kristityt pyhittävät viikon seitsemännen päivän, joka on raamatun mukaan lauantai.
Maailmassa on noin 300 ei-adventistista sapatin pyhittävää kristillistä kirkkoa.
Maailmassa on noin 300 ei-adventistista sapatin pyhittävää kristillistä kirkkoa.
Sapatin pyhitys ei kuulu yksin adventisteille, vaan
miljoonat muut evankeliset
44498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
ainoastaan adventisteille, vaan kaikille Jumalan lapsille! Ei kirkko ketään pelasta, vaan usko armon kautta pelastaa.
kuuluu kaikille. Jeesushan sanoi, että sapatti on ihmistä varten :) Harmi vain, että suuri joukko ei sapattia vietä.
Jeesus sanoi myös "eikä ihminen sapattia varten".
Kuten hyvä ruoka, lepo ja Kristuksen elämä ja uhrikuolema ovat ihmisen hyvää varten annettu meille. Samoin sapatti on annettu ihmistä varten. Sapatti on ilon, levon, jumalanpalveluksen ja lähimmäisen päivä. Luoja on sapatin ihmiselle antanut ihmisen hyvää tarkoittaen. Kiitos Jumalalle hänen suuresta lahjastaan.
Todellakin ihmisen edusta on kysymys! Ihmisen ei tarvitse elää sapattia varten, vaan ihmisellä on oikeus levätä silloin, kun häntä väsyttää. Hieno homma vai mitä?
Mitä vääristelyä siinä on , jos arvostaa Luojan luomalleen tarkoitettuja asioita arvokkaina ja ihmisen hyvää tarkoittavina asioina? Lepopäivän ihminen tarvitsee. Nykyisin lepään iltapäivisin arkenakin, koska olen eläkeläinen! Lepo, ravinto ja liikunta sekä niiden sopiva annostelu ja vuorottelu taitavat olla hyvän ja vireän elämän rakennuspalikoita. Voihan noihin kolmeen lisätä sosiaalisen ja uskonnollisen puolen, jotta hyvän ja tasapainoisen elämän tekijöistä saisimme monipuolisen käsityksen.
Adventisteilla on joka asialla erimerkitys kuin muilla Raamatun lukijoilla. Eikä tuo merkitys ole illoinkaan se sama kuin oli alkuperäisillä kirjoittajilla. Lue adventtikirkon kotisivua niin huomaat sen. Adventistien ymmärtäminen vaatisi Suomi- adventismi sanakirjan.
Eihän näissä asioissa mikään muu ärsytä kuin adventistien omahyväisyys ikäänkuin he tekisivät jotain muita paremmin, ressukat! Adventisti kuvittelee tietävänsä kaiken muita paremmin. Tuollainen omahyväisyys katsotaan pikemminkin luonneviaksi. Kun adventistien todellista olemusta tarkistetaan, ei heissä ole mitään esimerkin aihetta. Eikä kristinusko olekaan ihmisten seuraamista ja heistä esimerkin etsimistä, vaan henkilökohtaista kasvua Kristuksen tuntemisessa. Ja Kristuksen tunteminen ei tee meistä Una Fortunan kaltaisia.
Kuinkahan moni suomalainen kristitty käydessään Jerusalemissa ja vieraillessaan eri paikoissa Pyhällä maalla, arvostaa siellä ollessaan sapattia. Mutta kas kummaa, kun kotiin palatessa lentokone laskeutuu esim. Vantaan lentokentälle ja matkailija saapuu lentokentän tiloihin, niin asenne sapattiin kummasti muuttuu viileämmäksi ja kielteisemmäksi! Jos näin tapahtuu, niin mistä tuo saattaisi johtua?
vanhoja jakautuneita juutalaislahkoja, jotka perinnäistavan mukaan elävät vielä vanhassa liitossa. Osa heistä ei usko vieläkään Jeesukseen.
ovat ns. Israelin ystäviä. He vierailevat mielellään Pyhällä maalla ja saattavat viipyä siellä pitkiä aikoja kerrallaan. Siellä ollessan he suhtautuvat käsitykseni mukaan myönteisesti sapattiin, mutta kotiin palattuaan ottavat kieltesemmän kannan muihin suomalaisiin, jotka Suomessa arvostavat Jeesuksen ja apostolien pyhäpäivää eli sapattia.
