Neljä ja puoli vuotta sitten tapasin miehen kadulla. Tutustuimme ja meistä tuli hyvät ystävät. Tuohon aikaan sydämeni oli murskana entiseni jäljiltä enkä halunut minkäänlaista suhdetta. Kuitenkin aika jonka vietin tämän miehen kanssa jutellen, kävellen, keskustellen jokaisesta asiasta niin vapautuneesti, tuntui ihanalta. Odotin jokaista hetkä jolloin voisin olla hänen kanssaan. Vuoden kuluessa tunteemme kasvoivat toisiamme kohtaan ja vihdoin uskalsimme puhua myös niistä. Olin aina haaveilut miehestä joka ottaa naisen huomioon arvostaen myös sitä mitä teen työkseni. Huumorintaju, kohteliaisuus ja ystävällisyys oli myös haaveissani ihannemiehelle mutta samalla se että voisin säilyttää tarpeellisen oman tilan. Tässä miehessä oli ne kaikki ja paljon muuta. Hän jaksaa ymmärtää ja tukea minua niinkuin minä häntä. Enää en ole suhteessa jossa vain minä annan kaikkeni suhteessa. 3,5 vuotta on sormukset olleet sormessa ja 4,5 vutta tunnettu. Riitoja ei ole koska asioista puhutaan välittömästi ja salaisuuksia ei ole meidän välillä. Suhde toimii kuin unelma. Toistemme arvostus, luottaminen ja rakastaminen on yksi tärkeä elinehto meidän suhteen kestävyydessä ja toimivuudessa.
Löysin ihannemieheni
Elina
222054
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Onnittelut kun olet löytänyt hyvän ihmissuhteen! Tärkeitä ja hyviä vinkkejä parisuhteen onnesta meille sinkuille. Toivottavasti joskus vielä onnistaa yhtä hyvin!
Kiitos. Toivon todellakin että jokainen voi löytää hyvän ja toimivan suhteen. Sitä kun ei voi tietää mistä se löytyy. :)
>>>Huumorintaju, kohteliaisuus ja ystävällisyys oli myös haaveissani ihannemiehelle mutta samalla se että voisin säilyttää tarpeellisen oman tilan. Tässä miehessä oli ne kaikki ja paljon muuta. Hän jaksaa ymmärtää ja tukea minua niinkuin minä häntä.
Muutaman vuoden päästä unelmamiehesi ei enää tunnu sinusta jännittävältä. Teillä on ehkä jo lapsi tai pari. Sinusta alkaa tuntua että olette kuin kämppiksiä. Miehesi on loistava isä mutta sinusta tuntuu että elämästäsi puuttuu jotain. Alat muistella suhteenne alkuaikoja ja sinusta alkaa tuntua että et oikeastaan koskaan tunutenut seksuaalista vetoa unelmamieheesi.
Samoihin aikoihin kohtaat yllättäen jännittävän miehen vaikka et ikinä olisi voinut kuvitella että olisit kiinnostunut toisesta miehestä. Alat miettiä onko oikein rikkoa perhe ja erota sinänsä toimivasta liitosta. Lopulta teet päätöksen koska onhan se lapsillekin ikävä jos isä ja äiti ovat vain parjhaita kavereita keskenään. jne.
Enpä usko tuohon sillä työni takia tulen olemaan paljon poissa kotoa, joten suhteen jännitys tulee säilymään. Aina on ihana palata kotiin jossa mies ja lapset odottavat.
Eikös ne tarvitse aikaa..?
mutta, kerrompa mikä on pitkän suhteen salaisuus?? Se että todellakin joskus herättää intohimon henkiin ja hulluttelee joskus puolison kanssa kahden kesken.
Kyllä tässä yks sun toinen on käynyt läpi kaikki mahdolliset ongelmat mutta ratkaisu ei ole uusi mies vaan täytyy välillä antaa parisuhteelle yhteistä aikaa.Elinalle toivon onnea ja se toimii jos molemmat niin haluu, arki tulee kyllä vastaan mutta muistakaa silti välillä hemmotella toinen toisia ja mikä tärkein muistakaa puhua keskenänne.
T. yks harvinainen tänäpäivänä pitkässä suhteessa oleva (27v)
kyllä lapset tarvitsevat myös aikaa, ja sen tähden kun kotiin pääsen en liikahda lasten luota juuri ollenkaan. Samoin lapset tulevat isänsä kanssa silloin kun on lomia sinne missä itse olen.
Kiitos ja suhteemme toimii mitä mainioimmin. Hemmotelemme toisiamme. Eritoten yöaika on meille jolloin hemmottelemme toisiamme ja puhumista kun ei saa pois meidän väliltä sitten kirveelläkään. Onnea myös sinulle suhteessasi.
Mistä noin ihania miehiä oikein löytyy-Olen ollut tässä parisen vuotta jo sinkkuna ja en tapaa missään ketään- olen muutaman tavannut treffipalstan kautta, mutta toivoton tulos-
Mikä näitä nykyajan suomalaisia miehiä oikein vaivaa- Muutenkin kun seurailee niitten touhua ja yleensäkin käyttäytymistä, niin, ei voi pisteitä kovin paljoa jaella. Mistä yleensä johtuu suomalaisen miehen tökerö käytös- Eilen taas törmäsin neljään sellaiseen työssäni. Ihan valitettavaa on kyllä huomata sellainen seikka, että ihan laidastaan ulkomaalaiset miehet ovat käytökseltään kohteliaampia ja ystävällisempiä kuin suomalaiset. Tapaan työssäni molempia päivittäin ja samaa mieltä ovat kollegani myös. Poikkeuksia toki löytyy, mutta eri harvoin. Tuntuu kuin kohteliaissuus ja tavallinen hyvä käytös olis kuin myrkkyä näille meidän pojille. Kannattaisi ottaa oppia muista maiden edustajista.
i8ua
kun kotona ei lapsuudessa aikoinaan ole osattu opettaa hyviä käytöstapoja, koska vanhemmat itsekään eivät niitä ole osanneet, niin tapojen puute näkyy kyllä aikuisena.
Mutta jos ihminen itse on fiksu, niin huomaa oman tökerön tapojen puutteensä ja voi sitä aikuisenakin tapoja oppia, mutta kyllä se kaikki tulee sieltä kotoa. Katso lapsien ja nuorten käytöstä, niin näet, millaiset vanhemmat heillä ovat!! Kyllä se näin vain on...
Harva vaan on fiksu luonnostaan :(
Vastaavanlaisen miehen kuin nykyiseni on, olen löytänyt vain yhden Suomessa. Senkin löysin POhjois-Karjalasta. Omaani en kuitenkaaan vaihtaisi tuohon joka on hyvä ystäväni tätä nykyään. Muutenkin ihmiset olivat kohteliaampia tuolta pohjoisemmasta kuin Helsingistä. En sano etteikö Hesastakin löydy kohteliaita miehiä. Heillä on vain se käsitys että kaikki mikä on kehä-3:n ulkopuolella on maaseutua ja nuo ihmiset ovat juntteja. Itse olen kotoisin kehä kolmosen ulkopuolelta ja olen tavannut todella paljon mielyttäviä ihmisiä. Helsingissä asuin 2 vuotta ja se riitti minulle.
Mutta palataan takaisin aiheeseen ja kerrottakoon, että mieheni ei ole suomalainen vaan espanjalainen. Suomalaisista oli vaikea löytää miestä joka arvostaa sitä mitä teen ammatikseni ja muutenkin noiden miesten käytös joita tapasin, heidän käyttäytymisensä oli ala-arvoista. Oli siis todella onni onnettomuudessa että tapasin mieheni 4,5 vuotta sitten kadulla.
Kerran olimme kävelemässä Töölön rannalla illalla ja siellä oli myös toinen pariskunta. Nainen lipesi erään kiven takia ja kaatui. Mitä teki tämän naisen mies? nauroi vain. Ei auttanut naista ylös.
"Mutta palataan takaisin aiheeseen ja kerrottakoon, että mieheni ei ole suomalainen vaan espanjalainen."
Espanjalaiset ovat kyllä kohteliasta porukkaa! Sattuneesta syystä minulla on espanjalaisia perhetuttuja ja jos niiden tykönä Espanjassa pyörähtää, niin kuskaavat kyllä vierasta ihan käsittämättömiä määriä paikasta toiseen vaikka keskellä yötä, jos on tarvis. Täällä luotetaan paljon enemmän omaan apuun.
Ovat kyllä avuliasta sakkia, joskaan eivät ehkä maailman luotettavimpia...
Totta myös sekin että osa espanjalaisista ei todellakaan ole maailman luotettavimpia, mutta ethän suomessakaan voi luottaa kaikkiin.
Suomalainen nainen, joka ihan vakavalla naamalla arvostelee miehiä, vaikka suomalaisia naisia miehekkäämpiä ja tyylittömämpiä naisia saa hakea, eikä siltikään löydä. Suomalaisten naisten töykeys, alkoholin käyttö, kiroilu ja moraaliton seksuaalikäyttäytyminen on ihan ainutlaatuisen surkeaa katseltavaa. Eipä se ap:n espanjalainenkaan mies kovin kauan kestä suomalaisen naisen käyttäytymistä ja oikuttelua.
Suomessa en voinut pukeuta naisellisesti sillä silloin rupesi tulemaan huuteluita että aiotkos näyttää paikkas kaikille vaikka pukeutuminen oli aivan sivistynyttä, mutta naisellista. Nautin suunnattomasti hameiden käytöstä ja tämä tuntui olevan suomessa suunnilleen kirosana. Samoin paidat jotka antoivat vyötärön tulla näkyviin ollen päällä mukavia kuitenkin olivat minun lempipaitojani. Mutta yritäppä niitä kayttää Suomessa.
Mitä alkoholin käyttöön tulee, en juo, kuten ei myös miehenikään. Kiroilu ei kuulu kielenkuvaani sillä aikoinaan minut on kasvatettu puhumaan kauniisti ja kirosanojen käytöstä tuli todella satikutia. Moraaliton seksuaalikäyttäytyminen... pari vuotta sitten oli discossa suomessa ja kuten normaallisti kuljettana, koska en edelleenkään juo, eräs miekkonen tuli viereeni ja rupesi kyselemään pari suht asiallista kysymystä ja sen jälkeen lähetkö hänen kanssaan ajtkoille ja sänkyyn. Ystävällisesti sanoin ei kiitos, kun ei kiinnosta. Mutta silti kaverin piti jäädä vonkaamaan viellä 5-10 minuutiksi. Minut saa syttymään ainoastaan yksi mies ja se on minun oma rakkaani.
Töykeäksi minua ei olekkaan sanottu aikaisemmin. Ajattelen meinaa muita ihmisiä ensin ja vasta sitten itseni. Mieheni on kehoittanut minua ajattelemaan enemmän itseäni, mutta luonteeni ei anna. Jos vain pystyn auttamaan toista ihmistä minä autan. Oikuttelu ei myöskään kuulu tapoihini. Kasvatuksesta saan myös tätä kiittää sillä se on pitänyt huolen siitä.
Suomessa ollessani en pystynyt olemaan oma itseni sillä minua katsottiin kuin hullua. Ei olisi voinut olla avulias, pukeutua kauniisti, puhua nätisti ja toista ihmistä kunnioittavasti. Nyt voin olla kuten olen hyvällä omallatunnolla.
En ole tyylitön ja kaljaakittaava, töykeä nainen. Myös melkein kaiken nähnyt ja paljon maailmaa kiertäneenä olen edelleen sitä mieltä mitä ensimmäisessä osiossa kerroin. Suomalainen mies on maailman tai euroopan junteimpia tyyppejä. Siitä nyt ei pääse yli eikä ympäri. Valitettavaa, mutta totta.
p
mutta kun taso on tätä luokkaa, niin huh huh...
http://www.youtube.com/watch?v=B8BXQn6yVcA&mode=related&search=
pelkästään teinejä etki edes naisia.
katselet pelkästään teinejä. Niistä on naiset vielä kaukana.
suomalaiset teinitytöt dokaa ihan helvetisti, mutta yhtäkkiä viisastuvat, kun täyttävät 30? Ei näin.
Suomalaisten naisten käytös on ihan samaa tasoa teini-iän jälkeenkin, ehkä jopa pahempaa. Keski-ikäiset naiset Suomessa ovat pahimpia käytökseltään.
"Suomalainen mies on maailman tai euroopan junteimpia tyyppejä. Siitä nyt ei pääse yli eikä ympäri. Valitettavaa, mutta totta."
Tarkastelet asiaa suomalaisesta näkökulmasta, jota on hieman väritetty ripauksella ulkomaita. Sinä et tarkastele suomalaisia miehiä esimerkiksi italialaisesta näkökulmasta, jota on hieman väritetty ripauksella ulkomaita. Tuttuus johtaa halveksuntaan. Tämä pätee myös mm. kieleen ja kulttuurissa yleisesti vallitseviin tapoihin ja suuntauksiin.
Ihminen, joka oikeasti uskoo muiden maiden miesten tai naisten olevan suomalaisia parempia tai vähemmän juntteja, on typerys.
Tosiasia on, että sekä miehet että naiset ovat keskimäärin hyvin samanlaisia kaikissa paikoissa maailmaa. Ero on kulttuurivivahteissa. Ja juuri kulttuurivivahteet ovat se seikka, mikä saa toisesta kulttuuripiiristä olevan typeryksen luulemaan toisen kulttuuripiirin miehiä tai naisia olemaan oman kulttuuripiirin vastaavia parempia. Kyse on samoista asioista, jotka ilmenevät eri kulttuuripiireissä erilaisina vivahteina. Kuten totesin, tuttuus synnyttää halveksuntaa.
Tosiasiassa suomalaiset miehet ovat keskimäärin yhtä juntteja kuin espanjalaiset, argentiinalaiset, amerikkalaiset tai norjalaiset miehet, aivan niin kuin suomalaiset naiset ovat keskimäärin yhtä änkyröitä kuin italialaiset, turkkilaiset, englantilaiset tai kanadalaiset naiset.