Läväriliikkeitten sivuilta luin:kirurginterästä voi käyttää VAIN täysin parantuneisiin lävistyksiin...KYSSÄRI: MIKSI ????
MIKSI VAIN PARANTTUNEISIIN ?????
Ym-mäl-län-sä
13732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Koska kirurginteräs sisältää melko paljon nikkeliä ym. roskaa joka saattaa ärsyttää tuoretta lävistystä. Titaani on parempi vaihtoehto.
Osassa (ja korostan sanaa OSASSA) kirurgiteräskoruista saattaa olla pieniä määriä nikkeliä. Kyseessä on tuolloin pääasiassa Thaimaassa tai Hong Kongissa valmistetut halpatuontikorut.
Jos ihminen on kovin yliherkkä nikkelille, saattaa tälläinen koru aiheuttaa allergiaa. Läheskään kaikissa kirurgiteräskoruissa näin ei ole vaikka yleinen uskomus kertookin toista.
Suomessa on lävistäjien joukossa kahta koulukuntaa: Toiset vannoo titaanin puoleen (= kalliimpia joten katteet myyjälle parempia) ja toiset taas kirurgiteräkseen. Itse olen kaikki omat lävistykseni ottanut kirurgiteäksisinä ja mitään ongelmia ei ole ollut vaikka olen nikkeliallergikko.
Luulisi, että Lävistyskorukauppias olisi ottanut edes perusasioista selvää, kun on jo hankkinut itselleen nikkeliyliherkkyyden. Näin ei näköjään ole, vaan hän toimillaan suorastaan edistää metalliyliherkkyyden yleistymistä.
Kirurginteräksessä on aina luokkaa 10 % oleva nikkelipitoisuus. Tämä ei ole missään tapauksessa mikään pieni määrä. Kehon sisään tulevien metalliesineiden nikkelipitoisuudelle ei ole olemassa mitään turvallista rajaa. Jos pitoisuus on alle 0,01 %, ei useimmille tule ainakaan nopeasti nikkeliyliherkkyyttä. Nikkelivapaa sertifikaatilla ei ole mitään arvoa, koska sen saa terveyden kannalta liian korkeallakin nikkelipitoisuudella.
Kaikissa (ja korostan sanaa KAIKISSA) kirurginteräksisissä koruissa on nikkeliä paljon. Pitoisuudet vaihtelevat 7%-14% välillä. Laatu 316-surgical steel. Olen aikanaan myynyt kirurginteräksisiä koruja, joten perspektiiviä tältäkin puolelta löytyy. Vuosia sitten siirryin titaanisiin tuotteisiin- en saadakseni paremman katteen (siinäkin teräskorukauppias on väärässä) vaan nikkelitutkimusten ja asiakkaiden oireilun vuoksi. Tämä tuli kalliiksi, koska titaaniset tuotteet olivat hankintahinnaltaan yli 2-kertaa kalliimpia. Kate jäi ohuemmaksi. Jollei teräksessä olisi niinkin hurjia nikkeli- ja kobolttipitoisuuksia, kauppaisin minäkin niitä- tottakai. Omatuntoni vaan ei ole niin venyvää sorttia, että voisin pokerina väittää asiakkailleni tuotteen olevan "nikkelivapaata", "nikkelitestattua" tai muuta vastaavaa valetta. Kauppiaanako muuten kuvittelet, että "paremmat teräskorut" valmistetaan USA-Eurooppa -akselilla. Asiakkaallehan näin voi toki uskotella... Teräksestä on verrattain helposti saatavilla tietoa, jotta voi vetää itse johtopäätöksensä. Laittaa vaan hakuun: "316-steel/teräs 316L-steel/teräs". Näin pääsette "kirurginteräksen" jäljille.
"Kate jäi ohuemmaksi..."
