Tässäpä taas tuore tutkimus, joka on epäilemättä vainoharhaisten anonyymien kirjoittelijoiden mielestä pseudotiedettä lahkolaisilta:
Vähähiilihydraattinen ruokavalio jälleen tutkitusti tehokas diabeetikoiden hoidossa
Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu jälleen kakkostyypin diabeetikoiden hoidossa, tällä kertaa Romaniassa. Tutkimuksessa oli mukana 78 potilasta, jotka olivat 56-75 vuoden ikäisiä. Heillä oli ylipainoa, kakkostyypin diabetes, korkea veren rasvapitoisuus ja korkea verenpaine. Potilaat jaettiin kuuden kuukauden ajaksi joko vähähiilihydraattiselle tai vähärasvaiselle ja vähäkaloriselle ruokavaliolle.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneella ryhmällä laihdutustulos oli parempi, veren rasvapitoisuus laski enemmän ja veren sokeriarvot paranivat enemmän. Verenpaineen muutoksessa ei ollut eroa ryhmien välillä.
Tutkimus esiteltiin tämänvuotisessa Amerikan diabetesyhdistyksen (American Diabetes Association, ADA) tieteellisessä kokouksessa Chigagossa.
The Effects of Low Carbohydrate Diet as Compared with a Low Fat Diet in Elderly Patients with Type 2 Diabetes Mellitus
http://scientificsessions.diabetes.org/index.cfm?fuseaction=Locator.PreviewAbstract&AbstractID=441
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/vhh-diabetes-radulian.html
Vähähiilihydraattinen ruokavalio jälleen tutkitusti tehokas diabeetikoiden hoidossa
Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu jälleen kakkostyypin diabeetikoiden hoidossa, tällä kertaa Romaniassa. Tutkimuksessa oli mukana 78 potilasta, jotka olivat 56-75 vuoden ikäisiä. Heillä oli ylipainoa, kakkostyypin diabetes, korkea veren rasvapitoisuus ja korkea verenpaine. Potilaat jaettiin kuuden kuukauden ajaksi joko vähähiilihydraattiselle tai vähärasvaiselle ja vähäkaloriselle ruokavaliolle.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneella ryhmällä laihdutustulos oli parempi, veren rasvapitoisuus laski enemmän ja veren sokeriarvot paranivat enemmän. Verenpaineen muutoksessa ei ollut eroa ryhmien välillä.
Tutkimus esiteltiin tämänvuotisessa Amerikan diabetesyhdistyksen (American Diabetes Association, ADA) tieteellisessä kokouksessa Chigagossa.
The Effects of Low Carbohydrate Diet as Compared with a Low Fat Diet in Elderly Patients with Type 2 Diabetes Mellitus
http://scientificsessions.diabetes.org/index.cfm?fuseaction=Locator.PreviewAbstract&AbstractID=441
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/vhh-diabetes-radulian.html
Vastaukset 39
Vanhimmat
tuo tutkimus tekee vhh:sta tiedettä?
Wikipedia määrittelee tieteen näin:
"Tiede viittaa tiedonhankintajärjestelmään, jolla pyritään ymmärtämään todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Tieteen perusyksikkö on teoria eli selitysjärjestelmä, joka pyrkii ennustamaan jotain havaintoa mahdollisimman tarkasti. Tieteellä voidaan viitata myös tieteen muodostamaan tietojen kokonaisuuteen. Tiedettä harjoittaa tiedeyhteisö.
Ennen 1800-lukua luonnontieteellistä tutkimusta kutsuttiin luonnonfilosofiaksi. Suomen kielessä ei tehdä eroa luonnontieteiden (englanniksi: sciences) ja ihmistieteiden (humanistiset tieteet englanniksi: arts) välille.
Tieteellisen tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisenä kirjallisuutena joko kirjoina tai artikkeleina tieteellisissä aikakausijulkaisuissa. Merkittävä osuutensa on myös tieteen tulosten popularisoinnilla suuren yleisön käyttöön."
