-Mustasukkaisuus... pahin kaikista!-

Poikakaverini on todella mustasukkainen minusta ja haluaisi omistaa minut... Aina kun olen lähdössä ulos bilettämään kavereitteni kanssa hän alkaa vit**illa minulle ja vihjailla, että olen lähdössä pettämään häntä. Tästä tietysti syttyy aina riita, koska en voi sietää tällaista naljailua ja luulottelua!
Itse poikakaverini bilettää kavereittensa kanssa kuten haluaa. Minusta hän saa mennä kuten itse tahtoo, ja hyvä vain kun "tuulettaa" aina välillä. Mutta miksi hän yrittää sitten rajoittaa minua, koska en minäkään rajoita hänen menemisiään?!
Olen yrittänyt puhua poikakaverini kanssa asiasta, mutta hän ei ole kuulevinaan. Mistä tämä johtuu ja mikä avuksi?!
131575
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

totuushan on tämä että kuinka voit tietää mitä se sun poikakaveri siellä tekee. Koska sitä mitä ei tekisi itse,ei epäile toisenkaan tekevän. Valitettavasti tämä pitää aika lailla paikkaansa

Äänestä
  • Juurikin piti sanomani aivan samaa... huono omatunto, niin pitää syyllistää toista samaan..

    Äänestä

Meillä on sama ongelma. Mies epäilee kaikkia tekemisiäni ja myös niitä mitä en ole tehnyt. Siis luulee etten kerro kaikkea. Ja ei puhettakaan että voisin lähteä mihinkään ilman häntä ja ilman riitaa. Sen olen huomannut että hänen narinoissaan tulee aina esille se kuinka HÄN tuntee jäävänsä varjoon, tai tuntee kokevansa vääryyttä tai tuntee olevansa liian huono jne. Eli mustasukkaisuus ja epäilyt johtuvat hänen huonosta itsetunnostaan.

Äänestä

Joo meillä se on toisinpäin. Tiedän myös että se johtuu huonosta omastatunnosta. Jossain alitajunnassa mä pelkään että se joku päivä löytää paremman ja kauniimman jne jne... Mutta toisaalta taas tiedän että hän rakastaa mua eikä pettäisi. Ota nyt siitäkin selvää.

Äänestä
  • Tollanen ainainen epäily nakertaa tosi pahasti suhdetta. Jos et osaa olla epäilemättä niin tulee mieleen että ette sitten taida kuitenkaan olla oikein sopivia toisillenne. Mä olen miettinyt pääni puhki että ansaitsenko tälläistä kohtelua vai lähenkö menee. Ajatteleppa jos oma puolisosi miettii mysö näin ja yks kaunis päivä kyllästyy sun perättömiin epäilyihin ja lähtee meneen. Toista ei voi omistaa. Kumppaneiden pitäisi parisuhtessa muosdostaa vahva tiimi, eikä olla toisiaan vastaan.

    Äänestä

  • Viivi kirjoitti:

    Tollanen ainainen epäily nakertaa tosi pahasti suhdetta. Jos et osaa olla epäilemättä niin tulee mieleen että ette sitten taida kuitenkaan olla oikein sopivia toisillenne. Mä olen miettinyt pääni puhki että ansaitsenko tälläistä kohtelua vai lähenkö menee. Ajatteleppa jos oma puolisosi miettii mysö näin ja yks kaunis päivä kyllästyy sun perättömiin epäilyihin ja lähtee meneen. Toista ei voi omistaa. Kumppaneiden pitäisi parisuhtessa muosdostaa vahva tiimi, eikä olla toisiaan vastaan.

    Ei siitä enää ole hyötyä. Eilen hän jätti, ei kuitenkaan mustasukkaisuuden takia. Ikuset riidat oli syynä. No, mitä tulee tähän mustasukkaisuuteen; ei se meidän elämää häirinnyt. Lähinnä vain silloin kun mies lähti baanalle, jossain mielen sopukoissa pyöri tuollaiset pettämis-ajatukset. Ei se ollut suurin ongelma meillä, vaan se että mulla menee hermot niiiiin pienistä asioista... Ehkä näin on kaikille parempi.

    Äänestä

  • Viivi kirjoitti:

    Tollanen ainainen epäily nakertaa tosi pahasti suhdetta. Jos et osaa olla epäilemättä niin tulee mieleen että ette sitten taida kuitenkaan olla oikein sopivia toisillenne. Mä olen miettinyt pääni puhki että ansaitsenko tälläistä kohtelua vai lähenkö menee. Ajatteleppa jos oma puolisosi miettii mysö näin ja yks kaunis päivä kyllästyy sun perättömiin epäilyihin ja lähtee meneen. Toista ei voi omistaa. Kumppaneiden pitäisi parisuhtessa muosdostaa vahva tiimi, eikä olla toisiaan vastaan.

    Ei ne mustasukkaisen epäilyt aina aivan tuulesta temmattuja ole. Kyllä ihminen vaistoaa jos toinen alkaa käyttäytyä omituisesti ja salailee jotain. Silloin sitä kyselee ja ehkä saa vastauksia, joista ei pidä. Mutta useimmiten ne jutut salataan ja toiselle annetaan mustasukkaisen leima vaikka epäilisi aiheesta. Kokemusta on. Ja siksi suhde nyt hieman karikossa....Että näin. Olkaa vaan "mustasukkaisia" mut liika kyttääminen pannaan.