Tuo näkökohta riippuu pitkälti siitä, lasketko kateprosenttina vai käteen jäävinä euroina. Jos kirurgiteräskorun ostohinta on keskimäärin 0,30€ kappaleelta, on se titaanisella n. euron kummallakin puolen. Totta siis että koru on tuplate ja enempikin kalliimpi, mutta jos tuota vasten verrataan käteen jäävää voittoa... Jokainen voi tuota ajatella ensi kerralla kun käy lävistyskorukaupalla. Muistakaa kuitenkin, että hintaan lisätään vielä muutkin kulut eli myyjälle ei jää koko erotusta. Kuitenkin kannattaa muistaa että samat esim. valtiolle kilahtavat veroluonteiset lisämaksut menevät kaikista koruista samalla lailla joten ei ole perusteltua olettaa etteikö titaanikoruista jäisi parempaa katetta kuin kirurgiteräskoruista.
Sinun kannattaa harkita korutoimittajasi vaihtoa jos toimittajasi ei kykene toimittamaan EU-hyväksyttyjä nikkelittömiä koruja...
Omapa on laskentatapasi. "Näkökohdalla" ja katteella ei ole tässä mitään tekemistä keskenään. Vaan tuolla matematiikalla olisit pian ex-kauppias. Tässä nyt vaan yrität jotenkin ontuen ja aihetta sivuun vieden puolustella (todella hyväkatteisten) nikkelikorujen myyntiä. Tulee "näkökohdastasi" väistämättä mieleen vanha juttu harjakauppiaasta, joka "osti varren markalla ja myi sen kahdella. Voittoa tuli prosentti..." Ainoa tosi minkä jutuistasi voi löytää on "kahden koulukunnan" olemassaolo: nimittäin niiden, joita ohjaa eettinen näkökulma kaupanteossa ja niiden joita se ei kiinnosta.
p.s. tutkitutapas "EU-hyväksytty nikkelitön korusi" vaikkapa täällä:
http://www.inspecta.fi/palvelut/testauspalvelut/materiaali.php?m=128
ja heidän AAS-menetelmällään. Loppuvat kyllä kuvitelmasi teräksisten lävistyskorujen nikkelittömyydestä. Lopullisesti.
"veroluonteiset lisämaksut menevät kaikista koruista samalla lailla, joten ei ole perusteltua olettaa etteikö titaanikoruista jäisi parempaa katetta kuin kirurgiteräskoruista."
Mietippä tätä
- kate/koru %
- kate/koru EUR
- kate/vuosi EUR
Jos olisin kauppias en kyllä eläisi yhden korun katteella oli se sitten prosentteja tai euroja. Kyllä se voi leivälle taitaa tulla volyymistä.
vuotuinen myyntimäärä kpl x kate/koru euroina = voitto euroina.
Kummalla tekisit itse paremman tilin titaanikoruilla vaiko kirurginteräskoruilla.
Paskaa kannattaa myydä halvemmallakin, kun prosentteina kate on kova ja noita kirurginteräskoruja menee Suomessa varmaankin yli kymmenkertainen määrä titaanikoruihin verrattuna. Ahneelle kauppiaalle ei asiakkaan terveys paljon paina.
"jos toimittajasi ei kykene toimittamaan EU-hyväksyttyjä nikkelittömiä koruja.."
EU:ssa ei ole lävistyskoruille mitään hyväksymismenettelyä. Kaikki markkinoilla olevat kirurginteräskorut sisältävät 10 - 14 % nikkeliä.
"EU:ssa ei ole lävistyskoruille mitään hyväksymismenettelyä. Kaikki markkinoilla olevat kirurginteräskorut sisältävät 10 - 14 % nikkeliä."
Kyllä EU on tuohonkin asiaan standardinsa pykännyt jo jokin aika sitten. Kyse on EU:n alueella myytävien korujen (ei siis yksinomaan lävistyskorujen) sallitusta nikkelipitoisuudesta jonka myyjän tulee pystyä asiakkaalleen kertoa. Valitettavasti en löydä nyt suoraa linkkiä ko. lakiin mutta sellainen on olemassa ja olen sen itsekin lukenut tuossa kevättalvella. Se, etten linkkiä tähän siitä syystä saa laitetuksi (ja laitan vaikka jälkikäteen jos sen vaan löydän) niin ei poista sitä tosiasiaa että kaikilla koruilla jotka EU:n alueella myydään on "nikkelistandardi". Määrätyn nikkelipitoisuuden ylittävät korut ovat siis kiellettyjä myydä EU:n alueella... jos et sitä tiennyt.