Eivät ruokavaliot ole tiedettä vaan ne ovat erilaisia tapoja syödä. Niiden vaikutuksia voidaan sitten tutkia tieteellisen tutkimuksen keinoin.
otsikoida toisin?
Tutkimuksesta: lyhyt aika, pieni otos, ikärajoite. Yleistettävyys Suomeen aika pieni.
Oletko muuten tietoinen romanialaisten ruokatavoista? Sydäntautikuolleisuus on samaa luokkaa kuin Suomessa 60-70 -luvuilla. Rasva kelluu joka sapuskassa pinnalla.
"Tutkimuksesta: lyhyt aika, pieni otos, ikärajoite. Yleistettävyys Suomeen aika pieni."
Yleistettävyydestä en osaa sanoa mutta muuten ihan totta. Rohkaiseva tulos kuitenkin, ja tulos on yhdenmukainen muiden vastaavien ja muissa maissa tehtyjen tutkimusten kanssa. Ruotsissa suoritettu 22 kuukauden koe olisi varmasti suomalaisille läheisempi, mutta siitäkin ollaan oltu suomalaismedioissa hissukseen.
"Oletko muuten tietoinen romanialaisten ruokatavoista? Sydäntautikuolleisuus on samaa luokkaa kuin Suomessa 60-70 -luvuilla. Rasva kelluu joka sapuskassa pinnalla."
En ole tietoinen, osaisitko viitata varsinaisiin tilastoihin mielikuvien sijaan? Tässä tutkimuksessahan oli ideana nimenomaan, että runsaammalla rasvalla saatiin paremmat muutokset kuin vähemmällä rasvalla.
"Oletko muuten tietoinen romanialaisten ruokatavoista? Sydäntautikuolleisuus on samaa luokkaa kuin Suomessa 60-70 -luvuilla. Rasva kelluu joka sapuskassa pinnalla."
Tämän tilaston mukaan rasvan saanti Romaniassa oli ainakin muutama vuosi sitten alle 25 E% eli reilusti vähemmän kuin Suomessa.
http://www.ehnheart.org/files/statistics%202005-092711A.pdf
että turistille ja paikallisten omissakin "rysissä" tarjotaan keskimääräistä rasvaisempaa ruokaa.
Syystä tai toisesta romanialaiset ovat sv-taudeissa kärkisijoilla, kuten monet muutkin entiset itäblokin maat. Diabetes ei käsittääkseni niin suuri ongelma. Kaikkinensa ruokavalio perustunee pitkälti hiilihydraatteihin ja niistä nimenomaan valkoiseen viljaan ja sakkaroosiin. Väestö on keskimäärin vielä köyhää. Tupakointi ja alkoholinkäyttö on myös tuhoisaa.
Tietysti olisi mielenkiintoista nähdä pidemmän aikavälin tutkimukset; pelkkä laihtuminen parantaa useimmiten veriarvoja, ja jos vhh:lla laihtuu nopeammin, veriarvotkin paranevat nopeammin. Artikkelin lopussahan tätä seurantaa suositeltiin.
Ravintoloiden ja etenkin turistirysien ruoka voi erota kovastikin keskimääräisestä väestötason ruokailusta.
Köyhissä maissa 2-tyypin diabetes on harvinaisempaa varmaankin sen vuoksi, että siellä yksinkertaisesti ei ole varaa syödä paljon joten sokerirasitus ei voi kasvaa suureksi.
Useammassa tutkimuksessa on saatu vhh-ruokavaliolla parannuksia veriarvoihin myös laihtumisesta riippumatta. Voin kaivaa esiim viitteet tarvittaessa, jos haluat.
Uskoisin kyllä etä se on sokeri,kovetettu kasvisrasva sekä vaaleat vehnäjauhot jotka kelluu. Halpoja raakaineita.Kuin myös venäjällä.
