Onko muilla samaa ongelmaa? Äitiä joka yrittää tuppautua joka asiaan. Siis aivan kaikkeen, terveyteeni, siihen mitä syön, kenen kanssa olen, MISSÄ olen (puhelin soi joka ilta jolloin varmistetaan että olen hengissä, yleensä myös joka arkipäivä lounasaikaan varmistetaan olenko kotona syömässä jolloin en vastaa puhelimeen). On muuttamassa tänne missä minä asun kun vauvani syntyy, isoon kaupunkiin jossa hän ei tuntisi ketään. Pelkään avioliittoni puolesta kun mutsi tuppautuisi kielloistani huolimatta meillä koko ajan, yrittäisi omia vauvaa ja kertoa miten vauvaa hoidetaan OIKEIN. Esimakua sain jo kun olin katsomassa vauvan sänkyä ja en osannut ensin käyttää liukuvaa laitaa. Äitini katsoo myyjää ja sanoo: näettekö, ei ******* osaa. En kestäisi sitä, jos mieheni vanhemmat soittelisivat meille joka päivä tai olisivat jatkuvasti meillä. Onneksi asuvat kaukana pohjoisissa.
Ottaa päähän niin paljon. Puhuin tästä neuvolassa ja sain ajan psykologille jotta voisin puida tätä miten pistän rajat että minulla olisi tilaa hengittää. Ajattelin kysyä täältä löytyykö kohtalotovereita ja miten olette ratkaisseet asian?
Ottaa päähän niin paljon. Puhuin tästä neuvolassa ja sain ajan psykologille jotta voisin puida tätä miten pistän rajat että minulla olisi tilaa hengittää. Ajattelin kysyä täältä löytyykö kohtalotovereita ja miten olette ratkaisseet asian?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko sinulla sisaruksia? Vai oletko ainut tyttö?
Minkä ikäinen olet? Onko äidilläsi syytä olla huolissaan sinusta missään asiassa? Vai onko hänellä "tyhjä koti syndrooma"?
Toisaalta voit hänelle hienotunteisesti osoittaa, että kyllä sinä itsekkin osaat ja pärjäät? Mutta, ymmärrän häntä siinä, että haluaa olla tulevan lapsen lapsensa elämässä mukana.
Tuppautuko hän ostamaan sinun kanssasi sitä sänkyä vauvalle?
Jos hän on sosiaalinen niin kyllä hän tuttavia saa jos haluaa sieltä isosta kaupungista.Uskon, että tulette myös tarvitsemaan hänen apuaan, sitten, kun vauva on syntynyt.
Mistä asti äiti tulisi? Onko hänelle olemassa asunto?
Tietääkö hän pääkaupunkiseudun hintatason?
Ymmärtääkö hän välimatkat ja julkisten kulkuneuvojen hinnat?
Älä enää koskaan, koskaan ota häntä mukaan ostamaan mitään tarvikkeita.
Hänne mielipidettään ei pidä kysyä.
Ja jos olet sitten ostanut epäonnistuneen tuotteen, älä myönnä mitään!
Kasaa niin paljon vaikeuksia äidille kuin on mahdollista. Pidä itsestään selvänä, että mitään apua ei teiltä muutossa tule.
Sinulla ei ole aikaa käydä katsomassa vapaina olevia asuntoja, sinulle on turha puhua raha-asioista, sinä et nyt millään sellaista jaksa jne.
Jos ei suora puhe auta. Voihan se olla paras tie.
Sanoa suoraan, että tänne et muuta vieraaseen kaupunkiin, kauas ystävistä. Vauva on vauva yhden vuoden, menee sitten tarhaan ja sinä työhön. Äiti jäisi yksin ilman kontakteja.
Äitiä ei missään tapauksessa oteta lasta hoitamaan, lapsi menee tarhaan, kuten kaikki muutkin lapset!
Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka paljon apua mummosta voi olla, mutta jos hän mieluummin vieraiden ihmisten hoitoon lapsensa antaa niin siitä vaan ja jos ei äiti ole ollenkaan tärkeä ihminen hänelle ja hänen lapsen lapselleen niin pistäs välit poikki kokonaan, mutta turha on sitten pyydellä synttäreille tai ristiäisiin jne.
Jos ei mitään anna niin ei mitään saakkaan.
Parempi sen lapsen on tarhassa tai perhepäivähoidossa kuin vanhan ihmisen hoidossa. Joskus hoitaminen on eri juttu. Ja ihan kaikille sitä ei omaa lastaan luota.
outo käsitys on siitä, että kun sanoo olevansa mummo niinse on sitten väistämättä iäkäs ihminen. No, näin ei todellakaan ole.
Itse en ole iäkäs voisin vielä jopa tehdä lapsia jos haluisin ja useat tekevätkin ensimmäisensä minun iässäni.
Tämä ap:n äitikään ei varmaan ole iäkäs ihminen jos rivien välistä lukee, mutta voin olla väärässäkin.
Ja monet mummot hoitavat lapsen lastaan kotonaan muiden lasten ohella, koska tämä mummo sattuu olemaan pph:a, niin aattele eläkkeelle pääsee vasta 65 vuotiaana ja siihen saakka on lapsia kotona hoidettava.
äidillesi siitä miltä sinusta tuntuu? Minulle on aina ollut selvää että jos ja kun tulee asioita eteen joista kaksi ihmistä on eri mieltä, niin niistä asioista puhutaan ja setvitään sellainen "kultainen keskitie" joka käy molemmille. Esim. äitisi muutto samaan kaupunkiin voi olla luojan lahja monestakin syystä, mutta jos hän tuppautuu perhe-elämäänne liikaa, se ei ole hyvä. Sinun pitää laittaa rajat äidillesi, muuten koko perheesi kärsii.
täytän seuraavaksi 37, äitini on päälle 65. Minunikäistäni ei niin hirveästi tarvitsisi holhota. Mielelläni antaisin lapseni silloin tällöin hoitoon, jos olisin varma, ettei meillä oleilla 24/7 ja siitä, että äidilläni olisi tarpeeksi tekemistä täällä hesassa. hän on sosiaalinen ts. ottaa mielellään kontaktia muihin ihmisiin mutta aika vaikea ihminen, moni ei tule toimeen eikä rehellisesti sanottuna jaksa kuunnella hänen juttujaan. puhuu ja huutaa kovalla äänellä koska kommunikoi niin, se oikeasti käy hermoille. ei pidä ystävyssuhteistaan huolta koska on lähinnä kiinnostunut vain oman perheensä asioista.
maalta kaupunkiin, ei taida kovin hyvin onnistua?
olen monta kertaa sanonut asiasta suoraan mutta mutsikun on kaikki tai ei mitään-ihminen ja en jaksa sitä sitten kun makaan haudassa-syyllistämistä.