Nikkelidirektiivi:
EU:n Suomessa 20.1.2000 voimaan tullut Nikkelidirektiivi (94/27/EC, VNp 2/2000) ja sen 1.9.2005 voimaan tullut muutos (2004/96/EY, VNa 494/2005) rajoittavat iholla pidettävien materiaalien nikkelipitoisuutta.
Direktiivi kieltää myymästä tai luovuttamasta kuluttajille:
• nikkelipitoisia rei'ittämiskoruja, joiden nikkelipitoisuus on 0,2 μg/cm2 tai suurempi
• materiaaleja, jotka voivat joutua suoraan tai pitkäaikaiseen ihokosketukseen (esim. silmälasinsangat,
rannekellot, korut sekä vaatetuksen niitit, soljet, napit ja vetoketjut) ellei vapautuvan nikkelin määrä
ole alle 0,5 μg/cm2 viikossa
• tuotteita, joissa on nikkeliltä suojaava pinnoitus, ellei vapautuvan nikkelin määrä ole alle 0,5 μg/cm2
viikossa kahden vuoden käyttöaikana.
Nikkelidirektiivi ei koske kolikoita, työkaluja, kädensijoja, avaimia ym., jotka myös joutuvat kosketukseen ihon kanssa mutta eivät yhtä pitkäaikaisesti kuin direktiivin säätelemät esineet. Nämä voivat aiheuttaa ja pahentaa nikkeliallergisten henkilöiden käsi-ihottumaa, mutta eivät aiheuta yhtä paljon herkistymistä.
Nikkelidirektiivillä on haluttu rajoittaa nikkeliä niissä tuotteissa, jotka ovat merkittävimpiä nikkeliallergian aiheuttajia. Eniten nikkeliallergiaa on todettu aiheutuvan ensiasennuskoruista, jotka on tarkoitettu
pidettäväksi lävistetyissä korvalehdissä ja muissa ihmiskehon osissa lävistyksen aiheuttaman haavauman paranemisen aikaan. Siksi EU:n Nikkelidirektiivillä on säädetty näille rei’ittämiskoruille muita koruja tiukemmat vaatimukset nikkelipitoisuuden suhteen. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tutkimuksissa on kuitenkin todettu lähes puolessa ensiasennuskoruista tai niiden osista sallittua, 0,05 %:n pitoisuutta suurempia nikkelipitoisuuksia. Tilanne oli vuonna 2003 jopa selvästi huonompi kuin direktiivin voimaantulon jälkeen vuosina 2000−2001. Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että markkinoilla
on myös muita Nikkelidirektiivin säätelemiä tuotteita, jotka ovat sen vastaisia.
...Siinä meillä KANSSA ON lävistyskorujen myyjiä jotka eivät edes tiedä voimassaolevista laeista ASIAN SUHTEEN...
EU:ssa ei ole lävistyskoruille mitään hyväksymismenettelyä. Toisin on monen muun tuotteen kohdalla. Tyyppihyväksyntä vaaditaan mm. ratsastus- pyöräily- ja laskettelukypärissä, hengityssuojaimissa, moottorisahoissa ym.. Määrätyt lelut pitää tarkistuttaa ennakkoon.
Markkinoilla on paljon EU: vaaralliseksi luokittamaa nikkeliä sisältäviä lävistyskoruja. Nikkeliä löytyy myös sinunkin kaupassasi olevista kirurginteräskoruista.