Aina kun näitä erinomaisia tuloksia saadaan ja oli sitten koeaika vhh:lla lyhyempi tai pitempi, onko tietoa siitä, kuinka pitkään tällä vhh-ruokavaliolla koehenkilöt, saati suurempi joukko kansalaisia, jaksaisi olla lipeämättä? Kun on näytön paikka, tottakai vhh:lla jaksaa olla, jotta voi todistaa sen toimivan.
Olen vain ollut huomaavinani, etteivät karppaajien keskustelijatkaan aina jaksa pitkään sitä jatkaa, vaan pitävät taukoa tai ainakin "loma- ja joulunpyhätaukoja". Toinen vaikeus voi olla rahanpuute, jos ei ole varaa syöttää koko perheelle jatkuvasti joka päivä lihapihvejä ja valtavaa määrää kasviksia, jotka tulevat ainakin talvisaikaan tyyriiksi ostettuna marketin pakastealtaasta.
Kyllä tietysti hyvätuloinen sinkku tai pariskunta kahdestaan pystyy kustantamaan kaiken pähkinöitä ja pakastemarjoja myöten, mutta minulla kun on kokemusta 4-henkisenkin perheen ruokataloudesta ja murkkuikäisistä, joilla on "hevosennälkä", jolloin pöytään pitää saada vatsantäytteeksi myös perunoita tai riisiä tai pastaa plus ruisleipää. Jos ei kotipöydässä nälkä lähde, ne menevät pizzeriaan täyttämään mahansa. Vaikka saisivatkin sen lihapihvin aterialla (liikaa proteiiniahan ei saa syödä vhh:llakaan, saati sekaruoalla).
Onko kokemusta, miten saadaan aktiivisten paljon liikkuvien nuorten ja lasten mahat täyteen? Ei kai sentään lisäämällä liha-annoksen kokoa? Sillä pelkillä kasviksilla (proteiinin lisäksi) saa mahansa täyteen vain jättiannoksia syömällä.
tupakoinnin ja alkoholinkäytön lisänä, kyllä.
Mutta esim. Romaniassa kansan diabetesprosentti on 2. Sitähän tässä nyt tutkittiin.
tutkivat parhaillaan, miksi esim. Venäjän Karjalan väestö ei sairastu yhtä paljon 1-tyypin diabetekseen kuin Suomen väestö. Syyksi he epäilevät liian suurta hygienian tasoa. Oliko se enterovirus, jonka siellä lapset saavat helpommin ja samalla immuniteetin - hmm, en muista tarkalleen, miten se homma meni, mutta ohjelma on nauhalla, joten voin sen katsoa uudelleen.
Sama syy, jos tutkijoiden epäily osoittautuisi oikeaksi, voisi olla syynä Romanian pienempiin diabeteslukuihin. Liika hygienia kodissa on kai sittenkin pahasta!
sitä, etteivät asiat ole niin yksiselitteisiä kuin täällä annetaan ymmärtää. Eivätkä kaikki sairaudet suinkaan johdu ruokavaliosta. Vaikka jostakin tietystä dieetistä olisi lyhytaikainen apu sairauteen, se ei tarkoita, että dieettiä noudattamalla ei sairastuisi.
Toisaalla olen nähnyt tuoreen tutkimuksen, jossa geeniperimällä todetaan olevan erittäin suuri osuus d2-tyypissä, toki olosuhteet kuten runsasenergiset ruuat ja liikunnan vähyys edesauttavat sairastumista.
kaikki olivat ylipainoisia aloittaessa.
Onhan karppisivustoilla kokemuksia myös siitä, että laihdutaan, mutta kolesterolit nousevat.
oli uutinen löydetystä 1-tyypin diabeteksen aiheuttavasta geenistä, joka muistaakseni saattaa selittää peräti 50% sairastumisista. Sitä en muista, olivatko geenin löytäneet tutkijat suomalaisia.
jo kirjoitin, enterovirukset ja maito ovat D1:n kohdalla olleet epäilyksen alaisina jo kauan.
