Yksinhuoltajakorotuksesta on kinasteltu,tässä Elatusvelvollisten RY:n toteamus:
Kun vielä huomioidaan indeksi vuodesta 1999, niin lapsen keskimääräiseksi elatuksen tarpeeksi voidaan katsoa € 400-€ 450/kk aina 18-vuoden ikään saakka.
Asian yksinkertaistamiseksi lähdemme elatuksen tarpeesta € 420, joka lienee keskiarvo, jos lapselle ei ole mitään elatuksen tarvetta korottavaa tai alentavaa tekijää.
Tästä elatuksen tarpeesta vähennetään lapsilisät lapsilisälain 1§ ja 7§ mukaisesti eli 1.lapsesta € 100, 2 lapsesta € 110.50, 3 lapsesta € 131 jne SEKÄ YKSINHUOLTAJAKOROTUS € 36.60/kk/lapsi.
Lopusta lapsen elatuksen tarpeesta vanhemmat vastaisivat nettotulojensa suhteessa huomioiden kaikki tulot; myös yhteiskunnan subventiot (asumistuet, työttömyyskorvaus jne) tuloina. Tämän jälkeen tarkastellaan vielä maksukyky ja se, että elatusapu on ankaroitettua vastuuta, jolloin kumpikin vanhempi on velvollinen käyttämään ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa jne mahdollisuudet työllistyä ja vastata lasten taloudellisesta elatuksesta. Toisen vanhemman velvollisuutta vastata lapsen elatuksesta ei saa poistaa sillä perusteella, että on jättäytynyt työelämän ulkopuolelle.
Elatusvelvollisten Liitto ry
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
Kun vielä huomioidaan indeksi vuodesta 1999, niin lapsen keskimääräiseksi elatuksen tarpeeksi voidaan katsoa € 400-€ 450/kk aina 18-vuoden ikään saakka.
Asian yksinkertaistamiseksi lähdemme elatuksen tarpeesta € 420, joka lienee keskiarvo, jos lapselle ei ole mitään elatuksen tarvetta korottavaa tai alentavaa tekijää.
Tästä elatuksen tarpeesta vähennetään lapsilisät lapsilisälain 1§ ja 7§ mukaisesti eli 1.lapsesta € 100, 2 lapsesta € 110.50, 3 lapsesta € 131 jne SEKÄ YKSINHUOLTAJAKOROTUS € 36.60/kk/lapsi.
Lopusta lapsen elatuksen tarpeesta vanhemmat vastaisivat nettotulojensa suhteessa huomioiden kaikki tulot; myös yhteiskunnan subventiot (asumistuet, työttömyyskorvaus jne) tuloina. Tämän jälkeen tarkastellaan vielä maksukyky ja se, että elatusapu on ankaroitettua vastuuta, jolloin kumpikin vanhempi on velvollinen käyttämään ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa jne mahdollisuudet työllistyä ja vastata lasten taloudellisesta elatuksesta. Toisen vanhemman velvollisuutta vastata lapsen elatuksesta ei saa poistaa sillä perusteella, että on jättäytynyt työelämän ulkopuolelle.
Elatusvelvollisten Liitto ry
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miten minulla on sellainen mielikuva, että tämä korotus olisi tarkoitettu lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle kompensoimaan toisen aikuisen ansiotuloja. Ja saman asian pitäisi ajaa etävanhemman maksetuista elatusmaksuista saama 80€:n vuosittainen verohuojennus.
Tosin nämä menevät yksiin ainoastaan jos tapaa lastaan maksimissaan joka toinen vkl. Ja näinhän vähän ei nykyään ole välttämättä. Taitaa nämä lait olla jäänteiltä ajoilta jolloin lapset määrättiin automaattisesti äidille, elatusmaksu 10% bruttotuloista ja tapaamiset joka toinen vkl.
Asiassa etujärjestöt esittävät sellaisia tulkintoja, jotka ovat oman ryhmän kannalta edullisia. Elatusvelvollisten liiton kannattaa esittää yh-lisän laskemista osaksi lapsilisää eli sen saaminen vähentäisi elatustarvetta ja samalla elatusvelvollisen maksuvelvollisuutta.
Korotusta saavan kannattaa tietenkin esittää, että se laskettaisiin lähihuoltajan tuloksi eli yh saisi sen käytännössä itselleen. Yh-liiton sivulla väitetään, että tämä on myös laki ja että on kyseenalaista pitäisikö lapsilisää ylipäätään laskea mukaan eli vanhemmat vastaisivat lapsen kulutuksesta tulojensa suhteessa ja yh saisi lapsilisän korotuksineen sen päälle eli omaan kulutukseen.
Kuntien sossut voivat sopimusehdotuksia laatiessaan käyttää mitä hyvänsä laskentakaavaa tai keksiä jotain omasta päästään. Lisäksi on oikeusministeriön suositus elareiden määrittämiseksi, mutta sekin on aika hankala ratkaisun pohjaksi. Käytännössä osapuolten asema vaihtelee kunnasta riippuen ja jopa saman kunnan sossut voivat vetää erilaista linjaa. Asiasta ei ole oikeasti kunnon sääntelyä ja osapuolten piirissä toimii paljon lakia osaamattomia mutta tunteen palossa puhuvia neuvojia. Yhtenäisen normin määrääminen tai sopiminen etujärjestöjen kesken olisi järkevää, silllä erot hankkivat olemaan riitaisia jo valmiiksi.