Harry Potter vai Raamattu,

Raamattua lukemaan ja toisekseen Raamattuun pitäsi lätkäistä K-18 leima.

"Opin lukemaan viisivuotiaana kenenkään opettamatta, mutta kotonani oli vain yksi kirja, vanhempieni vihkiraamattu. Ehdin lukea sen neljä kertaa ennen kansakoulua. Raamattu oli pienelle lapselle karsasta luettavaa: se on täynnä tappamista, tappamista ja taas tappamista. Välillä raamatussa kielletään sukurutsa niin ankarasti, ei mies saa ottaa vaimoksi edes kuolleen vaimonsa kaimaa, kohta taas tyttäret hankkivat lapsia oman isänsä kanssa. Ihminen syntyy raamatussa miehen kautta; siihen ihmeeseen lääketiede ei vieläkään pysty, vaikka on opittu siirtämään sydämiä ja manipuloimaan perimää.
Tällaista en viisivuotiaana osannut tietenkään ajatella, mutta hirvittävän pelon minä raamatusta sain: juutalaisten jumala kostaa esi-isienkin pahat teot kolmanteen ja neljänteen polveen. Aikuisena ymmärsin, miksi juutalaisten piti osata luetella esi-isänsä monen sukupolven taakse: mistä ne muuten olisivat tienneet, oliko kostotoimenpiteitä odotettavissa."


http://192.89.123.129/kiuruvesi/kirjailijat/hr/omasana.html

ei se potterin hartsakaan oo pikku lapselle kovin hyvää luettevaa mielestäni. riippuu tietty iästä.

En kumpaakaan, tosin lasten Raamatun voisin lapselle antaa luettavaksi tai lasten kuva-Raamatun. Harry Potterit on enemmän aikuisille suunnattua kirjallisuutta. Aikuisten Raamattu taas liian vaikeaa luettavaa pikkulapselle.

Harry Potterissa, joka on vanha kunnon satu,
mutta
Raamatussa hyvän ja pahan käsitteet ovat pahasti nurinpäin. Raamattu mässäilee väkivallalla ja pervesillä seksillä. Se kuvaa paimentolaiskansan epätoivoisia elämänkohtaloita ja huippuna psykoottisen ihmisen runoelma, Ilmestyskirja.

Potterit ovat nimen omaan lasten kirjallisuutta, siis niitä suosittelen ehdottomasti. Raamattu taas on sen verran sekava kokoelma vanhoja kirjoituksia, että siihen ehtii hyvin tutustua aikuisena, jolloin osaa sitten jo erottaa mm. sen, mikä on historiankirjoitusta, mikä lyriikkaa, mikä silkkaa satua. Tosin osa helluntailaisaikuisista ei kylläkään erota, kun sanoo mm. koko Raamatun olevan "totta".

Raamattuakin voi ymmärtää parhaiten, kun on lukenut ja lukee muutakin.

Kun nyt on niin, että Sedät ovat suuressa viisaudessaan saarnanneet, ettei saa lukea Harry Potteria ja lammaslauma määkii samaa itse perehtymättä asiaan niin kerronpa erään mielestäni tärkeän anekdootin.

Harry Potterissa on mielenkiintoisella tavalla kuvattu pahisjengiä, joita sanotaan kuolonsyöjiksi. He tavoittelevat (sielun) kuolemattomuutta ja sitä tavoitellessaan ja siitä julistaessaan he tulevat toimittaneeksi paljon murhia, kidutusta, alistamista ja perversioita. Johtaja on psykopaatti epäempaatti vallantavaoittelija.

Jos miksi on hyvä, että Potteria paljon luetaan niin, siksi, että se valaisee tämän ikuisen elämän luonnottomuutta.