Liiallista hygieniaa on syytetty myös allergioiden lisääntymisestä. Mutta selittääkö se sen, että juuri Suomessa on niin paljon D1-potilaita? Tuskinpa suomalaiset kodit sen puhtaampia ovat kuin esim. ruotsalaiset.
Perintötekijät ovat osasyy, ja siksi Vienan karjalaiset ovat kiinnostava tutkimuskohde. Ei voi kuin toivoa, että tutkimus johtaa tuloksiin, ja riskiryhmät voidaan tulevaisuudessa rokottaa D1-sairautta vastaan.
Tosin joidenkin mielestä tämänkin tutkiminen on väärin, koska kuten insuliiniakin, myös rokotteita myyvät lääkeyhtiöt.
ja niistä tehdäänkin nykyään syntipukkeja melkein kaikkeen. Monelta jää vain huomioimatta se että ne selittävät monesti vain pienen osan sairastumissyistä esim n.10%.
Syitä ehkä kannattaakin etsiä ruokavaliosta, suomalaisethan ovat tässä kunnostautuneita ihan maailmanlaajuisesti. Ja kun eri asioita aletaan yhdistelemään, niin... no tästä kuullaan 10-20 vuoden päästä. Siihen asti saamme olla kärjessä tässäkin tilastossa.
suhteellisen uutta eikä mitenkään helposti toteutettavaa. Joten älä jaksa.
Sitäpaitsi esim. diabetes on maailmanlaajuinen ongelma, vaikka joidenkin markkinointi-ideologiaan kuuluu pistää se P.Puskan aiheuttamaksi.
"Siihen asti saamme olla kärjessä tässäkin tilastossa."
Kerrotko, missä muussa olemme kärjessä? Ellet tarkoita geenitutkimusta.
geenit valitettavasti määräävät huomattavissa määrin sairastumisriskistä.
D2 on nykytietämän mukaan ainoa näistä sairauksista, jonka kohdalla todistetusti voidaan yrittää ehkäistä sairastumista. Siitä huolimatta moni sairastuu, hoikkakin.
"onko tietoa siitä, kuinka pitkään tällä vhh-ruokavaliolla koehenkilöt, saati suurempi joukko kansalaisia, jaksaisi olla lipeämättä? Kun on näytön paikka, tottakai vhh:lla jaksaa olla, jotta voi todistaa sen toimivan."
Hyvä pointti. Sellainen ruokavalio toimii parhaiten pitkällä aikavälillä, jota voi ja haluaa noudattaa. Todennäköisesti sopivin ruokavalio on yksilöllistä.
Onhan tuota ruokavaliolla pysymistä myöskin tutkittu vähärasvaiseen verrattuna ja saatu hyviä tuloksia vhh-näkökulmasta.
Sitä paitsi ei satunnainen lipsuminen mitään ruokavaliota kaada, kunhan suurin osa ajasta syödään kunnolla.
Raha-asia on myöskin hyvä pointti. Vähintäänkin joutuu vhh-ruokavaliolla kiinnittämään enemmän huomiota hintoihin, ja todennäköisesti tulee kalliimmaksi. Laadukas rasva maksaa enemmän kuin viljatuotteet.
"Onko kokemusta, miten saadaan aktiivisten paljon liikkuvien nuorten ja lasten mahat täyteen? Ei kai sentään lisäämällä liha-annoksen kokoa? Sillä pelkillä kasviksilla (proteiinin lisäksi) saa mahansa täyteen vain jättiannoksia syömällä."
Sanoisin, että kaikkea voi lisätä, mutta pääpaino rasvalla, proteiinilla ja kasviksilla. Kyllä paljon liikkuva ihminen (eli tyypillisesti lapset, elleivät istu tietokoneella/pelikonsoleilla) hiilareitakin sietää kohtuumäärissä.
Kun löydät jotain kättä pidempää mielipiteillesi.