Tässähän tämä,TUKESin sivuilta:
http://www.inspecta.fi/palvelut/jalometallipalvelut/uutiset.php?m=128
"1.9.2005
Nikkeliä koskeva direktiivi muuttui
27.9.2004 annettiin komission direktiivi 2004/96/EY, joka koskee ihon kanssa kosketuksissa olevia nikkelipitoisia tuotteita. Näitä säädöksiä on sovellettava 1 päivästä syyskuuta 2005.
Nikkeli on kosketusallergiaa aiheuttava metalli. Tämän vuoksi sen käyttöä on rajoitettu pitkäaikaiseen ihokosketukseen tulevissa tuotteissa, kuten esimerkiksi koruissa, kelloissa, silmälaseissa, napeissa ja vetoketjuissa. Näistä tuotteista ei saa vapautua nikkeliä enempää kuin 0,5 ?g/cm2 viikossa.
Lävistyskoruja, joita on tarkoitus käyttää haavauman paranemisen aikana, koskevat ymmärrettävästi tiukemmat säännöt. Koru joutuu tällöin kosketuksiin verenkierron kanssa ja on näin vahvasti allergisoiva. Aikaisemmin ensiasennuskoru ei saanut sisältää nikkeliä yli 0,05 painoprosenttia, mutta uuden direktiivin mukaisesti siitä ei nykyään saa vapautua nikkeliä enempää kuin 0,2 ?g/cm2 viikossa
Vastuu tuotteiden turvallisuudesta on sekä valmistajalla ja maahantuojalla että myyjällä. Kauppiaan kannattaa siis aina varmistaa tuotteen vaatimustenmukaisuus valmistajalta tai maahantuojalta ja vaatia siitä kirjallista dokumenttia.
Inspecta Oy:n Jalometallilaboratoriossa tutkimme nikkelin vapautumista tuotteista. Voitte myös halutessanne merkkauttaa tuotteenne NickelFree-leimalla, jos tuotteen nikkelipitoisuus on alle 0,05 painoprosenttia.
Tästä näkee mainiosti, kuinka direktiivi on löysentynyt: puhutaan nikkelin vapautumisesta,sinä taas puhut vääristellysti pitoisuudesta. Pikatesteillä ei voida simuloida pitkäaikaista käyttöä lainkaan. Jos ja kun tuotteesta vapautuu nikkeliä 0,2 mikrogrammaa/viikko, voi helposti kuvitella vuosien käytön seuraukset. Toinen merkittävä tekijä luonnollisesti on korun pinta-alan laskeminen. Täysin epätarkka menetelmä, joka varmasti aiheuttaa päänvaivaa pinta-alan laskijalle. Nikkelikorujen myyjät nyt eivät piittaa korun todellisista pitoisuuksista lainkaan, koskapa viranomaisvalvonta tällä saralla puuttuu kokonaan. Pinnoitteilla on myös tapana kulua, jolloin nikkeli pääsee ajan myötä esteettä elimistöön. Yhteenvetona voi todeta aikaisemman direktiivin olleen paljon kuluttajaystävällisemmän (siis tiukemman), mutta suuret nikkelikorujen valmistajat/maahantuojat jyräsivät terveysnäkökulmat alleen (minkä varmaan tiedätkin). Alatyylisen loppukommenttisi jätän omaan (arvottomaan) arvoonsa. Seuraavaksi kun kopioit tämänlaatuista tekstiä, niin laita suora linkki. Valmista tekstiä kun on niin helppo käsitellä (vääristellä) ja syöttää "totuutena" asiasta vähemmän perillä oleville. Näyttää vaan valitettavasti siltä, että kaltaisesi kauppiaat haluavat ehdoin tahdoin ummistaa silmänsä vaikeilta asioilta ja jatkaa Ruususen untaan...
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9803/980301/9803010196.html
Kirrekoruissa on sikana nikkelii-eikä mikään läväri tykkää nikkelistä.Nikkeli-kirrekorut vaan repii hajalle jo parantuneenki lävärin. Siks niitä ei pitäs käyttää ees parantuneisiin läväreihin IKINÄ!