Ikävä se on todeta. Selvinpäin ei tutustu ihmisiin samalla tavalla kuin humalassa. Itse en juurikaan käytä alkoholia, joskus juon aurinkoisella terassilla yhden kylmän lonkeron. En pidä alkoholista, en mausta enkä sen tuottamista tuntemuksista. Tämä vetää minut pois baareista ja ihmisistä, mahdollisesta parisuhteesta.
Olen kohta kolmekymppinen nainen, ollut yksin ilman vakavaa seurustelusuhdetta yli neljä vuotta. Tähänastisissa suhteissa alkoholilla on aina ollut osuutta asiaan, nimittäin mies on aina ollut jonkinasteisessa humalatilassa lähestyessään minua. Tämä ei ole minua haitannut, päinvastoin. Itse olen kyllä sosiaalinen mutta kun on kyse toiseen ihmiseen tutustumisesta, olen auttamattoman tumpelo enkä keksi mitään hyvää tapaa aloittaa keskustelu. Alkoholi auttaisi tässä asiassa, sehän tiedetään että hulamassa tulee kaikkivoipainen olo ja itseluottamus kasvaa.
Olen monta kertaa miettinyt, että alkaisin juoda alkoholia. Tämä mahdollistaisi sosiaalisemman elämän ja sen, että olisin illalla joskus muuallakin kuin yksin kotona. Ajatus minusta humalassa on kuitenkin niin vieras, etten se olisi enää minä vaan joku toinen. Tästäpä syystä pysyttelen suht. alkoholittomana - ja ehkäpä tästä syystä todella yksinäisenä?
Olen kohta kolmekymppinen nainen, ollut yksin ilman vakavaa seurustelusuhdetta yli neljä vuotta. Tähänastisissa suhteissa alkoholilla on aina ollut osuutta asiaan, nimittäin mies on aina ollut jonkinasteisessa humalatilassa lähestyessään minua. Tämä ei ole minua haitannut, päinvastoin. Itse olen kyllä sosiaalinen mutta kun on kyse toiseen ihmiseen tutustumisesta, olen auttamattoman tumpelo enkä keksi mitään hyvää tapaa aloittaa keskustelu. Alkoholi auttaisi tässä asiassa, sehän tiedetään että hulamassa tulee kaikkivoipainen olo ja itseluottamus kasvaa.
Olen monta kertaa miettinyt, että alkaisin juoda alkoholia. Tämä mahdollistaisi sosiaalisemman elämän ja sen, että olisin illalla joskus muuallakin kuin yksin kotona. Ajatus minusta humalassa on kuitenkin niin vieras, etten se olisi enää minä vaan joku toinen. Tästäpä syystä pysyttelen suht. alkoholittomana - ja ehkäpä tästä syystä todella yksinäisenä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä tutustun selvinpäin ihmisiin ja humalassa.Se,että tutustun selvinpäin,johtuu aika paljon siitä,että ihmiset uskaltaa lähestyä ja itsekkin mennä tekemään tuttavuutta kun olen tämmönen ilonen räväkkä luonne.Mun seuras ei kyl kenenkää tarvitse esittää mitään.Nuorempana olin aika ujo,mut nyt alle kolmekymppisenä rohkeutta on tullut lisää.Pakko todeta,että ihmisiin tutustuminen selvinpäin on paljon hauskempaa kuin humalassa ja saa oikeita ystäviä.Ota itteäs niskasta kiinni.Kaikki alkaa pienestä.Alkuun ei tarvi ku muutama sana ja opetella se,että osaa jatkaa toisen keskustelusta,ettei niitä hiljaisia hetkiä tulis kauheasti.Puhu vaikka säästä,aina parempi kuin,että olis ihan hiljaa.Aloita vaikka naapureistas tai jostakin se tutustuminen.Naapurin kun näkee niin voi vaikka sanoa,onpa kaunis sää tänään tai kylmä tai tuulinen...Useimmiten keskustelu voi siitä jatkuakkin.Ainakin omat kaverit alkanu tollee tutustuu,ensin alotetaan naapureista ja puhutaan vaikka siitä säästä.Itsekkin aloitin tuosta.Pikkuhiljaa sitä rohkeutta tulee ja osaa tuntemattomillekkin puhua.
Itse olen miespuolinen ja samat tuntemukset alkoholista ja muusta. Se on vaan jos ei pidä kännäämisestä niin aika yksinäistä on. Selvinpäinkään ei voi lähteä kavereiden kanssa baareihin, koska kaikki pitävät sitä sitten niin outona kun en kisko nestettä naamaan. Siispä homma meneekin niin, että kaverit käy viikonloppusin kännäämässä ja minä sitten seuraavan viikon kuuntelen juttuja. Naisiin tällä tavoin on julmetun vaikeaa saada mitään kontaktia ja monille naisille on instant turnoff jos ei käytä alkoholia, ilmeisesti se on yhtäkuin tylsä tai jtn.. Ryyppäämäänkään en aio ruveta, jos en ihan itsenäni kelpaa niin saa olla minun puolesta, luojan kiitos, että minulle yksinoleminen ei ole kuitenkaan mitään myrkkyä!
ihan oikeissa tansseissa.Sielä ei kukaan vittuile selvinpäin olosta,päinvastoin.Niin ja miehet hoitaa yleensä sen "haku" puolen.naisillakin toki aikansa siihen.Tulee ainakin tuttuja jos ei jotain muutakin..Ja kehittyy ne sosiaaliset taidot ainakin.Hirveä ero ainakin baarielämään.Seura tekee kaltaisekseen?
Olet tehnyt tilanneanalyysin mikä on se ensimmäinen askel.
Kuule kun se ei ole ollenkaan hyvä, ettö miehen pitää ensin olla humalassa ennen kuin lähestyy sinua. Todennäköisesti mies on jatkossakin aina humalassa. Lue jokin alkoholistin vaimon kirjoittama kirja!
Entäs jos lasket vapaalle ja et mieti yhtään, mitä sanoisi ensin. Olet vaan. Hymyile. Jos ei tapahdu mitään, niin ei haittaa. Anna ottaa sen ajan minkä ottaa. Kun on vapautunut ja ei odota mitään, niin ..... Ja lopuksi ne tavalliset neuvot: käy uusissa paikoissa, liity yhdistyksiin (huom miesvaltaisiin, esim moottorikerhoon yms, mitä siitä jos et aja autoa, sano vaan että olet kiinnostunut), käy urheilukilpailuissa yms.