Kunnes löytyy jotain todellisia löytöjä, niin silloin voidaan alkaa niistä kunnolla puhua. Tähän mennessä geenien selittämät tautitapaukset ovat olleet vain pieni osa, joten varsinaisia syitä olisi etsiä muualta. Mutta esim ympäristömyrkyt, lisäaineet jne eivät vain taida olla kovin trendikkäitä aiheita tällä vuosikymmenellä.
mainitsemistasi tekijöistä jauhetaan.
gennilöydöt on tehty jo vuosikymmeniä sitten. Nyt kun on jopa löydetty se varsinainen geeni, joka taudit aiheuttaa, voi olla toivoa keksiä diabeteksien ehkäisevä rokote. Tosin esim. ykköstyyppiä sairastava mieheni sanoi, että diabeteksen parannuskeinon luvattiin tulevan "viiden vuoden sisällä" jo silloin 70-luvulla, kun hän sairastui. Sama koskee monia muita vakavia sairauksia, esim. syöpää. Ei se niin helppoa ole!
Ympäristömyrkyistä, lisäaineista ja geenimuuntelusta olen ihan samaa mieltä kanssasi. Ne eivät kuitenkaan selitä esim. diabetestä, jota on ollut olemassa jo ainakin satoja vuosia.
Kovin erikoinen väite tuo, etteikö lisäaineista ja ympäristömyrkyistä puhuminen olisi trendikästä! :)
siis riitä? Kiva kun sinulla itselläsi on kuitenkin niin paljon annettavaa tähän keskusteluun. Koska aijattelit aloittaa loka-linjan tänä iltana?
Kerropa ihan yksityiskohtaisesti mitä jäit viestissäni kaipaamaan.
lukumääräisesti diabetespotilaita sata vuotta sitten tai edes 50 v sitten? Kyllä tilanne on räjähtänyt käsistä ja se on ruokavalion syy eikä geenien.
syötiin joka aterialla leipää ja perunaa lämpimällä. Kahvin kanssa pitkopullaa, jos oli varaa vehnäjauhoihin tai sai niitä omasta takaa. Melkein joka toinen päivä keittoja, joissa oli vain mauksi muutama keittolihan pala. Siansivusta tekivät köyhän perheen emännät sianlihakastiketta, jossa proteiinin osuus oli häviävän pieni, ja joka oli siansivusta irronneeseen rasvaan tehty jauhokastike ja paljon perunaa. Kaaleja, porkkanoita ja perunoita oli säilötty perunakellariin talven varalle. Kesällä kasvisvalikoima oli monipuolisempi omasta kasvimaasta. Hedelmät pääasiassa omenia, marjoja kerättiin ja mustikat säilöttiin Atamonin avulla kuumennettuna/keitettynä, jota saivat lapset vain juhlaruokana tai flunssassa.
Siis paljon ruisleipää, ohrahiivaleipää, paljon perunoita ja kaalia, joskus porkkanoita, hernekeittoa, kaalikeittoa, lihakeittoa, jotain ryynivelliä ja puuroja, pyhinä lihapullia, kahvin kanssa pitkopullaa tai hiivaleipää, kesällä tuoreita kasviksia, jos oli hoitanut kasvimaansa kovalla työllä, ja se oli pakkokin, jotta sai talveksikin jotain kaalia ja porkkanaa.
Alituista liikuntaa: kävellen, pyöräillen tai hiihtäen koulumatkat 4-10 km/pv, vapaa-ajan huveina hiihtäminen, pyöräily kaukaiselle järvelle uimaan ja takaisin. Vanhemmat tekivät niin paljon työtä kodin, karjan ja maatalouden piirissä, etteivät ehtineet kävelylle, kun sitä tuli liikuntaa työssäkin.
Siinä on pohjaa diabeteskeskusteluille. Nimittäin jos tuntuu siltä, että ennen oli ruokavaliossa vähemmän vikaa.