Olekkaan Israelin ystäviä, niinkuin olen luullut.
Ovatko Israelin ystävät kaksinaamaisia??????????????
????????????????????????????????????????????????????.
Suurin osa uskoo Anti Jeesukseen.
Mukaisesti uudessa liitossa on vain yhdeksän käskyä, joten kukaan ei pelastu.
Jeesus tarvitsi kymmenen käskyä täyttääkseen käskyt sinun puolestasi jos Jeesus rikkoi yhdenkin käskyn ei Hän ole sinun pelastajasi.
Oletko ihan tosissasi, että se puuttuva käsky on juuri se, joka ihmiset pelastaa?
Ei kai käskyjen pitämisellä kukaan pelastu?
Ja sitten on olemassa sellainen pikkuriikkinen jäännös, joka uskoo miikael-jeesukseen.
Etkös olekaan lukenut raamatusta, että juuri israelilaisille jumala asetti sapatin. Tietääkseni Suomen adventistit eivät ole israelilaisia.
Onko oikein, että armahdettu ihminen saa tahallaan ja tietoisesti rikkoa Herran ikuista tahtoa vastaan? Eikö Jeesus opettanut: "Autuaita ovat hiljaiset (kärsivälliset): he perivät maan." Tuo sana hiljainen eli kärsivällinen on käännetty sanasta, joka voidaan tulkita "Herran tahtoon taipumiseksi". Jumalan lapsi ei tahallaan ja tietoisesti kapinoi Jumalan tahtoa eli lakia vastaan. Jos Kristuksen sovituskuoleman kautta meille annetaan meidän ssyntimme anteeksi, niin se ei sitä tarkoita, että sen tähden samaa rajoituksetta rikkoa tietoisesti kaikkia Jumalan säädöksiä vastaan. Jos saa tinkiä yhdessä, niin miksi sitten ei muissakin asioissa. Jos ei ole laki, ei ole syntiäkään, sillä synti on lain rikkomista. Koko nykyisen armon ajan säilyvät sekä laki että armo eli laki ja evankeliumi.
Ihminen ei pelastu omilla ansioillaan vaikka hän kuinka yrittäisi lakia noudattaa. Ihminen pelastuu yksin Kristuksen ansioiden perusteella. Toisaalta pelastettu ei saa tietoisesti ja tahallisesti ja julkeasti kuvitella voivansa elää synnissä ja rikkoa Jumalan lakia vastaa, koska Kristus on armollinen. Mitä se parannuksen tekeminen ja katumus sitten oikein tarkoittaa? Mihin sitä tarvitaan?
Ei kukaan tahallaan ja tietoisesti tee mitään pahaa. Mihin sitä lakia tarvitaan, eihän siinä ole mainittu kuin muutama asia eli sinun logiikan mukaan kaikki muu on sallittua, niinkö. Puuttuuko sinulta kokonaan omatunto?
ikään kuin lakia tai moraalia ei tarvittaisi ollenkaan, koska Kristus tekee kaiken puolestamme. Olen kokoajan ajanut takaa sitä, että kristitty on moraalinen olento. Taivaallisen Isän maanpäällinen perhekunta elää Isän kasvojen alla ja turvautuu pelastuksessaan Kristukseen ja on sydämessään yhtynyt Isän tahtoon ja haluaa osoittaa rakkautta Jumalaan ja lähimmäisiinsä. Tässä meitä auttaa Pyhä Henki, joka antaa meille sekä halun hyvään että voiman sen toteuttamiseen. Jumalan lapsina olemme kuitenkin vielä keskeneräisiä. Elämän vahurskauden suhteen emme koskaan valmiiksi tule, mutta Kristuksessa kelpaamme Jumalalle.
