Baari-ilta:
Ollaan kaverin kanssa liikkeellä eräässä kaupungissa. Itse olen ollut sinkkuna jo tosi pitkään ja seuran löytyminen olisi aivan ihanaa.
Illan mittaan katselen ihmisiä baarissa ja kaupungilla. Osalla on seuraa osalla ei. On kaveriporukoita, pariskuntia ja yksin kierteleviä sieluja ja kaikkea siltä väliltä. Hyvä musiikki soi discossa ja ihmiset kiertelevät, katselevat, tanssivat ja etsivät. Silti erittäin harva löytää ketään!
Mikä voisikaan olla vaikeampi tilanne tutustua uusiin ihmisiin kuin baari/ yökerho! Harva ihminen hymyilee saati flittailee. Jutteleminen vääränlaisen tyypin kanssa voi olla kohtalokasta - parempi paisti voi sillä aikaa mennä ohi suun...
Kiinnostaako sinua mies lähteä tutustumaan upean näköiseen kaunottareen, jolla on pituutta myös upeiden kenkien ansiosta, upeat hiukset, seksikäs kroppa ja kauniit naiselliset vaatteet? Mutta, joka seisoo tanssilattian reunalla juoma kädessä ja kylmä katse kasvoillaan. Naisen ilme on kova. Kaunis mutta kova. Onhan se selvää, harva hymyilee yksikseen, mutta tuo tilanne oli pattitilanne sekä naiselle, että miehille. Vaikka nainen oli parhaimmillaan, näytti erittäin kauniilta, viestitti hän ympärilleen signaaleja, että älä tule häiritsemään..
Sitten on näitä tällaisia. Nainen, mauttoman lyhyt hame ja kävelee hajareisin, horjuen korkokengissään..seuraa vaan ei löydy... joskus enemmän on vähemmän...
Ja miehiä/nuoria kundeja...istuvat baarissa nurkkapöydässä tarkkailevat baarissa olevia pimuja..on hyvää peppua ja on hyvää tissiä ja on liian läskiä ja on liian lautaa... Miksi tytöt ei mene juttelemaan pojille? Pojat on liian kaukana kiertoradalta, jossa porukka kiertää ja vaeltaa. Ja ehkä suurin syy on se, että oikeasti, kuka menee juttelemaan tuntemattomalle kauas sivupötyään jolla on vakava tai kova ilme kasvoilla? Vaikka sielä istuisi maailman komein mies tai maailman kaunein nainen, ei ulkonäkö auttaisi tilanteessa mitään.
Sen takia baarimikot ovat puoleensavetäviä, koska he hymyilevät (palvelevat asiakkaita) flirttaavat ja höpöttävät mukavia ilman sen suurempaa tarkoitusta. Heitä on helppo lähestyä..
Itsekin mietin illan aikana, että onkohan itsellänikin hyvästä fiiliksestä huolimatta monesti melko nyrpeä ilme tai ainakin totinen...luultavasti kyllä, koska heti kun aloin hymyillä enemmän ja katsella ihmisiä avoimemmin ja hymyilin ihmisille aloin saada enemmän pitkiä katseita takaisin :) Hymyilevälle ihmiselle on pakko hymyillä takaisin...ja siis en irvistellyt mitän pellehymyä.
Ollaan kaverin kanssa liikkeellä eräässä kaupungissa. Itse olen ollut sinkkuna jo tosi pitkään ja seuran löytyminen olisi aivan ihanaa.
Illan mittaan katselen ihmisiä baarissa ja kaupungilla. Osalla on seuraa osalla ei. On kaveriporukoita, pariskuntia ja yksin kierteleviä sieluja ja kaikkea siltä väliltä. Hyvä musiikki soi discossa ja ihmiset kiertelevät, katselevat, tanssivat ja etsivät. Silti erittäin harva löytää ketään!
Mikä voisikaan olla vaikeampi tilanne tutustua uusiin ihmisiin kuin baari/ yökerho! Harva ihminen hymyilee saati flittailee. Jutteleminen vääränlaisen tyypin kanssa voi olla kohtalokasta - parempi paisti voi sillä aikaa mennä ohi suun...