Vastauksessasi oli rohkaisevia asioita, kuten että paras ruokavalio on sellainen, jota jaksaa noudattaa pitempään ja että sopivuus on yksilöllistä. Ruoka ja syöminen ovat yhteydessä tunne-elämään, ne ovat niin yksityisiä ja opittuihin tapoihin sidottuja, että neuvonnassa väkipakolla ja ärhentelyllä voi saada aikaan vain vastenmielisyyden asiaa kohtaan. Hiljaa hyvää tulee, sanotaan sananlaskussa. Puhun kokemuksesta, koska en ole koskaan pystynyt muuttamaan omia syömistapojani kertaheitolla, paitsi muutaman kuukauden tai yli puolen vuoden "kuurilla". Tuloksen pikakuureista voit arvata.
Mitä tulee rasvan lisäämiseen energianlähteeksi, tässä tulee ainakin minulle vastaan vastenmielisyys liikaa rasvaa kohtaan, enkä saisi sillä näläntunnetta tyydytettyä yhtä helposti kuin sopivalla määrällä hitaita hiilihydraatteja. Se tietää myös sitä, että minun pitäisi syödä tosi paljon kasviksia, jos vähemmän radikaalimmin hyviäkin hiilihydraatteja, koska en pysty syömään paljon rasvaa. Tosiaan, lapset ja liikkuvat nuoret kuluttavat paljon energiaa ja kuten sanoit, he voivat syödä enemmän myös hyviä hiilareita.
tietoisuutesi saa minut sanattomaksi.
Anna anteeksi maan matoselle sinä oi suuri gurumme.
muutama viikko... tai vuosi... kunhan pääset sinne yhteyslaivalle lukemaan niitä vahoja juorulehtiä... sitten sinäkin huomaat.
- Mitä nämä koehenkilöt söivät? Oliko siis kyseessä samanlainen VHH kuin mitä täällä markkinoidaan?
- Mitä uutta tämä tutkimus antoi?
Tämä toinen kysymys siksi, että sehän tiedetään, että VHH:lla voi laihtua (en tiedä oliko kyse varsinaisesta VHH:sta vai esim. GI-ruokavaliosta, jota Heikkiläkin nykyään kuulemma suosii) ja tietyt veriarvot voivat parantua (ja toiset taas huonontua), mutta se, miten ruokavalio vaikuttaa ihmiseen pitkällä aikavälillä on ollut hämärän peitossa. Tämäkään tutkimus ei vastannut mielestäni siihen. Syy, miksi tätä ei haluta suositella, on tietääkseni se, että näitä pitkän aikavälin vaikutuksia ei juuri tunneta.
Ja visioida miten sokeri ja keinotekoiset margariinimössöt sekä lisäaineet vaikuttavat ihmisen terveyteen. Eläinperäisestä rasvasta ja lihasta ihmisen ruokavaliossa on jo näyttöä vuosituhansilta kuin myös kasviksista ja hedelmistä. Sokeri on uusi keksintö ja Suomessakin ollut n.50 vuotta rahvaan saatavilla, margariini vielä vähemmän.Mitähän on syöty esimerkiksi keskiajalla Pohjolassa, kun ei ole ollut Flooraa, eikä sekavihannespussia ottaa pakkasesta ? Ei ranskanperunoita eikä "mäkkäriä" Ehdotuksia / vastauksia ?
Silloin varmaankin syötiin mitä satuttiin saamaan ja elin ikä oli aika lyhyt.
oli yläluokan käytössä jo 1400-luvulla. Sen ensimmäiset vaikutukset näkyivät hampaissa, eivät painossa. Perunaa ei ollut, ja sen sijaan syötiin muita juureksia, ennen kaikkea naurista. Vesi oli huonoa, joten ruokajuomana oli hiilaripitoinen olut, joka oli osa palkasta. Sitä juotiin useita litroja päivässä.
Sokeria saivat jopa suomalaiset torpparit osana palkastaan jo reippaasti yli sata vuotta sitten - luultavasti viimeisinä Euroopassa. Vallasväki vaihtoi jouluisen kokojyväohrapuuron valkoisen riisiin ja rukiin vehnään viimeistään 1800-luvulla, ja rahvas söi monessa muussakin mielessä terveellisemmin, mm. paljon enemmmän kalaa (toki paikkakunnasta riippuen).