Mitä moraaliin tulee, niin Jumalan lapsena me sisäistämme moraaliset arvot, jotka ohjaavat elämäämme ajattelussamme, valinnoissamme ja tekemisissämme. Tätä moraalinmittaa eli omaatuntoa tulee tarkistaa Jumalan sanalla kuten Lutherkin asian totesi. Tätä linjaa olen johdonmukaisesti yrittänyt tuoda esille, mutta tällä keskustelupalstalla on monia ääniä, jotka eivät halua moraalia eli Jumalan tahtoa huomioida ollenkaan. Se aina tulkitaan milloin lakihenkisyydeksi, juutalaisuudeksi ja ties miksi.
Mikä on kasteen merkitys?
Ihminen tulee märäksi...
Eivät palvele Israelin Jumalaa, vaan Sunday auringon jumalaa.
Eikös siinä adventistin raamatussa ole lainkaan uutta testamenttia? Miksi Suomen adventistit kumartavat ja ylistävät Saturnuksen päivää? Israelin jumala olikin ihan erilainen kuin uudessa testamentissä mainittu "Isä". Minusta on ihan sama, mitä olematonta kukakin palvelee.
Vanhan Testamentin täyttymys.
Jeesus sanoo itsestään Minä Olen, ei Hän olematon ole, sillä Hänellä ainoalla on kuolemattomuus ja Hänen olemiseensa perustuu sinunkin elämäsi, sillä Hän on Luoja.
Hänessä me olemme elämme ja liikumme.
Saturnus on seitsemäs planeetta ja muistuttaa seitsemännestä päivästä joka on sapatti.
Luomisen muistomerkkinä sapatti säilyy muistissa niin planeettojen kuin maailman kaikkeuden Luojan ihmeellisistä teoista.
Jumala vastasi Moosekselle: Minä Olen se joka Minä Olen ja myös Jeesus sanoi itsestään: Minä Olen.
Alussa oli sana ja sana oli Jumalan tykönä, Sana on Jumala.
Jumala tuli ihmiseksi ja sovitti Itsensä maailman kanssa, Isä ja Minä olemme yhtä.
Miksi jeesus sanoi näin
"Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua SUUREMPI."
Vanha kymmenen käskyn laki ei siirtynyt uuteen liittoon, vaan koko vanha laki - myös kymmenen käskyä - sai täyttymyksensä Kristuksessa ja kumottiin Hänen ristillään. Uudessa liitossa vallitsee uusi laki eli Kristuksen laki. Sapattikäskykin, kuten kymmenen käskyä kokonaisuudessaan, on osa kuoleman ja kadotustuomion virkaa, joten sitä ei voi mitenkään väittää "lunastuksen ja pyhityksen muistomerkiksi". Muistettakoon, että sapattina Jeesus oli kuolleena haudassaan, mutta sunnuntaina Hän nousi ylös kuolleista.
Paavali sanoo selvästi, että hän itsekään ei ole enää lain alainen (eli vanhan liiton lain alla) vaan hänellä on Kristuksen laki. Tähän uuteen "Kristuksen lakiin" sisällytettiin apostolisissa kehotuspuheissa dekalogista (kymmenen käskyä) useimmat käskyt , jotka annettiin kristityille elämänohjeiksi apostolisissa kirjeissä. Mutta sapattikäskyä ei vahvisteta eikä säädetä elämänohjeeksi uudessa Kristuksen laissa.
Adventistit tahallaan vääristelevät Sanaa. Se on pahinta rikkomista. He eivät itse tee mitään oikein ja silti pitävät itseään muita parempina. Vähintäänkin kummallista. Mikään adventistissa ei johda ihmisten keskinäiseen sopusointuun. Näkeehän sen täälläkin. He eivät ole todellisia ystäviä kenenkään kanssa. Hehän rakastavat riitelyään.
>>Miljoonat muut evankeliset kristityt pyhittävät viikon seitsemännen päivän, joka on raamatun mukaan lauantai.
Maailmassa on noin 300 ei-adventistista sapatin pyhittävää kristillistä kirkkoa.
Ole selvinnyt mitä kumottiin ja mitä täytettiin, vaan hän yrittää selvittää että kumoaminen ja täyttäminen on sama asia.
Johan järki sanoo ettei kumota ja täyttää voi yhtä aikaa ei edes vettä juomalasiin.
Kaikki ne käskyt ja lait säädöksineen jotka esikuvallisesti viittasivat Jeesuksen uhrikuolemaan poistuivat täydellisemmän uhrin myötä, ja samalla kymmenen käskyä täytettiin eikä suinkaan kumottu, vain vanhanliiton uhrijärjestelmä kumoutui ja joutui pois käytöstä, mutta kymmenen käskyn laki säilyi ennallaan täytettynä, koska sitä ei voi kumota.
Jumalan käskyt ovat ikuiset ja muuttamattomat, vain laittomuuden saarnaajat voivat väittää toisin.
Adventistit eivät pyhitä mitenkään sapattia. Sapatin pyhittäminen on ihan jotain muuta kuin adventistien toimintaa. Merkillistä miten heillä asiat muutetaan adventismin mukaiseksi kaikissa asioissa.
Jumala pyhitti adventisteille sapatin, vaikka ei siitä raamatussa kerrota. Adventistien mukaan ainoastaan jumala voi jotain pyhittää ja adventistit vain kumartavat, kunnioittavat ja ylistävät tätä jumalaa.
Muut pyhittävät itse .... MUISTA PYHITTÄÄ LEPOPÄIVÄ.
sapatin lepopäiväkseen ja menee kirkkoon myös tuona päivänä. Aantakaa adventistien lukea Raamattua ja ojentaa uskonelämänsä Jumalan pysyvän sanan mukaan. Älkää vaatiko adventisteja hyväksymään sellaita, jonka itse hyväksytte, vaikka se tai ne olisivat ristiriidassa ikuisen ja pysyvän Jumalan sanan kanssa. Minä en teidän sunnuntain viettoanne moiti. Jumala moittii, jos hyväksi näkee. Tuollainen tehtävä ei kuulu ihmisille.
Eihän raamatussa kerrota mitään, että sapattina pitäisi mennä kirkkoon. Rabbiinijuutalaiset keksivät kokoontumisen synagoogaan sapattina, ei jumala ole sellaista käskyä koskaan antanut.
Sitäkään en ole löytänyt raamatusta, että jumala olisi pyhittänyt sapatin lepopäiväksi adventisteille.
Eikä jumala ole antanut sapattia sinetiksi adventisteille. Raamatussa sapatti on jumalan ja israelilaisten välisen liiton merkki, eikä adventistit kuulu siihen liittoon!
Adventisteja ovat tietenkin kaikki, jotka odottavat ja haluavat jouduttaa Kristuksen paluuta. Adventtikirkon jäsentenkin tulisi kuulua Kristusta odottavien joukkoon. "Jeesus tuli Nasaretiin, missäs hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synaagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: Herran henki on minun ylläni,..." (Luuk. 4:16-19).
Adventisteilla on edelleenkin tuo sama "tapa" kuin Jeesuksella oli, että menemme sapattina kirkkoon (kristittyjen kokoontumispaikka) ja avaamme Jumalan sanan, hiljennymme rukoukseen ja yhdymme laulullamame Jumalaa ylistämään.
Apostoli Paavalikin kehoittaa meitä tekemään kuten hän teki. Jos apostolisessa seurakunnassa sapatti oli jumalanpalveluksen päivä, niin ei kai tämän ajan Kristuksen seuraajat harhaan ole joutuneet, jos he halauavat pitää samaa päivää eli sapattia lepo- ja jumalanplveluspäivänä? Eiköhän olisi suurempi tarve kiinnittä huomio itsekkyyteen, rakkaudettomuuteen ja muihin synteihin, joihin me kristityt lankeamme, kuin kiistellä lepopäivästä?
Te olette kaikki jeesuksia, sillä erotuksella, ettette ole juutalaisia, ettekä opeta kristinuskoa synagoogassa.
Jeesus on Herramme ja Vapahtajamme. Me olemme vain hänen lunastamiaan vajavaisia ja puutteellisia ihmisiä. Pelastuksemme riippuu täysin hänen armoteostaan. Emme teeskentele jeesusta. Tuo viittauksesi oli tarpeeton herja.
Pyhitykseen. Antoiko Jeesus Kristityille neuvon,
että Kristittyjen tulisi mennä hänen vihollisensa Saatanan pyhitys päivänä kirkkoon? Eihän kirkkoja tuohon aikaan ollut edes olemassa? Hyvin terävää ajattelua?
Utelias vain kyselee!
Missä kohtaa raamattua jeesus antoi kristityille neuvon viettää juutalaisten sapattia? Miksi minä en ole löytänyt raamatusta kohtaa, että kristittyjen pitäisi kumartaa Saturnusta?
Kalenterista: Heillä ei ollut lainkaan käytössä Roomalaisten antamia nimiä viikon päiville: Esimerkiksi Sunnuntai oli vain ensimmäinen päivä. näin viikko kulki numero värjestyksessä Perjantaihin asti. Perjantaille oli annettu nimi sapatin valmistus päivä ja viimeinen viikon päivä olikin sitten sapatti. Tällä tavalla toimi Hebrealainen viikkosysteemi. Roomalaiset antoivat nimet viikon päiville! Jeesus ja Apostolit jättivät esimerkin Jopa sapatin vietosta. Luukaas mainitsee tämän vieton jatkuneen koko Paavalin elin ajan. Joten kyllä opetus on annettu, mutta paksujen korvien läpi mikään ei mene perille.
Jeesuskin oli juutalainen, mutta sinä et ole. Oli se jeesuskin aika paksukorvainen, kun ei kertaakaan edes sanonut "MUISTA SAPATTI".
Adventistit sitkeästi samaistavat itsensä juutalaisiin ja jatkavat Ellenin heille pelastukseksi antaman sapatin viettoa.
Eivät ole sama asia, vaan sapatin alkulähde löytyy Paratiisista missä Jeesus antoi sapatin ihmistä varten, sillä Hän on Luoja.
Luomisen muistomerkkinä se kuuluu yhtä hyvin kristityille kuin Juutalaisillekin ja Jeesuskin meni tapansa mukaan sapattina synägookaan rukoilemaan.
Jumala kutsui kansaksensa sen joka ei ollut Hänen nimeensä otettu eli kristityt ja näin kristittyjen tulee muistaa sapatin päivä niinkuin laki käskee.
Jumala ei tee eroa pelastuksen eikä käskyjen suhteen Juutalaisten ja kristittyjen välillä, vaan vastaanottaessaan sovituksen Kristuksessa ovat he saman lain alaisia sovitukseen nähden.
Israelin kansa ei toteuttanut sitä tehtävää jonka Jumala antoi kristityille levittää sanomaa kaikille maailman kansoille jota he nytkin tekevät.
Ihmetyttää se kaksimielisyys jolla vapaat suunnat pyrkivät siirtämään siunaukset itselleen ilman lain täyttämistä Kristuksessa ja selittävät lain vaatimusten kuuluvan vain Juutalaisille ja selittävät Jeesuksen kumonneen eikä täyttäneen käskyt.