Kiinnostaako sinua mies lähteä tutustumaan upean näköiseen kaunottareen, jolla on pituutta myös upeiden kenkien ansiosta, upeat hiukset, seksikäs kroppa ja kauniit naiselliset vaatteet? Mutta, joka seisoo tanssilattian reunalla juoma kädessä ja kylmä katse kasvoillaan. Naisen ilme on kova. Kaunis mutta kova. Onhan se selvää, harva hymyilee yksikseen, mutta tuo tilanne oli pattitilanne sekä naiselle, että miehille. Vaikka nainen oli parhaimmillaan, näytti erittäin kauniilta, viestitti hän ympärilleen signaaleja, että älä tule häiritsemään..
Sitten on näitä tällaisia. Nainen, mauttoman lyhyt hame ja kävelee hajareisin, horjuen korkokengissään..seuraa vaan ei löydy... joskus enemmän on vähemmän...
Ja miehiä/nuoria kundeja...istuvat baarissa nurkkapöydässä tarkkailevat baarissa olevia pimuja..on hyvää peppua ja on hyvää tissiä ja on liian läskiä ja on liian lautaa... Miksi tytöt ei mene juttelemaan pojille? Pojat on liian kaukana kiertoradalta, jossa porukka kiertää ja vaeltaa. Ja ehkä suurin syy on se, että oikeasti, kuka menee juttelemaan tuntemattomalle kauas sivupötyään jolla on vakava tai kova ilme kasvoilla? Vaikka sielä istuisi maailman komein mies tai maailman kaunein nainen, ei ulkonäkö auttaisi tilanteessa mitään.
Sen takia baarimikot ovat puoleensavetäviä, koska he hymyilevät (palvelevat asiakkaita) flirttaavat ja höpöttävät mukavia ilman sen suurempaa tarkoitusta. Heitä on helppo lähestyä..
Itsekin mietin illan aikana, että onkohan itsellänikin hyvästä fiiliksestä huolimatta monesti melko nyrpeä ilme tai ainakin totinen...luultavasti kyllä, koska heti kun aloin hymyillä enemmän ja katsella ihmisiä avoimemmin ja hymyilin ihmisille aloin saada enemmän pitkiä katseita takaisin :) Hymyilevälle ihmiselle on pakko hymyillä takaisin...ja siis en irvistellyt mitän pellehymyä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
aikoinaan samaan tulokseen, kun aloin miettiä sitä, miksi jotkut kaverieni tyttöystävät ihastuivat minuun (ainakin pikkuisen, parista tuli oikea "ongelma"). Kaveriporukassa tulee oltua rento, heitettyä läppää ja _hymyiltyä/naurettua_. Niitä muiden tyttöystäviä ei millään tavalla yritä, tietenkään. ;)
Tuon "yrittämättömyyden" olen yrittänyt (!) siirtää oikeaan flirttailuun. Toistaiseksi ihan hyvin tuloksin, mutta naisten naurattamisessa on vielä paljon parantamisen varaa. Kysymys on aika perusasiasta: pystytkö tekemään toiselle paremman olon vai et.
Minusta baari on aina ollut mitä luonnollisin paikka löytää seurustelukumppani. Toiset taasen ovat sitä mieltä, ettei huonompaa olekaan.
Mutta minä en koskaan istunutkaan naama nurinpäin kaveripiirin ympäröimänä pimeimmässä peränurkassa, vaan kaiken keskipisteessä hymyillen vaikka väkisin. Ylensä tosin oli hauskaa muutenkin, joten ei tarvinnut itseään pakottaa. Ja hyvä fiilis tarttuu muihinkin ihmisiin ja ylensä iloinen ihminen vetää muita puoleensa, myös niitä pontentiaalisia heilaehdokkaita.
Pelkällä ulkoisella kauneudella tai komeudella ei pitkälle pötkitä, ellei asenne ole kohdallaan. Mutta sitähän nämä kauneuden kirouksesta kärsivät prinsessat eivät suostu ymmärtämään.
Kaikki yksin olevat eivät välttämättä etsi seuraa, ja haluavat tietoisesti vain katsella syrjästä. Mielestäni ulkoisen "älä tule lähelle" pitäisi riittää, mutta miksi jotkut eivät vaan tätä tajua, ja tulevat silti kysymään juttuseuraa.