaan.
Kanmnattaako siellä töissä sitten kaikki viikonloputkin olla?
Onko siitä rahasta muka jotain iloa, jos kaikki päivät vain jumittaa
työpaikalla tai yksin kotona? Älä ihmeessä uhraa koko elämääsi
jollekin työlle.
Excuses, excuses. Vähemmän kaupoissa pyörimistä ja töitä
ja enemmän omaa aikaa. Siitä se lähtee.
Mä en ole itse työvuorojani laatinu.Ei niitä voi oikein ite alkaa muuttelee.Jos on vk.nloppuna töitä ni sit on.Autol ei menis ku 20min,mut tuo juna kun nyt sattuu olemaan hitaampi ni 45 min menee.Autoa kun en omista.No 16.00 loppuu työt,mut niinhä se on et ei sielt sil minuutil pääse lähtee,varsinki jos jää suustaan kiin ja työvaatteet pitää vaihtaa omiin.Useimmiten Klo:16.15 pääsen lähtee.Klo.17.00 lähtee juna.Jonku aikaa työpaikalt jo sinne asemallekki kävelee katsos,jos ei jonku kyydis satu menee.17.45 juna perillä.Siit sit kotii kävelen n.20 min.Jokatapaukses menee lähemmäs seittemää ennen ku himas vaik suoraan tulisinki töistä kotiin.Katsos meitä ahkeria työntekijöitä riittää,vaik sit muu elämä jääkin vähemmälle.
Suomen laissa on kyllä määritelty, kuinka paljon töitä yhdelle
ihmiselle saa teettää. Ylitöillekin on määritelty rajat.
Ei sinulla siis voi olla jatkuvasti töitä, tai sitten sinua
käytetään lainvastaisesti hyväkseen.
No anyway. Et ainakaan minulta saa marttyyriasenteella mitään
sääliä. Jos kerran haluat siellä töissä aina oll, niin
sittenpähän olet. Toiset arvostavat sitä vapaa-aikaakin,
vaikka olisivat yhtä ahkeria työaikanaan.
Siis en voi käsittää, kuinka sulla ei ole aikaa tutustua ihmisiin. Tuo, että ei ole aikaa on tekosyy. Kaikki lähtee halusta ja tahdosta.. yleensä liikaakin tässä yhteiskunnassa perustellaan asioita sillä, että ei ole aikaa.
Itse olen töissä ja opiskelen (tosin en kesäisin). Niin pahimmassa tapauksessa tai siis yleensäkin päiväni menee siten, että aamulla kun herään menen kouluun ja siitä suoraan töihin ja sitten kun töistä kotiin pääsen menen joko salille tai nukkumaan. Ja viikonloput aina töissä..
Silti en ole kertaakaan valittanut, etteikö olisi aikaa. Elämä on nimittäin valintoja. En esim. kerkeä katsomaan telkkaria ja kun en ole sitä kerinnyt katsomaan, en sitä kesälläkään katso, jolloin ehkä olisi aikaa...
Ei auta valittaminen, itse olen tutustunut mitä erilaisimpiin ihmisiin.. nimittäin vaikka joskus tuntuukin siltä, että olen aina menossa.. niin kyllä sitä aikaa aina jostain löytyy.
Älä valita!! Muuta asennettasi! Hienoa, jos teet ahkerasti töitä..
Kun on itse itsensä herra, niin ei tartte kumarrella ketään ja voi koska tahansa lentää vaikka INDOKIINAAN.
KURJALLA ILMALLA VOI NUKKUA PITKÄÄN JA LUKEA VAIKKA YÖT LÄPEENSÄ TALOUSELÄMÄN KIRJALLISUUTTA, JOKA TOTTA MAAR EI KOSKAAN LOPU JA TUTUSTUA ERI MAIDEN SIJOITUSKOHTEISIIN TODELLA PIETEETILLÄ.....
AH, EI KELLOKORTTIA, EI PAKOLLISIA TYÖMATKOJA, EI POMON NISKAANHENGITTÄMISTÄ, KOSKA YLEENSÄ
AKATEEMISILLAKIN ON POMO....