Toiset hakevat pelastusta lain ulkopuolelta ja toiset uskovat Jeesuksen täyttäneen lain heidän puolestaan.
Koska UT:n teologiassa sapatti ei ole sinetti, kuten adventistit opettavat, niin mikä sitten on vahvistus eli merkki lunastuksesta ja pyhityksestä - se on Pyhä Henki (Ef. 1:13; 4:30 ..."Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivään varten"). Pyhä Henki on Jumalalle ja Kristukselle kuulumisen merkki ja takaus (2 Kor.1:22; Ilm.9:4). Eikä Pyhää Henkeä saada Mooseksen lain avulla eikä lain vaatimia tekoja tekemällä, vaan uskomalla evankeliumi (Gal.3:3-14). Pyhän Hengen etsiminen lain mukaisista teoista on pyrkimystä omin luonnollisin voimin päästä pelastukseen ja sitäpaitsi lain noudattamiseen luottaminen johtaa kirouksen alle joutumiseen.
Adventismin opeille sapatin pitämisestä uudessa liitossa ei ole perusteita Raamatun kirjoituksissa. Eikä mitään tukea ole heidän eskatologisille tulkinnoilleen sapatista viimeisenä "kuuliaisuuden kokeena", joka ratkaisee pelastumisen. Koko Ilmestyskirjassa ei kiistattomasti puhuta mitään sapatista eikä sunnuntaista. Uuden testamentin teologiassa -etenkin Paavalin kirjeissä - sen sijaan osoitetaan kristillisen vapauden ja koko ansiottoman armon evankeliumin vastaiseksi vaatimukset noudattaa sapattia ja ruokasääntöjä ja ylipäätään vanhan liiton lakia (ks. myös Hebr.8:13; 9:10). Sapatin ja ruokalakien noudattamisen vaatimus on rinnastettavissa Paavalin vastustamaan "toisenlaiseen evankeliumiin" ja palaamiseen juutalaiseen alkeelliseen varjojen ajan jumalanpalvelukseen ja täyttymyksensä saaneisiin esikuviin, jotka lakkautettiin Kristuksen ristillä.
On kysymys seremoniallinen uhrilaki kumottiin, sillä se oli vertauskuvallinen uhri, joka kumottiin täydellisemmän uhrin kautta, joka samalla täytti kymmenen käskyn lain.
Jos kymmenen käskyn laki olisi voitu kumota ei Jeesuksen olisi tarvinnut mennä ristille, vaan siksi Jeesus meni Ristille koska lain vaatimukset täytyi täyttää eikä kumota.
Lusiferi kumosi käskyt jo taivaassa ei Jeesuksen olisi tarvinnut tulla kumoamaan niitä maan päälle, koska kumotut käskyt lusiferin kautta olivat jo olemassa.
Seremonialaki oli vertauskuvallinen, mutta kymmenen käskyä eivät mitenkään vertauskuvallisesti kuvaa Jeesuksen uhrikuolemaa, joka voitaisiin kumota vaan täyttää, sillä Jumalan käskyt ovat ikuiset ja muuttamattomat.
Vain laittomuuden saarnaajille ja lusiferille toisenlainen selitys kelpaa.
Vanha kymmenen käskyn laki ei siirtynyt uuteen liittoon, vaan koko vanha laki - myös kymmenen käskyä - sai täyttymyksensä Kristuksessa ja kumottiin Hänen ristillään. Uudessa liitossa vallitsee uusi laki eli Kristuksen laki. Sapattikäskykin, kuten kymmenen käskyä kokonaisuudessaan on osa kuoleman ja kadotustuomion virkaa, joten sitä ei voi mitenkään väittää "lunastuksen ja pyhityksen muistomerkiksi".
Juuri sinun opetuksesi vuoksi rikollisuus rehoittaa ja vankilat on täynnä, sinne sinun kumousoppisi sopiikin.