Oma setäni on maitotilan poika, joka aloitti "kissamargariinin" syönnin jo 40-luvulla, koska päätteli ihan keskenään, että se oli terveellisempää kuin voi. Arvaa vain saiko hän kuulla siitä! Edelleenkin, reippaasti yli 80-vuotiaana ja kaksi sotaa käyneenä hän on hoikka, terve ja skarppi. Hän mm. kaataa, ja pilkkoo käsin haloiksi omasta metsästään talven polttopuut joka kesä.
Teepä perässä. Setänihän on samanlainen valtavirtaa vastaan kulkeva hemmo kuin kiihkeimmät VHH-laisetkin. Tosin eri puolella. Ja _aina_ urheillut, vaikka maajussin työt olivatkin varsinkin hevosaikaan fyysisesti rankat.
"Mitä nämä koehenkilöt söivät? Oliko siis kyseessä samanlainen VHH kuin mitä täällä markkinoidaan?"
Tähän en osaa vastata, sillä minulla on käytössäni vain tutkimuksen tiivistelmä johon tuossa aikaisemmin oli linkki.
"Mitä uutta tämä tutkimus antoi?"
Sanoisin että ei antanut mitään uutta vaan vahvisti aikaisempia tutkimustuloksia samasta aiheesta.
"Syy, miksi tätä ei haluta suositella, on tietääkseni se, että näitä pitkän aikavälin vaikutuksia ei juuri tunneta."
Tuo on ravitsemusasiantuntijoiden usein käyttämä *tekosyy*. Minkään ruokavalion, edes suosituksien mukaisen, pitkän aikavälin vaikutuksia ei ole tutkittu.
enää väitellä aiheesta. Minkään ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, joten kumpikaan (tai mikään) osapuoli ei voi todistaa mitään tai olla oikeassa. Nyt on tilaisuus tehdä vaikka kymmeniä vuosia kestävä suurin tutkimus ikinä, joka kattaa kaikki ruokavaliot. Sitten vaan ristiintaulukoimaan SPSS:llä. ;)
Täytyy vaan esittää valistuneita arvauksia lyhytaikaisten kontrolloitujen kokeiden ja pitkäaikaisten väestönseurantatutkimusten perusteella. Molempien perusteella vhh-ruokavalio on lähes poikkeuksetta yhtä hyvä tai parempi kuin suositusten mukainen ruokavalio - yksilöllistä.
Pointti oli tosiaan siinä, että ravitsemusasiantuntijoiden pyrkimys teilata vhh-ruokavalio pitkäaikaistutkimuksen puutteessa on hyvin läpinäkyvää, koska heidän omille suosituksillekaan ei ole sellaisia tehty eikä voidakaan.
ihan älyttömän tyhmä.
Mitä tää tarkottaa?: "Pointti oli tosiaan siinä, että ravitsemusasiantuntijoiden pyrkimys teilata vhh-ruokavalio pitkäaikaistutkimuksen puutteessa on hyvin läpinäkyvää, koska heidän omille suosituksillekaan ei ole sellaisia tehty eikä voidakaan."
Eikös tieteen pidäkin olla läpinäkyvää? Ja siis nykyisille ruokasuosituksilleko ei ole pitkäaikaissuosituksia? Kuule, jos sulle joku maksaisi vähän, niin sä löytäisit niitä netistä tuhansia. Ja heti.
"Ja siis nykyisille ruokasuosituksilleko ei ole pitkäaikaissuosituksia? Kuule, jos sulle joku maksaisi vähän, niin sä löytäisit niitä netistä tuhansia. Ja heti."
(Tarkoitit varmaankin pitkäaikaistutkimuksia.)
Ei niitä tosiaankaan ole, koska pitkien ja isoväkisten kontrolloitujen tutkimusten tekeminen on käytännössä mahdotonta. Voit (tai joku muu) tietysti vapaasti osoittaa, että olen väärässä, ja viitata sellaiseen tutkimukseen.