Omaa itsekkyyttäni ja ajattelemattomuuttani petin miestäni. Tästä on jo aikaa ja kerroinkin siitä hänelle silloin aikanaan. Päätimme silti yrittää yhdessä, mutta tämä hiertää edelleen välejämme ja olemme kumpikin kärsineet jo liikaa. Please rakkaat ihmiset, onko teillä neuvoja miten voisin hyvittää rakkaalleni uskottomuuteni?
Miten uskottomuuden voi hyvittää?
onpe
112167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ei tule automaattisesti, vaikka kumppani antaisi anteeksikin. Voit vain yrittää vahvistaa sitä luottamusta, mutta mitään patenttikonstia siihen ei ole. Siinä voi mennä vaikka loppuikä.
"Hyvän sään aikana". Nyt ei auta kun olla ihmisiksi, ja toivoa, jotta ukkosi unohtaisi sen totaalisesti, jota kyllä epäilen.
Vie se ainakin 35 vuotta, ennenkun alkaa maku vellissä parantua.
Ei unohdu ennenkuin on soviteltu pois.
Itse hyvitän olemalla hyvä mies vaimolleni. Kertomalla kuinka rakastan ja antanut hänen sen myös tuntea. Petetty tarvitsee hyvitystä vasta jos jäät kiinni, niin vinkkini on ettet muuta arki käyttäytymisessä mitään ja pidät suhteet vain yhden illan tapauksina ilman numeroiden vaihtamisia ym muuta typerää.
joku kallis kaunotar yöksi ja maksa se myös hänelle, äläkä ikinä enää kitise asiasta, kun ukkos on saanut elämänsä kyydit ja nautinnon.
Sama kuvio meilläkin. Tosin meillä varmasti moninkerroin pahempi tilanne. Näytti täysin mahdottomalta jatkaa.
Meille ainoa ratkaisu tähän näytti olevan avioero, joka jo periaatteessa päätettiinkin. Ennen eropapereiden jättöä päätettiin vielä yrittää kokeilla HNMKY:n avioliittoleiriä. Odotuksia ei kyllä ollut minkäänlaisia.
Sielläpä olikin kymmeniä samankaltaisia pareja enemmän ja vähemmän solmussa.
Meille tapahtui ihme ja jo monta vuotta on sen jälkeen oltu todella ihanasti naimisissa. Kannattaa harkita muidenkin, joilla on narut sekaisin.
tulee olemaan. Mutta oma periaate on, et joka pettää se kärsii. Eli puhukaa puhukaa, aina kun miehes jossain tilanteessa ottaa asian esiin, puhukaa aina asiat loppuun asti. Ja vaikka lopuksi päättäisitte, että siitä ei enää puhuta ja itseäs asia ns kyllästyttäis, suostu aina ja joka kerta sitä setvimään pohjia myöten. Eiköhän se siitä pikkuhiljaa jo alkaa "unohtuun", äläkä vahingoskaa anna ukolles mitää uusia epäilyn aiheita. Joo, kovaa tulee oleen ja sillai aika yksipuolista. Mutta mulla tällainen "terapia" toimii, siis molemminpuolin tietysti. Äläkä yritä "käräyttää" ukkoos, vain siksi että tasoihin päästäs siinä "syyttelys", se ei toimi!
Se vaatii pitkäjännitteisyyttä ja paljon paljon aikaa, kyllä ne haavat siitä pikkuhiljaa alkaa arpeutuun. Vaikka jotain siitä aina jää "alitajuntaan" kaiveleen, sen kans voi sitten loppujen lopuksi alkaa elämään ja rakentamaan sitä luottamusta takaisin.
Ei tule unohtumaan koskaan miehesi mielestä tämä tekosi. Jos hetkittäin onkin helpompaa ja ei päälle näy,mutta silloinkin kytee pinnan alla. Toisinaan taas tosi vaikeaa ja masentavaa tuo miehesi mieleen.
Yli 20 vuotta on kun vaimoni kävi vieraissa, eikä tule onohtumaan koskaan. Paljon tuli sitä kautta kärsimystä ja vaivaa koko perheelle. Ero olis ollu paras ratkaisu silloin heti, vaan kun ei ollut kanttia kun oli lapsetkin pieniä.
Varmaan tulee olemaan vaikeaa, niin luulen oman kokemuksen perusteella.
Onnea ja järkeä jatkossa teille!
Ei sitä mitenkään voi hyvittää. Parasta koittaa olla yhdessä samalla lailla kuin ennenkin. Kaikki ylimääränen vain pahentaa. Jos miehesi käy kostoksi vieraissa niin tilanne vain pahenee ja vie vielä syvemmälle.
eikä mitään muutakaan voi hyvittää. Se mikä on ollut ja mennyt on hyväksyttävä tosiasia. Vaikka tekisit mitä, antaisit rahaa, mielistelisit ja ylistäisit kumppaniasi, se ei auta mitään.... Korkeintaan saa puolisosi olon entistä vaivaantuneemmaksi....
Pilluun enään munaani tunkisi, sehän on saastunut lopullisesti.