    Äänestä

  • avr kirjoitti:

    Ei siitä enää ole hyötyä. Eilen hän jätti, ei kuitenkaan mustasukkaisuuden takia. Ikuset riidat oli syynä. No, mitä tulee tähän mustasukkaisuuteen; ei se meidän elämää häirinnyt. Lähinnä vain silloin kun mies lähti baanalle, jossain mielen sopukoissa pyöri tuollaiset pettämis-ajatukset. Ei se ollut suurin ongelma meillä, vaan se että mulla menee hermot niiiiin pienistä asioista... Ehkä näin on kaikille parempi.

    AVR: Oon tosi pahoillani. Mustasukkaisuus ei syynä vaan riidat. Mistäs ne riidat johtui? Sun epäilyistäkö?...

    Äänestä

  • Viivi kirjoitti:

    AVR: Oon tosi pahoillani. Mustasukkaisuus ei syynä vaan riidat. Mistäs ne riidat johtui? Sun epäilyistäkö?...

    Ei ne epäilyt oikeestaan aiheuttaneet mitään, vaan kun pinna meni niin helposti... Kyllä mä ymmärrän ettei mies enää kestänyt kun en itsekkään ymmärrä mistä se johtuu. Mietin jo pilleri-merkin vaihtoa, se saattaa kuulemma auttaa. Mutta kiitos osanotosta!

    Äänestä

Mun kohdalle on nyt sattunut( ? ) noin kahden vuoden sisään kolme - neljä todella mustasukkaista miestä.
Mun puhelin on tutkittu, poistettu nimiä/ numeroita. Viestejä luettu. Missään en olisi " saanut" käydä yksin ( kapakat etc ), vaikka näistä tyypeistä oma meneminen kamujen kanssa oli aivan luonnollista, samoin soitot entisiltä naisystäviltä etcetc.

Mutta itse kun en koe olevani mustasukkainen nainen, on ollut todella v-maista suoraan sanoen törmätä tällaisiin omistajatyyppeihin. No, ne suhteet ovat katkenneet, juuri tästä nimenom. syystä; en halua, että kaikkia tekemisiäni vahditaan, känny tutkitaan,että minut voisi joku ihminen omia / omistaa ! Koska sehän on mahdotonta, omistaa toinen ihminen - oli suhde millainen tahansa.

Mieluummin elän yksin, kuin suhteessa, jossa mustasukkainen mies - tajuamatta sitä ja eron syytä - yrittää kaikin mahdollisin keinoin kahlita ja vangita minut itselleen.

Mustasukkaisuus on pahin kaikista, pahimmillaan sairaus.

Äänestä
  • Toi sun kuvailema käytös kuullostaa niin tutulta!!! Oma mies tekee juuri noin. Mä vaan en saa aikaseksi lähettyä... Siis en haluu jäädä yksin. Mä en voi myöskään sietää että mut kahlitaan, mutta olen kuitenkin sopeutunut siihen. Sairasta. Pitäs vaan katkasta koko suhde. Mutta kun muuten menee niin hyvin ja mies on muilta ominaisuuksiltaan sellainen mitä olen aina toivonut. Kai tässä pitää vielä katsella ja kuullostella ennen päätöksen tekoa.

    Äänestä

  • Viivi kirjoitti:

    Toi sun kuvailema käytös kuullostaa niin tutulta!!! Oma mies tekee juuri noin. Mä vaan en saa aikaseksi lähettyä... Siis en haluu jäädä yksin. Mä en voi myöskään sietää että mut kahlitaan, mutta olen kuitenkin sopeutunut siihen. Sairasta. Pitäs vaan katkasta koko suhde. Mutta kun muuten menee niin hyvin ja mies on muilta ominaisuuksiltaan sellainen mitä olen aina toivonut. Kai tässä pitää vielä katsella ja kuullostella ennen päätöksen tekoa.

    Puhutte molemmat asiaa! Se on mieltä syövyttävä ällöttävä tunne, se mustasukkaisuus...
    Mun mielestä sitä ehkä voisi kestää suhteessa, jossa molemmat ovat yhtä mustasukkaisia, niin tietää sitten mitä voi ja mitä ei voi tehdä...? Ei ehkä tule niin helposti ristiriitoja kaikesta tai toisen käyttäytymisestä. Ei kyllä ole kokemusta sellaisesta. Eipä tässä muuta, tämä oli vaan tällainen väli-heitto.

    Äänestä

Olen itse ollut mustasukkainen ja parantunut terapiassa. Selvis mulle että se johtui siitä että olen itse se joka alitajuisesti haluaa pettää ja vähän niinkuin etukäteen kyttää toista. kuviot on joskus näin konstikkaita

Äänestä

Kommentoi aloitusta


goddess666 kirjoitti:

Poikakaverini on todella mustasukkainen minusta ja haluaisi omistaa minut... Aina kun olen lähdössä ulos bilettämään kavereitteni kanssa hän alkaa vit**illa minulle ja vihjailla, että olen lähdössä pettämään häntä. Tästä tietysti syttyy aina riita, koska en voi sietää tällaista naljailua ja luulottelua!
Itse poikakaverini bilettää kavereittensa kanssa kuten haluaa. Minusta hän saa mennä kuten itse tahtoo, ja hyvä vain kun "tuulettaa" aina välillä. Mutta miksi hän yrittää sitten rajoittaa minua, koska en minäkään rajoita hänen menemisiään?!
Olen yrittänyt puhua poikakaverini kanssa asiasta, mutta hän ei ole kuulevinaan. Mistä tämä johtuu ja mikä avuksi?!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu