mitäköhän tässä tilanteessa pitäisi tehdä...
itse oon töissä,ja mieheni koti-isänä,lapsi on 6kk. miehestä on tullut tosi ailahtelevaine..välillä hän on iloinen ja välillä vihainen..mieliala vaihtuu useesti päivässä. mies 22v. pelkkiä haukkumisia kuulee,ja mies on todella itserakas. onkohan tässä pakko erota..yhdessä ollaan oltu 2v. ja kihloissa 1v.
itse oon töissä,ja mieheni koti-isänä,lapsi on 6kk. miehestä on tullut tosi ailahtelevaine..välillä hän on iloinen ja välillä vihainen..mieliala vaihtuu useesti päivässä. mies 22v. pelkkiä haukkumisia kuulee,ja mies on todella itserakas. onkohan tässä pakko erota..yhdessä ollaan oltu 2v. ja kihloissa 1v.
Vastaukset 6
Vanhimmat
aika vaikeaa sanoa, mutta ettei miehesi vaan ole masentunu, ailahtelevainen mieli ainaki viittaa siihen, ehkä hänelle kuitenki oli iso muutos ryhtyä isäksi, vaikka toista sanookin, mutta ei todellakaan sinun tarvitse kaikkea sietää ja kattoa ja tee se selväksi sille miehellekkin, että yhteiselo perustuu haluun ja siihen että kumpikin tekee töitä sen eteen että halutaan olla yhessä.
Lapsi on aika pieni vielä, joten se voi vaikuttaa käytökseen... Oisko mies väsynyt?
mies on suunnilleen aina väsynyt..nukkuu aina jos saa iltapäivään..tuo johtuu kyllä epäterveellisesti ruokavaliosta ja kun ei ulkoile..öisin mies saa nukkua n.9tuntia,jonka pitäis riittää. mies ei kuulemma jaksa käydä töissä,2 päivää jakso raskausaikanani..
painoinen mies. Tekikö se mies seurustelun alussa töitä/opiskeli? Ois varmaa kannattanu mennä lääkäriin jo joku aika sitten, mut ei oo myöhäistä ennen kuin on myöhäistä.
ps. lapselle on parempi (tutkitusti) kasvaa yh-perheessä kuin perheessä jossa vanhempien parisuhde kusee. Jos ette usko niin voin etsiä linkkejä. Tytöistä mm. kasvaa kauniimpia/naisellisempia yh-kodissa, kuin riitaisessa - kodissa jossa vanhemmilla on toimiva suhde kasvaa kauneimmat tytöt(yhden tutkimuksen mukaan).
pojistakin kasvaa sellaisia mukavan naisellisia tapauksia yh-perheessä.
ajatus:
JOS se poikakaverisi/miehesi on rasittunut, masentunut yms... eikö sille kannattais antaa tilaisuus parantua?
voisikko muuttaa esim. vanhempiesi luokse pariksi kuukaudeksi? miehelle rauhaa sillä välillä lääkäriin?
ei kannata kaikkea vetää heti överiksi, vaikka touhu ei toimisikaan. :)
Mä tunnustan olevani samanlainen miehelleni.Mieheni on töissä ja hoidan kotona 10kk ikäistä lastamme.Välillä olen hyvällä tuulella ja yhtäkkiä saatan ruveta kiukuttelemaan pienestäkin asiasta.Olen miettinyt sitä mistä asia johtuu ja päättelin että se johtuu väsymyksestäni (Mieheni ei tee lainkaan kotitöitä).Kaverini ovat hävinneet lapsen syntymän myötä joten ei ole ketään kelle puhua...
Itse en pääse koskaan ilman lasta mihinkään.Mieheni ei ikinä edes ota puheeksi sitä että hän voisi ottaa pojan mukaan kun käy kaverillaan.Töistä tultuaan mieheni nukkuu muutaman tunnin päikkärit.Ymmärrän kyllä että töistä tultuaan hän on väsynyt,mutta enää meillä ei ole aikaa toisillemme.Itselleni on kerääntynyt univelkaa 10kk ajalta.En "voi" ottaa päikkäreitä, sillä asuntomme on aina kuin pommin jäljiltä.Tiedän että olisi parempi nukkua kun siihen on mahdollisuus,mutta en pysty sillä päässäni pyörii vain että pitäisi tehdä sitä sun tätä.
Mä oon yrittäny parantaa tapani miestäni kohtaan,mutta huomaamattani alan tiuskimaan hänelle.(Lapsemme kuulen emme riitele).Vastineeksi saan karjumiset päälle.Mieheni ei ole ennen karjunut minulle ja ymmärrän sen että menee hermot kun naputtavaa naista joutuu kuuntelemaan päivästä toiseen..Olen miettinyt että muuttaisimme erilleen.Ehkä se olisi helpompaa kaikille kolmelle.